Lähtökohdat HUS Psykiatriassa siirryttiin COVID-19-pandemian kiihdyttyä maaliskuussa 2020 laajamittaisesti puhelin- ja videovälitteisiin etävastaanottoihin. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia etävastaanottojen soveltuvuudesta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.Menetelmät HUS Psykiatrian avohoidon potilastyöhön osallistuvalta henkilökunnalta kartoitettiin sähköisellä kyselyllä etävastaanottojen kuormittavuutta. Osallistujia pyydettiin arvioimaan niiden soveltuvuutta erilaisten potilasryhmien hoidossa. Anonyymejä vastauksia saatiin 370.Tulokset Potilasryhmittäin kokemukset puhelin- ja videovastaanottojen soveltuvuudesta erosivat jossain määrin toisistaan. Videovastaanotot arvioitiin kauttaaltaan puheluja soveltuvammiksi psykiatrisen hoidon eri osa-alueilla.Päätelmät Psykiatrinen avohoito voi olla tulevaisuudessa laajemmin toteutettavissa etävastaanottojen avulla.</p

Ala-Nikkola Taina

Ameel Maria

Granö Niklas

Metsäranta Kiki

Repo Tuija

Rintamäki Teija

UTUPub

TIETEESSÄ | alkuperäistutkimusLiiteaineisto pdf-versiossa www.laakarilehti.fisisällysluettelotsLL 14/2021Puhelin- ja videovastaanotot psykiatrian potilastyössä: työntekijöiden kokemuksia pandemia-ajaltaLähtökohdat HUs Psykiatriassa siirryttiin CoViD-19-pandemian kiihdyttyä maaliskuussa 2020 laajamittaisesti puhelin- ja videovälitteisiin etävastaanottoihin. tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia etävas-taanottojen soveltuvuudesta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. MeneteLMät HUs Psykiatrian avohoidon potilastyöhön osallistuvalta henkilökunnalta kartoitettiin sähköisellä kyselyllä etävastaanottojen kuormittavuutta. osallistujia pyydettiin arvioimaan niiden soveltuvuutta erilaisten potilasryhmien hoidossa. anonyymejä vastauksia saatiin 370. tuLokset Potilasryhmittäin kokemukset puhelin- ja videovastaanottojen soveltuvuudesta erosivat jossain määrin toisistaan. Videovastaanotot arvioitiin kauttaaltaan puheluja soveltuvammiksi psykiatrisen hoidon eri osa-alueilla. PääteLMät Psykiatrinen avohoito voi olla tulevaisuudessa laajemmin toteutettavissa etävastaanottojen avulla. Maaliskuun 17. päivän jälkeen vuonna 2020 HUS Psykiatria siirtyi korvaamaan kasvokkain toteutuvia hoitotapaamisia puhelin- ja videovä-litteisillä tapaamisilla COVID-19-pandemian le-viämisen hillitsemiseksi. Muutos oli merkittävä, sillä huhtikuussa 2019 HUS Psykiatriassa toteu-tui 189 videovastaanottoa ja 6 640 puhelinvas-taanottoa ja huhtikuussa 2020 peräti 12 141 vi-deovastaanottoa ja 26 633 puhelinvastaanottoa. Huolimatta siitä, että puhelinvastaanottoja on käytetty suhteellisen paljon ja pitkän aikaa osa-na psykiatrista hoitoa (1), systemaattista käyttä-jäkokemusta tästä etävastaanottotyypistä ei ole kerätty suomalaisessa psykiatrisessa erikoissai-raanhoidossa. Tutkimuskirjallisuudessa on esi-tetty, että videovastaanottoja tarjoavat ammatti-henkilöt kokevat videoyhteyden välityksellä ta-pahtuvan psykiatrisen hoidon edistävän hoitoon pääsyä, mutta hoitosuhde arvioidaan usein huo-nommaksi (2). Merkittävä taustatekijä, joka vai-kuttaa työntekijän suhtautumiseen, on koke-mus etävastaanoton käytöstä (2). