Impulsivity, health-related behaviour and disease : A prospective study

In clinical settings impulsivity refers to a symptom of psychiatric disorder, but nonclinically oriented research treats impulsivity as a personality and temperament dimension. This prospective study examined whether impulsivity predicts adverse health-related behaviour and increased risk of health problems in a large, nonclinical sample of 5433 subjects working in 12 Finnish hospitals. The data were collected using two questionnaire surveys at a 2-year interval. After controlling for alcohol use at baseline, higher impulsivity predicted increased alcohol consumption at follow-up in both genders (p < .01) and was associated with increased likelihood of becoming a heavy drinker or taking up smoking (p < .05). Impulsivity also predicted an increased number of cigarettes smoked per day in the follow-up among women (p < .001), but not among men, although adjustment for the number of cigarettes smoked at baseline attenuated these associations (p = .08 for women). In men, higher impulsivity was associated with shorter sleep duration and waking up several times per night independent of baseline characteristics (p < .01), whereas in women, higher impulsivity predicted difficulty in falling asleep and waking up feeling tired after the usual amount of sleep (p < .05). In women, these associations became nonsignificant after adjustment for pre-existing somatic and psychiatric diseases. Finally, higher impulsivity was associated with an increased 2-year incidence of physician-diagnosed peptic ulcer disease (adjusted odds ratio (OR) = 2.42, 95% confidence interval (CI) = 1.21 - 4.82) and onset of depression (OR = 1.95, 95% CI = 1.28 - 2.97) after adjustment for a variety of baseline covariates. In conclusion, this study shows that in a nonclinical population, impulsivity appears to be a risk factor for various unhealthy behaviour and health problems.Kliinisissä tutkimuksissa impulsiivisuutta on pidetty lähinnä psykiatrisena häiriönä, mutta normaaliväestössä impulsiivisuus kuvaa ulottuvuutta temperamentti- ja persoonallisuus piirteissä. Käsillä oleva seurantatutkimus selvitti impulsiivisuuden yhteyttä haitalliseen terveyskäyttäytymiseen ja lisääntyneeseen sairastumiseen laajassa otoksessa 5433 tutkittavalla, jotka työskentelevät 12 suomalaisessa sairaalassa. Aineisto kerättiin kahdella lomakekyselyllä kahden vuoden aikavälillä. Lähtötason alkoholin kulutuksen vakioimisen jälkeen korkeampi impulsiivisuus ennusti suurempaa alkoholin kulutusta molemmilla sukupuolilla (p < .01) ja oli yhteydessä lisääntyneeseen todennäköisyyteen siirtyä alkoholin suurkuluttajaksi tai aloittaa tupakointi (p < .05). Impulsiivisuus ennusti myös suurempaa savukkeiden kulutusta naisilla (p < .001), mutta ei miehillä, vaikkakin lähtötason savukkeenkulutuksen vakioimisen jälkeen yhteys naisilla ei ollut enää merkitsevä (p = .08). Miehillä korkeampi impulsiivisuus ennusti lyhyempää yöunta ja lisääntynyttä yöheräilyä (p < .01), kun taas naisilla korkeampi impulsiivisuus oli yhteydessä nukahtamisvaikeuksiin ja virkistämättömään yöuneen (p < .05). Naisilla yhteys heikkeni ei-merkitseväksi somaattisten ja psyykkisten sairauksien vakioimisen jälkeen. Korkeampi impulsiivisuus ennusti myös lisääntynyttä riskiä sairastua lääkärin diagnosoimaan vatsahaavaan (OR = 2.42, 95% CI = 1.21 - 4.82) ja masennukseen (OR = 1.95, 95% CI = 1.28 - 2.97) useiden tunnettujen riskitekijöiden vakioimisen jälkeen. Käsillä oleva tutkimus esittää, että impulsiivisuus näyttäisi olevan riskitekijä erilaiselle terveyskäyttäytymiselle ja terveydelle

