Suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin ulkopuolinen varmentaminen

Tavoitteena on tutkia suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin ulkopuolista varmentamista ennen ja jälkeen Muun kuin taloudellisen tiedon -direktiiviin voimaantuloa. Tutkimus tehdään laadullisena sisällönanalyysinä, joka rajataan pörssiyhtiöiden vuoden 2015–2021 vastuullisuusraporttien varmennusraportteihin. Tulokset osoittavat, että vastuullisuus- ja varmuusraportoinnin määrän kehityksessä on selkeitä toimialojen ja yrityskoon välisiä eroja. Runsas 40 prosenttia Helsingin pörssissä listatuista yhtiöistä varmennuttaa vuosittain vastuullisuusraporttinsa ulkopuolisilla varmentajilla. Pörssiyhtiöiden varmennuskäytännöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2017 jälkeen, mutta varmennuksen trendi on nouseva. Varmennusraporttien sisältö on melko samanlainen ja raportit täyttävät hyvin ISAE 3000 -varmennusstandardin vähimmäisvaatimukset. Varmennusraportit noudattavat vakiomuotoa, joten informaation hyötyarvo voidaan kyseenalaistaa.©2023 Tekijät. Tämän teoksen sisältö (ellei toisin mainita) on julkaistu Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä (CC BY-NC-ND 4.0). Aineistoa saa jakaa ja levittää edelleen missä tahansa välineessä ja muodossa, kunhan tekijä mainitaan. Aineistoa ei saa hyödyntää kaupallisesti eikä sitä saa julkaista muokattuna. Tutustu käyttöehtoihin osoitteessa https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

On the ‘Disclosure Initiative – Principles of Disclosure’: The EAA Financial Reporting Standards Committee’s View

This paper summarises the contents of a comment letter produced by a working group of 12 academics in response to the International Accounting Standards Board (IASB) Discussion Paper on principles of disclosure. The comment letter was submitted by the Financial Reporting Standards Committee (FRSC) of the European Accounting Association (EAA). The work includes reviews of relevant academic literature of areas related to the various questions posed by the IASB in the Discussion Paper, including the ‘disclosure problem’ and the objective of the project, the suggested principles of effective communication, the roles of the primary financial statements and notes, the location of information and the use of performance measures. The paper also discusses the disclosure of accounting policies, the objectives of centralised disclosure, and the New Zealand Accounting Standards Board staff’s approach to disclosure