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata potilasryhmittäin puhelu- ja videovastaanotto-jen soveltuvuutta psykiatrian keskeisten käynti-tyyppien toteuttamiseen ja tutkia, miten video-vastaanoton koetaan soveltuvan potilasryhmit-täin keskeisiin psykiatrian toimintoihin.Aineisto ja menetelmät Sähköinen kysely (Webropol 3.0) lähetettiin sähköpostitse kesäkuussa 2020 koko HUS Psy-kiatrian avohoidossa potilastyötä tekevälle hen-kilöstölle (980 työntekijää). Kyselystä muistutet-tiin viikko ennen määräajan loppumista. Vas-taaminen tapahtui anonyymisti. Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa siihen, onko vastaaja käyttänyt ääni- tai videoyhteyttä potilastyössä (Liite 1 artikkelin sähköisessä ver-siossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 14/2021). Taustatietojen lisäksi pyydettiin valit-semaan pääasialliset potilasryhmät, joiden hoi-dossa vastaaja on mukana. Lisäksi kysyttiin, mi-ten vastaaja arvioi puhelin- ja videovastaanotto-jen soveltuvan erilaisiin käyntityyppeihin, ja pyydettiin arvioimaan erillisiä väittämiä video-vastaanottojen soveltuvuudesta potilastyössä. Taustatietoja kerättiin luokitusasteikollisilla muuttujilla. Puhelin- ja videovastaanottojen so-nikLas GranöPst, dosentti, johtava psykologiHUs nuorisopsykiatriataina aLa-nikkoLaFt (lääketieteellinen), johtava ylihoitajaHUs Psykiatriakiki MetsärantattM, osastonhoitajaHUs nuorisopsykiatria, kuntoutusyksikkö teija rintaMäkittM, ylihoitajaHUs nuorisopsykiatriatuija rePottM, Jet, tt, kliininen asiantuntija, vastaava toimintaterapeuttiHUs nuorisopsykiatriaMaria aMeeLsh, VtM, kliininen asiantuntijaHUs PsykiatriaKokemus etävastaanoton käytöstä vaikuttaa työntekijän suhtautumiseen.kirjaLLisuutta 1 irvine a, Drew P, Bower P ym. are there interactional differences between telephone and face-to-face psychological therapy? a systematic review of comparative studies. J affective Dis 2020;265:120–31.2 Connolly sL, Miller CJ, Lindsay Ja, Bauer, Ms. a systematic review of providers’ attitudes toward telemental health via videoconfe-rencing. Clin Psychol sci Pract 2020;27:e12311. https://doi.org/10.1111/cpsp.12311880 LääkäriLehti 14/2021 vsk 763 Hilty DM, Ferrer DC, Parish MB, Johnston B, Callahan eJ, Yellowlees PM. the effectiveness of telemental health: a 2013 review. telemed J e Health 2013;19:444–54. doi:10.1089/tmj.2013.00754 WHo. Mental Health action Plan 2013-2020. Geneve: World Health organization 2013.5 Partanen a, Moring J, nordling e, Bergman V, toim. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunni-telma. suunnitelmasta toimeen-panoon vuonna 2009. 16. Helsinki: terveyden ja hyvinvoinnin laitos tHL 2010.6 thornicroft G., tansella M. the balanced care model for global mental health. Psychol Med 2013;43:849–63.veltuvuutta potilasryhmittäin ja vastaanottotyy-peittäin tutkittiin 5-portaisella Likertin asteikol-la. Videovastaanoton väittämiä mitattiin 10-por-taisella Likertin asteikolla. Analyysit suoritettiin t-testeillä ja parittaisten otosten t-testeillä IBM SPSS Statistic 25 -ohjelmassa. Helsingin ja  Uudenmaan sairaanhoitopiirin Psykiatrian tut-kimus ja opetus on myöntänyt tutkimusluvan tutkimukselle 26.5.2020.Tulokset Vastauksia tuli kaikkiaan 370, joten vastauspro-sentti oli 38 % (taulukko 1).Nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät arvioivat puhelinvastaanoton soveltuvan yksi-löinterventioihin, seurantatapaamisiin ja hoito-kokouksiin huonommin kuin muiden potilas-ryhmien kanssa työskentelevät (taulukko 2). Ensipsykoosien kanssa työskentelevät kokivat puhelinvastaanoton soveltuvan huonommin kuin muilla potilasryhmillä