Reaaliaikaisen tapahtumakalenterin toteuttaminen nykyaikaisin menetelmin

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää reaaliaikainen tapahtumakalenteri, joka erot-tuisi jo olemassa olevista vastaavanlaisista ratkaisuista. Haluttiin luoda sivusto, joka kokoaa kaikki tapahtumat yhdelle sivulle ja josta tapahtumat löytyvät vaivattomasti tarkentavan haun ja sijaintiedon käytön perusteella. Opinnäytetyön aihe valittiin niin, että siinä voitaisiin soveltaa mahdollisimman laajasti jo opittuja sekä uusia menetelmiä ja kehittää omaa osaamista. Projektimme tavoitteena oli edistää käyttäjäkokemusta luomalla intuitiivinen käyttöliittymä, jossa tiedon tuoreus, ryhmittely ja selkeys olivat ensisijaisen tärkeitä. Käytimme teoriaa projektin toteuttamisen sekä kuvaamisen apuna. Keskeisiä käsitteitä olivat projektinhallintamenetelmät, suunnittelumallit, käyttöliittymät ja käytettävyys sekä ohjelmointikielet. Käytimme projektin toteutuksessa uusimpien ohjelmointimenetelmien lisäksi useita projektinhallintamenetelmiä. Projektinhallintamenetelmien avulla pysyimme sovelluksen kannalta oleellisissa asioissa ja sovelluksen kehitys oli johdonmukaista ja tehokasta. Teoria-aineistona hyödynsimme aihealueiden kirjallisuutta ja internetissä olevia asiantuntijoiden artikkeleita. Onnistuimme suunnitellun aikataulun puitteissa luomaan tapahtumakalenterin sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Saimme toteutettua sovellukseen reaaliaikaisen käyttöliittymän ja rakenteeltaan selkeän ulkoasun. Havaitsimme haasteeksi sivuston sisällön tuottamisen ja käyttäjien mielenkiinnon luomisen ja ylläpitämisen. Totesimme, että uusimpien menetelmien käyttö ei välttämättä ratkaise sivuston jatkuvuuteen liittyviä ongelmia, vaan sisällön määrä, laatu ja saatavuus ovat sovelluksen kriittisiä menestystekijöitä.The aim of this thesis was to develop a real-time event calendar application, which would stand out from similar already existing applications. This application project was chosen as the subject of the thesis so that we could implement as many of the things learned during our studies as possible. We also wanted to include a set of the newest methods available, and of course, to learn new things along the way. The aim of the project was to enhance the user-experience by creating an intuitive user inter-face, up-to-date, well-grouped and uncluttered content as our primary objective. The aim was also to create a website that would collect all the events on one site, and where the events would be effortlessly found, using the filtered search as well as the geolocation provided by the web browser of the user. Theory was used in both the execution and the documentation of the project. The essential topics were project management methods, design patterns, programming languages, user-experience design and usability in web-design. We used not only the newest programming methods but also several project management methods. By using numerous project management tools, we were able to focus on the most relevant matters concerning the project and keep the development of the project consistent and efficient. Both literature and internet sources were used as theoretical reference. We succeeded in creating an event calendar application within the set schedule and fully met the requirements set beforehand. We were able to create a realtime user interface and a structurally uncluttered layout for our application. We observed that the biggest challenge was in generating the actual content and in attracting and maintaining the interest of the users. It was also established that the problems concerning the future success of the web site are not necessarily resolved by using the newest techniques, but rather the quantity, quality and reachability of the content are the crucial success factors of the application

Self-Reported Cognitive Functions Predict the Trajectory of Paranoid Ideation Over a 15-Year Prospective Follow-Up

