The national crop wild relative strategy report for Finland

Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (crop wild relatives - CWR) ovat luonnonkasveja, jotka ovat sukua viljelykasveille, kuten esimerkiksi ravinto-, lääke-, koriste-, metsätalous-, ja rehukasveille. Ne sisältävät tärkeitä kasvigeenivaroja, joita voidaan käyttää hyväksi jalostuksessa luomaan kestävämpiä, tuottoisampia ja ilmastonmuutokseen sopeutuvia viljelylajikkeita edesauttaen tulevaisuuden ruokaturvaa. Viljelykasvien sukulaiskasvien suojelu on tavoitteena monissa kansainvälisissä sopimuksissa, mutta käytännön suojelusuunnittelu ja -menetelmät ovat pääasiassa toteutumatta. Monet CWR lajit ovat uhanalaisia tai kasvavat uhanalaisissa kasvuympäristöissä joten ne tarvitsevat pikaista tutkimusta ja suojelua. Tämä raportti on tehty osana EU rahoitettua ’PGR Secure’ projektia ja sisältää kansallisen CWR lajilistan sekä priorisoidun lajilistan, in situ ja ex situaukkoanalyysin ja suosituksia viljelykasvien sukulaisten suojelulle Suomessa. Pyrkimyksenä on suojella mahdollisimman suuri osa CWR lajien geneettisestä monimuotoisuudesta Suomessa

Viljelykasvien sukulaislajien suojelusuunnittelu

Näytä koko lehti201

Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien suojelu Suomessa : Tärkeimmät lajit ja keinoja suojelun toteuttamiseksi

Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien (CWR) suojelun merkitystä korostetaan keskeisissä maailman kasvigeenivarojen suojelua koskevissa strategioissa. Tässä Luonnonvarakeskuksen, Luomuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen toimijoiden yhteishankkeen tuloksena syntyneessä raporttijulkaisussa on etsitty tarkennettu CWR-lajien lista Suomelle, sekä keinoja ja vaihtoehtoja CWR-lajien suojelun järjestämiseksi Suomessa. Näihin kuuluvat in situ -suojelun menetelmät eli suojelu kasvien alkuperäisillä kasvupaikoilla, sekä siementen tallettaminen geenipankkeihin (etäsuojelu, ex situ -suojelu). In situ ja ex situ -suojelu ovat toisiaan täydentäviä keinoja ja kattava CWR-lajien suojelu vaatii molempien menetelmien kehittämistä. Lisäksi raportissa on arvioitu CWR-suojelun aiheuttamia kustannuksia. Toteuttaminen vaatii yhteistyötä, päätöksiä ja rahoitusta. CWR-lajien suojelun ympärillä toimii yhteistyöverkostoja pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla.202

Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien suojelu Suomessa : Tärkeimmät lajit ja keinoja suojelun toteuttamiseksi

Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien (CWR) suojelun merkitystä korostetaan keskeisissä maailman kasvigeenivarojen suojelua koskevissa strategioissa. Tässä Luonnonvarakeskuksen, Luomuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen toimijoiden yhteishankkeen tuloksena syntyneessä raporttijulkaisussa on etsitty tarkennettu CWR-lajien lista Suomelle, sekä keinoja ja vaihtoehtoja CWR-lajien suojelun järjestämiseksi Suomessa. Näihin kuuluvat in situ -suojelun menetelmät eli suojelu kasvien alkuperäisillä kasvupaikoilla, sekä siementen tallettaminen geenipankkeihin (etäsuojelu, ex situ -suojelu). In situ ja ex situ -suojelu ovat toisiaan täydentäviä keinoja ja kattava CWR-lajien suojelu vaatii molempien menetelmien kehittämistä. Lisäksi raportissa on arvioitu CWR-suojelun aiheuttamia kustannuksia. Toteuttaminen vaatii yhteistyötä, päätöksiä ja rahoitusta. CWR-lajien suojelun ympärillä toimii yhteistyöverkostoja pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla

Suomen arvokkaat geenivarat

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, eli biodiversiteettisopimus, asettaa tavoitteeksi maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelun, luonnonvarojen kestävän käytön sekä luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen jaon. Vuonna 2010 solmitun Nagoyan pöytäkirjan tarkoituksena on toteuttaa biodiversiteettisopimuksen tavoite geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta täsmentämällä biodiversiteettisopimuksen 15 artiklan yleistä geenivarakehystä. Lisäksi pöytakirja kattaa geenivarojen hyödyntämistä koskevat eri vaiheet saatavuudesta hyötyjen jakoon. Tässä raportissa esitellään Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaiset arvokkaat geenivarat eliöryhmittäin, tarkastellaan niiden potentiaalista käyttöä, niistä mahdollisesti saatavaa taloudellista hyötyä sekä luonnonsuojelullisia näkökantoja geenivarojen kestävään käyttöön. Raportissa pohditaan myös jokamiehen oikeuksien vaikutusta geenivarojen saantiin. Nagoyan pöytäkirjan soveltamisen kannalta taloudellisesti merkittävin eliöryhmä Suomessa lienevät mikrobit (arkeonit, bakteerit, mikrolevät, sienet, virukset, homeet, hiivat ja alkueläimet). Geenivarojen suojelun kannalta tärkeitä ryhmiä taas ovat sellaiset uhanalaiset eliöt, joita ei ole rauhoitettu tai jotka eivät ole suojeltuja

A regional approach to Nordic crop wild relative in situ conservation planning

Crop wild relatives (CWR) can provide one solution to future challenges on food security, sustainable agriculture and adaptation to climate change. Diversity found in CWR can be essential for adapting crops to these new demands. Since the need to improve in situ conservation of CWR has been recognized by the Convention on Biological Diversity (CBD) (2010) and the Global Strategy for Plant Conservation (2011-2020), it is important to develop ways to safeguard these important genetic resources. The Nordic flora includes many species related to food, forage and other crop groups, but little has been done to systematically secure these important wild resources. A Nordic regional approach to CWR conservation planning provided opportunities to network, find synergies, share knowledge, plan the conservation and give policy inputs on a regional level. A comprehensive CWR checklist for the Nordic region was generated and then prioritized by socio-economic value and utilization potential. Nordic CWR checklist was formed of 2553 taxa related to crop plants. Out of these, 114 taxa including 83 species were prioritized representing vegetable, cereal, fruit, berry, nut and forage crop groups. The in situ conservation planning of the priority CWR included ecogeographic and complementarity analyses to identify a potential network of genetic reserve sites in the region. Altogether 971,633 occurrence records of the priority species were analysed. A minimum number of sites within and outside existing conservation areas were identified that had the potential to support a maximum number of target species of maximum intraspecific diversity.Peer reviewe

Nordic Crop Wild Relative conservation : A report from two cooperation projects 2015-2019

The report summarizes results from a cooperation among all the Nordic countries during the period 2015 – 2019 (two projects). The work has focused on the conservation of Crop Wild Relatives (CWR), i.e. wild plant species closely related to crops. They are of special importance to humanity since traits of potential value for food security and climate change adaptation can be transferred from CWR into crops. The projects represent the first joint action on the Nordic level regarding in situ conservation of CWR. Substantial progress has been made regarding CWR conservation planning, including development of a Nordic CWR checklist and identification of suitable sites for CWR conservation. A set of recommended future actions was developed, with the most important one being initiation of active in situ conservation of CWR in all Nordic countries

Living plant collections policy of the Finnish Museum of Natural History

The collections policy of the Finnish Museum of Natural History Luomus is hierarchically structured. The general collections policy defines the overall principles and guidelines. The sub-collections policies, such as the Living collections policy, comply with and apply the general collections policy and specify its guidelines and instructions, taking the special nature of the sub-collections into account. The living plant collections policy guides the care of the collections in the botanic gardens and the seed bank, excluding DNA and tissue samples which are covered by a separate genomic resources policy. The purpose of the collections policy is to help guide the care of the garden collections and the processing of information relating to the collections, thereby providing the basis for developing the botanic gardens.Non peer reviewe