seurantatapaami-siin, diagnostisiin arvioihin, yhteistyöpalaverei-hin, perhevastaanottoihin, verkostotyöhön ja ai-noastaan omaisten kanssa tapahtuviin tapaami-siin. Kuntoutusta tarvitsevien psykoosipotilai-den kanssa työskentelevät kokivat puhelinvas-taanoton soveltuvan diagnostisiin haastattelui-hin ja arvioihin huonommin kuin muilla poti-TAULUKKO 1.taustatiedot n %Vastanneita 370 100ikä, v30 tai alle 29 7,831–40 95 25,741–50 116 31,451–60 102 27,661 tai yli 28 7,6työvuosia psykiatriassaalle vuosi 13 3,51–5 v 64 17,36–10 v 65 17,6Yli 10 v 228 61,6ammattiryhmä (n = 369)Fysioterapeutti 10 2,7Lääkäri 20 5,4Psykiatri 23 6,2Mielenterveyshoitaja 27 7,3Psykologi 41 11,1sairaanhoitaja 191 51,8sosiaalityöntekijä 17 4,6toimintaterapeutti 35 9,5Muu 5 1,3TAULUKKO 2.Puheluvastaanottojen soveltuvuus potilasryhmittäin t-testillä testattuna– = vastaanottotyypin koetaan puhelimitse toteutettuna soveltuvan kyseisen potilasryhmän hoitoon huonommin kuin muiden potilasryhmien hoitoon. + = vastaanottotyypin koetaan puhelimitse toteutettuna soveltuvan kyseisen potilasryhmän hoitoon paremmin kuin muiden potilasryhmien hoitoon. Vastaanottotyyppi(1 = erinomaisesti,  5 = erittäin huonosti)nuoret ja perheetensipsykoosi Kuntoutus-psykoosiMielialahäiriöt tutkimus ja arviointisyömishäiriöt neuro-psykiatriaGeropsykiatria Riippuvuus-häiriöttutkimukset ns. ns. ns. ns. ns. ns. +** ns. ns.Yksilöinterventiot –** ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.seurantatapaamiset –* –** ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.Ryhmät ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.Hoitokokoukset –** ns. ns. ns. ns. ns. ns. +* ns.Diagnostiset haastattelut ja arviotns. –* –** ns. ns. ns. ns. ns. ns.Yhteistyöpalaverit  koulu ja työns. _* ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.Verkostotyö ns. –* ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.Perhevastaanotto ns. –* ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.Vain omaisten kanssa tapaaminenns. –* ns. –* ns. ns. ns. ns. ns.*p < 0,05, **p < 0,01, ***p < 0,001, ns. = ei tilastollisesti merkitsevää eroa.881LääkäriLehti 14/2021 vsk 76lasryhmillä. Mielialahäiriöisten potilaiden kans-sa työskentelevät kokivat puhelinvastaanoton soveltuvan huonommin kuin muilla potilasryh-millä vain omaisten kanssa tapahtuvaan työs-kentelyyn. Neuropsykiatristen potilaiden kanssa työs-kentelevät kokivat puhelinvastaanoton soveltu-van paremmin arviointiin kuin muiden potilas-ryhmien kanssa työskentelevät. Geropsykiatris-ten potilaiden kanssa työskentelevät puolestaan kokivat puhelinvastaanoton soveltuvan parem-min hoitokokouksiin kuin muiden potilasryh-mien kanssa työskentelevät.Kokemuksissa puhelin- tai videovastaanoton soveltuvuudesta ei useimmiten ollut eroa poti-lasryhmien ja vastaanottotyyppien kesken (tau-lukko 2 ja 3). Osa koki etävastaanottotyypin  soveltuvan huonommin, osa paremmin kulloi-selle potilasryhmälle verrattuna kaikkiin mui-hin potilasryhmiin. Ensipsykoosien kanssa työskentelevät kokivat videovastaanoton soveltuvan huonommin kuin muilla potilasryhmillä vain omaisten kanssa ta-pahtuviin tapaamisiin. Tutkimuksia ja arvioin-teja tekevät työntekijät kokivat videovastaanoton soveltuvan paremmin hoitokokouksiin kuin muiden potilasryhmien kanssa työskentelevät. Neuropsykiatristen potilaiden kanssa työs-kentelevät työntekijät kokivat videovastaanoton soveltuvan paremmin kuin muilla potilasryh-millä tutkimuksiin, hoitokokouksiin ja diagnos-tisiin haastatteluihin ja arvioihin. Geropsykiat-riassa työskentelevät kokivat videovastaanoton soveltuvan huonommin kuin muiden potilas-ryhmien kanssa työskentelevät käyntityypin so-pivan seurantatapaamisten ja ryhmien pitämi-seen.Videovastaanotot arvioitiin kauttaaltaan pu-heluja soveltuvammiksi erilaisten psykiatrian käyntityyppien mukaan (p < 0,001) (taulukko 4). Videovälitteisten tapaamisten kokemuksissa (0 = täysin eri mieltä, 10 = täysin samaa mieltä) potilasryhmittäin ei suurimmaksi osaksi esiin-tynyt eroja. Nuorten kanssa työskentelevät koki-vat videovälitteisen työskentelyn kuormittavam-maksi kuin ensisijaisesti muiden potilasryhmi-en kanssa työskentelevät (t = 2,26; p = 0,025). Geropsykiatriassa työskentelevät kokivat enemmän kuin muut, että videovastaanotot ovat vähemmän potilaslähtöisiä (t = 2,25; p = 0,025). Riippuvuuspsykiatriassa työskentelevät kokivat useammin kuin muut työskentelyn vä-hemmän tehokkaaksi kuin kasvokkain tapahtu-va työskentely (t = –0,82; p = 0,041). Tutkimusta TAULUKKO 3.Videovastaanottojen soveltuvuus potilasryhmittäin t-testillä testattuna– = vastaanottotyyppi koetaan videoyhteydellä toteutettuna soveltuvan kyseisen potilasryhmän hoitoon huonommin kuin muiden potilasryhmien hoitoon. + = vastaanottotyyppi koetaan videoyhteydellä toteutettuna soveltuvan kyseisen potilasryhmän hoitoon paremmin kuin muiden potilasryhmien hoitoon.Vastaanottotyyppi(1 = erinomaisesti,  5 = erittäin huonosti)nuoret ja perheetensipsykoosi Kuntoutus-psykoosiMielialahäiriöt tutkimus ja arviointisyömishäiriöt neuro-psykiatriaGeropsykiatria Riippuvuus-häiriöttutkimukset ns. ns. ns. ns. ns. ns. +** ns. ns.Yksilöinterventiot ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.seurantatapaamiset ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. –* ns.Ryhmät ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. –* ns.Hoitokokoukset ns. ns. ns. ns. +* ns. +* ns. ns.Diagnostiset haastattelut ja arviotns. ns. ns. ns. ns. ns. +* ns. ns.Yhteistyöpalaverit  koulu ja työns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.Verkostotyö ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.Perhevastaanotto ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.Vain omaisten kanssa tapaaminenns. –* ns. ns. ns. ns. ns. ns. ns.*p < 0,05, **p < 0,01, ***p < 0,001, ns. = ei tilastollisesti merkitsevää eroa882 LääkäriLehti 14/2021 vsk 76ja arviointia tekevät työntekijät arvioivat useam-min, että potilaat ovat toivoneet mieluummin videovastaanottoja kuin puheluja (t = –3,09; p = 0,002). PohdintaTutkimuksessa erot kokemuksissa puhelin- ja videovastaanotoista toiminnoittain ja potilas-ryhmittäin olivat pääosin pieniä. Videovastaan-otot arvioidaan puheluja soveltuvammiksi eri-laisilla psykiatrisen avohoidon osa-alueilla, kun tarkastellaan eroja ilman potilasryhmien välistä vertailua. Tulokset myötäilevät aikaisemmassa kansain-välisessä tutkimuksessa saatuja tuloksia video-vastaanottojen verrattain hyvästä soveltuvuu-desta psykiatriassa hoidon tarjoajan näkökul-masta (2). Aikaisempi katsaustutkimus psykiat-risen hoidon vaikuttavuudesta etämenetelmin suhteessa lähikontaktissa annettuun hoitoon ei löytänyt eroja hoitomuotojen tuloksellisuuden välillä (3), minkä valossa työntekijöiden myön-teiset arviot videovastaanottojen soveltuvuudes-ta vaikuttaisivat