Background This study investigated whether self-reported cognitive functions (i.e. task orientation, distractibility, persistence, flexibility, and perseverance) predict the trajectory of paranoid ideation over a 15-year prospective follow-up in adulthood. Methods The participants came from the population-based Young Finns study (N = 1210-1213). Paranoid ideation was assessed with the Paranoid Ideation Scale of the Symptom Checklist-90 Revised (SCL-90R) in 1997, 2001, 2007, and 2012. Self-reported cognitive functions were evaluated in 1997 with the Task orientation, Distractibility, Persistence, and Flexibility scales of the DOTS-R (the Revised Dimensions of Temperament Survey) and the Perseverance scale of the FCB-TI (the Formal Characteristics of Behaviour - Temperament Inventory). The data was analyzed using growth curve models that were adjusted for age, sex, and socioeconomic factors in childhood and adulthood. Results Low self-reported task orientation, low persistence, high distractibility, low flexibility, and high perseverance predicted higher level of paranoid ideation over the 15-year follow-up. Conclusions Self-reported cognitive functions seem to predict paranoid ideation over a long-term follow-up. Promoting cognitive functions in early interventions may have long-term protective influences against the development of paranoid ideation in non-clinical populations.Peer reviewe

Nuorten psykoottistyyppisten oireiden kliininen merkitys

English summaryPeer reviewe

Adolescent psychiatric outpatient care rapidly switched to remote visits during the COVID-19 pandemic

Background The COVID-19-pandemic and especially the physical distancing measures drastically changed the conditions for providing outpatient care in adolescent psychiatry. Methods We investigated the outpatient services of adolescent psychiatry in the Helsinki University Hospital (HUH) from 1/1/2015 until 12/31/2020. We retrieved data from the in-house data software on the number of visits in total and categorized as in-person or remote visits, and analysed the data on a weekly basis. We further analysed these variables grouped according to the psychiatric diagnoses coded for visits. Data on the number of patients and on referrals from other health care providers were available on a monthly basis. We investigated the data descriptively and with a time-series analysis comparing the pre-pandemic period to the period of the COVID-19 pandemic. Results The total number of visits decreased slightly at the early stage of the COVID-19 pandemic in Spring 2020. Remote visits sharply increased starting in 3/2020 and remained at a high level compared with previous years. In-person visits decreased in Spring 2020, but gradually increased afterwards. The number of patients transiently fell in Spring 2020. Conclusions Rapid switch to remote visits in outpatient care of adolescent psychiatry made it possible to avoid a drastic drop in the number of visits despite the physical distancing measures during the COVID-19 pandemic.Peer reviewe

Psykoosin ehkäisyn mahdollisuudet

English summaryPeer reviewe

Varhaisten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoito perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä

Vertaisarvioitu. English summary.Lähtökohdat : Nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä HYKS Varhain toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnalla tukien perustasolla tapahtuvaa nuorten mielenterveystyötä. Toiminta on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita ja joiden alkavan psyykkisen oireilun arvioimisessa ja hoidossa perusterveydenhuolto tarvitsee tukea. HUS Varhain -työtä toteuttaa pääkaupunkiseudun alueella kahdeksanhenkinen moniammatillinen tiimi. Menetelmät : Toimintaa tarkasteltiin seuraamalla vuoden 2017 aikana Varhain-toimenpidekoodeilla ¬raportoituja nuorten (n = 351) käyntitietoja. Tulokset : Tarkasteluajankohtana toteutui yhteensä 1 370 toimenpidettä, ja nuoren asioissa oltiin ¬yhteydessä konsultaatiotyöryhmään keskimäärin 3,9 kertaa. Seuranta-aikana konsultoiduista nuorista 108 (30,8 %) ohjattiin nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja 243 nuorta (69,2 %) jäi perustervey¬den¬huoltoon Varhain-työskentelyn jälkeen (p <0,001). Päätelmät : Tulosten valossa Varhain-työ toteutuu enimmäkseen konsultatiivisena verkostotyönä. Suurempi osa nuorista näyttäisi jäävän perustason hoitoon Varhain-intervention jälkeen kuin ohjautuvan erikoissairaanhoitoon.Peer reviewe