Österbottniska tillväxtföretag : Företagarnas syn på tillväxt och hinder

Kasvuhakuisten yrittäjien ja heidän yritystensä merkitys taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta on erittäin keskeinen. Elinkeinopoliittisia toimenpiteitä onkin suunnattu kasvuyritysten toimintaympäristön ja palvelujen vahvistamiseksi. Toimenpiteet pitävät sisällään sekä kasvuyrittäjyyden edistämistoimenpiteitä että aihetta koskevan tutkimuksen vahvistamista. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun haasteet on tunnistettu merkittäväksi tutkimuksen ja kehittämisen kohteeksi, mutta aiheeseen liittyvä tietämys ei ole vielä kovin laajaa. Kasvuyrityksiä ja -yrittäjyyttä koskeva tutkimustieto on myös ollut suhteellisen hajanaista. Kokonaiskuva kasvun ominaispiirteistä ja moniulotteisuudesta on tutkimustiedon pohjalta alkanut kuitenkin vähitellen hahmottua. Yleisesti aikaisemmat selvitykset on tehty valtakunnallisilla aineistoilla. Tässä selvityksessä keskitytään Pohjanmaan alueella toimiviin kasvuyrityksiin. Suhteutettaessa yritysten määrä asukaslukuun on yritystiheys Suomessa erittäin korkeaa erityisesti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Tämä yrittäjyysaktiivisuus tekee pohjalaisista kasvuyrityksistä erityisen mielenkiintoisen tutkimuskohteen pyrittäessä selvittämään kasvuun liittyviä tekijöitä. Tämän selvityksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva pohjalaisten kasvuyritysten profiilista. Tällä pyritään lisäämään ymmärrystä nopeasti kasvavien yritysten liiketoiminnan kehittämisen haasteista, jotta yrityspalveluja tarjoavat toimijat voisivat paremmin vastata alueen työpaikkakehityksen kannalta elintärkeiden yritysten tarpeisiin. Aineisto kerättiin marraskuun 2006 aikana. Selvitys suoritettiin hyödyntäen Voitto+ -tilinpäätöstietokannasta hankittuja tietoja. Tässä selvityksessä kasvuyritysten tunnistamiseksi on käytetty mittarina yritysten liikevaihdon muutosta vuosina 2000 - 2004. Kaiken kaikkiaan aineistossa oli 880 yritystä joiden keskimääräinen liikevaihdon muutos tarkastelujaksolla oli yli yhdeksän prosenttia. Näistä yrityksistä sähköpostitse tavoitettiin 340 yritystä. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin yhteensä 69, vastausprosentin ollessa siten hieman yli 20. Verrattain pitkä viiden vuoden tarkastelujakso tasoittaa kasvupiikkien ja notkahdusten vaikutusta, mikä oli havaittavissa myös tämän selvityksen aineistosta. Tulokset osoittavat, että Pohjanmaan kasvuyritysten profiili ja kasvun haasteet ovat pääsääntöisesti samansuuntaisia kuin aikaisemmissa valtakunnallisilla aineistoilla toteutetuissa selvityksissä on esitetty. Tämän selvityksen tulosten valossa Pohjanmaan kasvuyritysten määrän lisäämiseen ja kasvuyritysten tukemiseen tähtäävät toimenpiteet olisi vaikuttavinta kohdentaa osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen, yritysten strategisen valmiuksien kehittämiseen, tutkimus- ja tuotekehitystyön aktivoimiseen sekä kansainvälisen liiketoimintaosaamisen parantamiseen. Monet tässä selvityksessä esille nousseet kasvun esteet, kuten yrittäjän ja yrityksen verotukseen liittyvät asiat ja uuden työntekijän palkkaamisen kustannukset, eivät ole alueellisen päätöksenteon piirissä, vaan liittyvät kansallisen elinkeinopolitiikan piiriin. Kasvuyrityksiin kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä tulisi kohdistaa tunnistettujen kasvuyritysten lisäksi erityisesti potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Aluetalouden ja työllisyyden kannalta on tärkeää löytää sellaisia yrityksiä, joiden johdolla on havaittavissa vahva motivaatio liiketoiminnan kasvattamisee

Suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin ulkopuolinen varmentaminen

Tavoitteena on tutkia suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportoinnin ulkopuolista varmentamista ennen ja jälkeen Muun kuin taloudellisen tiedon -direktiiviin voimaantuloa. Tutkimus tehdään laadullisena sisällönanalyysinä, joka rajataan pörssiyhtiöiden vuoden 2015–2021 vastuullisuusraporttien varmennusraportteihin. Tulokset osoittavat, että vastuullisuus- ja varmuusraportoinnin määrän kehityksessä on selkeitä toimialojen ja yrityskoon välisiä eroja. Runsas 40 prosenttia Helsingin pörssissä listatuista yhtiöistä varmennuttaa vuosittain vastuullisuusraporttinsa ulkopuolisilla varmentajilla. Pörssiyhtiöiden varmennuskäytännöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2017 jälkeen, mutta varmennuksen trendi on nouseva. Varmennusraporttien sisältö on melko samanlainen ja raportit täyttävät hyvin ISAE 3000 -varmennusstandardin vähimmäisvaatimukset. Varmennusraportit noudattavat vakiomuotoa, joten informaation hyötyarvo voidaan kyseenalaistaa