tukevan erityisesti videovas-taanottojen soveltuvuutta. Suurin osa vastaajista ilmoitti työskentelevän-sä useiden erilaisten potilasryhmien kanssa. Tä-mä saattaa peittää alleen piileviä tendenssejä, ja ne voitaisiin huomioida paremmin tutkimalla potilaiden hoitovastetta etävastaanottotyypeit-täin diagnoosikohtaisesti. Vastausprosentti oli 38 %. Kuinka suuren osan kysely tavoitti, ei voida tällaisella aineiston-keruutavalla tietää. On myös mahdollista, että etäyhteyksien käyttäminen erilaisilla laitteilla vaikuttaa arvioituun soveltuvuuteen sekä työn-tekijän että vastaajan osalta. Myös yhteydenoton fyysisellä sijainnilla, kotona, toimistolla tms. voi olla merkitystä yhteyden koettuun toimivuu-teen. Tätä ei kuitenkaan pystytty käsillä olevassa tutkimuksessa arvioimaan.Tässä tutkimuksessa on keskitytty psykiatrian työntekijöiden kokemuksen mittaamiseen, eikä tuloksista voi tehdä päätelmiä hoitovasteesta tai potilaiden kokemuksista etävastaanotoista. Niis-tä tarvitaan jatkotutkimusta. Vaikka analyysejä ei pystytty tekemään ammattikunnittain, vastaa-jien jakauma vastasi kuitenkin karkeasti HUS psykiatrian henkilöstöjakaumaa. Spesifisten hoitomuotojen ja erikoissairaan-hoidossa tehtävien tutkimusten levittäminen harvaan asutussa maassa voi olla tulevaisuudes-sa paremmin toteutettavissa etävastaanotoilla, etenkin videovastaanottojen välityksellä. Sekä kansainvälisissä (4) että kansallisissa mielenter-veysstrategioissa (5) on asetettu tavoitteeksi yh-denvertainen, näyttöön perustuva hoito matalal-la kynnyksellä. Lisäksi painopisteeksi on asetet-tu joustavasti käytettävissä olevien palvelujen saatavuuden vahvistaminen (6). On kuitenkin tarpeen olla kriittinen jokaisen potilasryhmän kohdalla sen suhteen, palveleeko etävastaanotto potilaan tarpeita vai onko siitä mahdollisesti haittaa. ●Kiitämme PsK Henri Wahlstedtia avusta tutki-musaineiston käsittelyssä.Tämä TiedeTTiin• Puhelinvastaanotot ovat vakiintunut etävastaanottotyyppi psykiatrisessa vastaanottotyössä.TUTKimUs OPeTTi • Videovastaanotot koetaan kauttaaltaan paremmin toimiviksi kuin puhelinvastaanotot psykiatrisessa vastaanottotyössä.sidonnaisuudet niklas Granö, taina ala-nikkola, Kiki Metsäranta, teija Rintamäki, tuija Repo, Maria ameel:  ei sidonnaisuuksia.TAULUKKO 4.Puhelin-ja videovälitteisten vastaanottojen soveltuvuuden vertailu psykiatrisessa hoitotyössä parittaisten otosten t-testilläVastaanottotyyppi(1 = erinomaisesti,  5 = erittäin huonosti)n Puhelutka.Videoka.t-arvo p-arvotutkimukset 214 3,72 2,86 13,767 < 0,001Yksilöinterventiot 290 3,00 2,22 14,546 < 0,001seurantatapaamiset 316 2,14 1,78 8,371 < 0,001Ryhmät 81 4,02 2,95 8,260 < 0,001Hoitokokoukset 173 3,12 2,64 4,563 < 0,001Diagnostiset haastattelut  ja arviot188 3,48 2,03 18,089 < 0,001Yhteistyöpalaverit  koulu ja työ160 2,43 1,86 7,527 < 0,001Verkostotyö 200 2,50 1,86 9,104 < 0,001Perhevastaanotto 146 3,30 2,33 9,960 < 0,001Vain omaisten kanssa tapaaminen146 2,46 2,09 4,832 < 0,001EnglISh Summary  www.laakarilehti.fi/ englishPhone or video consultations during the Covid-19 pandemic: experiences in psychiatric outpatient care 883LääkäriLehti 14/2021 vsk 76Phone or video consultations during the Covid-19 pandemic: experiences in psychiatric outpatient care BackGround after the worsening of the Covid-19 pandemic in March 2020, the Department of Psychiatry at Helsinki University Hospital HUH transformed most of