Psykoterapiaan ohjaaminen ja psykoterapian tuloksellisuuden seuranta

Vertaisarvioitu. English summary. Teema : psykoterapia lääketieteessä.Psykoterapian tavallisimpia käyttöaiheita ovat ahdistuneisuus-, masennus- ja eriasteiset kuormitusoireet traumaperäisiin oireisiin asti. Psykoterapia voi riittää lievien ja keskivaikeiden sairauksien hoidoksi ja olla osa hoitoa ja kuntoutusta myös useiden vaikeiden mielenterveyden häiriöiden yhteydessä. Ohjausta toteutetaan eri ikäryhmissä eri tavoin. Kaikkien ikäryhmien psykoterapiat edellyttävät huolellista kliinistä tutkimusta ja asianmukaista psykoterapia-arviota. Aikuisten lyhyitä psykoterapioita toteutetaan jatkossa perustasolla yhä enemmän. Psykoterapialle tulee asettaa tavoitteet, ja hoidon toteutus ja intensiteetti tulee suunnitella yksilölliset tekijät huomioiden. Hoidon etenemistä seurataan tavoitteiden saavuttamisen ja mahdollisten haittojen osalta. Tarvittaessa psykoterapiaan yhdistetään muita hoitoja, esimerkiksi lääkehoito.Peer reviewe

Puhelin- ja videovastaanotot psykiatrian potilastyössä: työntekijöiden kokemuksia pandemia-ajalta

Lähtökohdat HUS Psykiatriassa siirryttiin COVID-19-pandemian kiihdyttyä maaliskuussa 2020 laajamittaisesti puhelin- ja videovälitteisiin etävastaanottoihin. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia etävastaanottojen soveltuvuudesta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.Menetelmät HUS Psykiatrian avohoidon potilastyöhön osallistuvalta henkilökunnalta kartoitettiin sähköisellä kyselyllä etävastaanottojen kuormittavuutta. Osallistujia pyydettiin arvioimaan niiden soveltuvuutta erilaisten potilasryhmien hoidossa. Anonyymejä vastauksia saatiin 370.Tulokset Potilasryhmittäin kokemukset puhelin- ja videovastaanottojen soveltuvuudesta erosivat jossain määrin toisistaan. Videovastaanotot arvioitiin kauttaaltaan puheluja soveltuvammiksi psykiatrisen hoidon eri osa-alueilla.Päätelmät Psykiatrinen avohoito voi olla tulevaisuudessa laajemmin toteutettavissa etävastaanottojen avulla.</p

Structural and functional alterations in the brain gray matter among first-degree relatives of schizophrenia patients : A multimodal meta-analysis of fMRI and VBM studies

Objective: We conducted a multimodal coordinate-based meta-analysis (CBMA) to investigate structural and functional brain alterations in first-degree relatives of schizophrenia patients (FRs). Methods: We conducted a systematic literature search from electronic databases to find studies that examined differences between FRs and healthy controls using whole-brain functional magnetic resonance imaging (fMRI) or voxel-based morphometry (VBM). A CBMA of 30 fMRI (754 FRs; 959 controls) and 11 VBM (885 FRs; 775 controls) datasets were conducted using the anisotropic effect-size version of signed differential mapping. Further, we conducted separate meta-analyses about functional alterations in different cognitive tasks: social cognition, executive functioning, working memory, and inhibitory control. Results: FRs showed higher fMRI activation in the right frontal gyrus during cognitive tasks than healthy controls. In VBM studies, there were no differences in gray matter density between FRs and healthy controls. Furthermore, multi-modal meta-analysis obtained no differences between FRs and healthy controls. By utilizing the BrainMap database, we showed that the brain region which showed functional alterations in FRs (i) overlapped only slightly with the brain regions that were affected in the meta-analysis of schizophrenia patients and (ii) correlated positively with the brain regions that exhibited increased activity during cognitive tasks in healthy individuals. Conclusions: Based on this meta-analysis, FRs may exhibit only minor functional alterations in the brain during cognitive tasks, and the alterations are much more restricted and only slightly overlapping with the regions that are affected in schizophrenia patients. The familial risk did not relate to structural alterations in the gray matter. (C) 2019 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe