In clinical settings impulsivity refers to a symptom of psychiatric disorder, but nonclinically oriented research treats impulsivity as a personality and temperament dimension. This prospective study examined whether impulsivity predicts adverse health-related behaviour and increased risk of health problems in a large, nonclinical sample of 5433 subjects working in 12 Finnish hospitals. The data were collected using two questionnaire surveys at a 2-year interval. After controlling for alcohol use at baseline, higher impulsivity predicted increased alcohol consumption at follow-up in both genders (p < .01) and was associated with increased likelihood of becoming a heavy drinker or taking up smoking (p < .05). Impulsivity also predicted an increased number of cigarettes smoked per day in the follow-up among women (p < .001), but not among men, although adjustment for the number of cigarettes smoked at baseline attenuated these associations (p = .08 for women). In men, higher impulsivity was associated with shorter sleep duration and waking up several times per night independent of baseline characteristics (p < .01), whereas in women, higher impulsivity predicted difficulty in falling asleep and waking up feeling tired after the usual amount of sleep (p < .05). In women, these associations became nonsignificant after adjustment for pre-existing somatic and psychiatric diseases. Finally, higher impulsivity was associated with an increased 2-year incidence of physician-diagnosed peptic ulcer disease (adjusted odds ratio (OR) = 2.42, 95% confidence interval (CI) = 1.21 - 4.82) and onset of depression (OR = 1.95, 95% CI = 1.28 - 2.97) after adjustment for a variety of baseline covariates. In conclusion, this study shows that in a nonclinical population, impulsivity appears to be a risk factor for various unhealthy behaviour and health problems.Kliinisissä tutkimuksissa impulsiivisuutta on pidetty lähinnä psykiatrisena häiriönä, mutta normaaliväestössä impulsiivisuus kuvaa ulottuvuutta temperamentti- ja persoonallisuus piirteissä. Käsillä oleva seurantatutkimus selvitti impulsiivisuuden yhteyttä haitalliseen terveyskäyttäytymiseen ja lisääntyneeseen sairastumiseen laajassa otoksessa 5433 tutkittavalla, jotka työskentelevät 12 suomalaisessa sairaalassa. Aineisto kerättiin kahdella lomakekyselyllä kahden vuoden aikavälillä. Lähtötason alkoholin kulutuksen vakioimisen jälkeen korkeampi impulsiivisuus ennusti suurempaa alkoholin kulutusta molemmilla sukupuolilla (p < .01) ja oli yhteydessä lisääntyneeseen todennäköisyyteen siirtyä alkoholin suurkuluttajaksi tai aloittaa tupakointi (p < .05). Impulsiivisuus ennusti myös suurempaa savukkeiden kulutusta naisilla (p < .001), mutta ei miehillä, vaikkakin lähtötason savukkeenkulutuksen vakioimisen jälkeen yhteys naisilla ei ollut enää merkitsevä (p = .08). Miehillä korkeampi impulsiivisuus ennusti lyhyempää yöunta ja lisääntynyttä yöheräilyä (p < .01), kun taas naisilla korkeampi impulsiivisuus oli yhteydessä nukahtamisvaikeuksiin ja virkistämättömään yöuneen (p < .05). Naisilla yhteys heikkeni ei-merkitseväksi somaattisten ja psyykkisten sairauksien vakioimisen jälkeen. Korkeampi impulsiivisuus ennusti myös lisääntynyttä riskiä sairastua lääkärin diagnosoimaan vatsahaavaan (OR = 2.42, 95% CI = 1.21 - 4.82) ja masennukseen (OR = 1.95, 95% CI = 1.28 - 2.97) useiden tunnettujen riskitekijöiden vakioimisen jälkeen. Käsillä oleva tutkimus esittää, että impulsiivisuus näyttäisi olevan riskitekijä erilaiselle terveyskäyttäytymiselle ja terveydelle