the outpatient consultations to phone or video consultations. the aim of this present study was to assess the experiences of personnel with and their attitudes towards telephone and video consultations in psychiatric care in HUH. Methods a Webropol questionnaire was sent by email to personnel in outpatient care in HUH Psychiatry. the questionnaire enquired about distress caused by tele consultations and how respondents assessed the appropriateness of tele consultations as a model for psychiatric outpatient care. resuLts a total of 370 staff members responded to the questionnaire. the main findings are that, for the most part, both telephone and video consultations were assessed to be good in the different patient groups although video meetings were assessed to be better than telephone meetings in all fields of psychiatric work. concLusions in the future, it might be possible for outpatient care to be carried out on a larger scale by tele consultations.nikLas Granö, taina aLa-nikkoLa, kiki Metsäranta, teija rintaMäki, tuija rePo, Maria aMeeLnikLas GranöPs.D., Docent, Chief PsychologistHUs adolescent PsychiatryEnglISh SummaryLääkäriLehti 14/2021 vsk 76883a Työntekijöiden kokemuksia etävastaanotoista HUS Psykiatriassa Olet osallistumassa HUS Psykiatrian henkilökunnan etävastaanottojen kokemuksia kartoittavaan kyselytutkimukseen. Etävastaanotoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa joko puhelimitse (ääniyhteydellä) tai videoyhteydellä (ääni- ja puheyhteydellä) tapahtuvia potilaan hoitoon liittyviä kontakteja, jotka tapahtuvat ammattilaisen ja potilaan tai ammattilaisen ja potilaan omaisten tai ammattilaisten välillä.  Kyselytutkimus on osa etävastaanottojen hyödyntämistä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa -selvittävää tutkimushanketta. Kyselystä saatua tietoa käytetään psykiatrian etävastaanottojen kehittämiseen, kohdentamiseen ja koulutuksen suunnitteluun. Lisäksi tulokset julkaistaan tieteellisessä julkaisussa. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia.  Antamiasi tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja anonyymisti. Yksittäistä vastaajaa ei ole mahdollista tunnistaa missään vaiheessa. Vastaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja sinun on mahdollista keskeyttää vastaamisesi milloin tahansa. Kiitos, että olet mukana!   Kartoitamme alussa taustatietoja (huomioithan että vastaukset raportoidaan vain jos samaan vastaajaryhmään kuuluu yli viisi vastaajaa)   1. Ikäsi 30 vuotta tai alle 31-40 vuotta 41-50 vuotta 51-60 vuotta yli 60 vuotta    2. Ammattiryhmäsi fysioterapeutti lääkäri (erikoistuva- tai muu kuin psykiatrian erikoislääkäri) psykiatrian erikoislääkäriLiiTe 1.LääkäriLehti 14/2021 vsk 76 883bLääkäriLehti 14/2021 vsk 76883cLääkäriLehti 14/2021 vsk 76 883dLääkäriLehti 14/2021 vsk 76883eLääkäriLehti 14/2021 vsk 76 883fLääkäriLehti 14/2021 vsk 76883gLääkäriLehti 14/2021 vsk 76 883hLääkäriLehti 14/2021 vsk 76883iLääkäriLehti 14/2021 vsk 76 883jLääkäriLehti 14/2021 vsk 76883kLääkäriLehti 14/2021 vsk 76 833l

Puhelin- ja videovastaanotot psykiatrian potilastyössä: työntekijöiden kokemuksia pandemia-ajalta

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/166969/1/SLL142021-880.pdf

Puhelin- ja videovastaanotot psykiatrian potilastyössä: työntekijöiden kokemuksia pandemia-ajalta

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

UTUPub