Metsamullast metsakasvukohatüübini

Aastatel 2006–2008 läbi viidud metsamullaseire teise ringi ajal metsaseire I astme vaatlusaladel (ICP Forests Level-I, rahvusvaheline pilootprojekt BioSoil Soil) tehti kõigist projekti raames rajatud mula põhikaevete profiilidest kvaliteetsed fotod. Pildistatud põhikaeved on seotud konkreetsete puistutega ja on heaks abimaterjaliks visuaalse teabe saamiseks muldadest, mille peal meie metsad kasvavad. Eesti kohta on olemas suuremõõtkavaline (1:10000) mullastikukaart, millelt on võimalik välja lugeda küllaltki palju kasulikku teavet metsakasvukoha tingimuste kohta, sest maakera taimkate ja muld on arenenud üksteist vastastikku mõjutades. Antud töös on astutud samm edasi mullakaardil leiduvast infost ning toodud hulgaliselt näiteid mullaprofiilide fotode ja kirjelduste näol juba konkreetsete puistute kasvutingimuste kohta jaotatuna metsakasvukohatüüpide, klasside ja tüübirühmade lõikes. Peale selle on esitatud ka vajalikku lisateavet, mis on abiks mullastikukaartidel oleva informatsiooni tõlgendamiseks ja seoste loomiseks erinevate mullaliikide, nende omaduste ning nendel kasvavate puistute vahel. Siinkohal kasutan juhust ja avaldan tänu kõigile oma endistele kolleegidele, kes andsid oma panuse rahvusvahelise pilootprojekti BioSoil Soil edukaks täitmiseks ja käesoleva kirjatüki valmimiseks. Suur tänu ka emeriitprofessor Raimo Kõllile, professor Alar Astoverile ja dotsent Enn Leedule Eesti Maaülikooli mullateaduse õppetoolist, kes toetasid nõu ja jõuga nende tööde kordaminekut

Stocks of organic carbon in Estonian soils

The soil organic carbon (SOC) stocks (Mg ha–1) ofautomorphic mineral (9 soil groups), hydromorphic mineral (7), and lowland organic soils (4) are given for the soil cover or solum layer as a whole and also for its epipedon (topsoil) layer. The SOC stocks for forest, arable lands, and grasslands and for the entire Estonian soil cover were calculated on the basis of the mean SOC stock and distribution area of the respective soil type. In the Estonian soil cover (42 400 km2), a total of 593.8 ± 36.9 Tg of SOC is retained, with 64.9% (385.3 ± 27.5 Tg) in the epipedon layer (O, H, and A horizons) and 35.1% in the subsoil (B and E horizons). The pedo-ecological regularities of SOC retention in soils are analysed against the background of the Estonian soil ordination net

Accumulation of metallic elements into the superficial peat layer of mires and wet mineral soils of Estonian forest land / Akumulacja metali w powierzchniowej warstwie gleb torfowych i wilgotnych glebach mineralnych ekosystemów leśnych Estonii

Z wykorzystaniem wody królewskiej badano stopień akumulacji metali (Al, Mg, Pb, Zn, Hg, Cd) w epipedonie torfów wysokich (EP), torfów przejściowych, oglejonych glebach torfowych oraz zabagnionych glebach bielicowych. Współczynnik akumulacji metali (Kac) w EP oszacowano w zależności od runa leśnego (FF, jako wkład) i w porównaniu do głębszych poziomów (SS, jako tło przeszłości). Stwierdzono, że stopień akumulacji metali jest uzależniony of typu gleby (torfu) oraz jej właściwości. W powstałym EP z FF stężenia Al i Pb zwiększyły się średnio 2.5-5.0 razy, natomiast Hg istotnie jedynie w glebach torfowych (średnio 1.5-1.6 razy). Istotnie zmniejszyły się (Kac 0.1-0.5 razy) zawartości Zn we wszystkich glebach. Porównując zawartości metali w EP z SS stwierdzono znaczącą akumulację Pb, Cd, Zn i Hg w (~20 cm) powierzchniowej warstwie torfowej

Ammattiosaamisen näytöt yrityksen ja ammattiopiston yhteistyössä

Opinnäytetyön aiheena oli selvittää, miten ammattiosaamisen näytöt toimivat paikallisen osuuskaupan ja ammattiopiston yhteistyössä koskien ravintolan salipuolen tarjoilijoita. Ammattiosaamisen näytöt ovat olleet käytössä työssäoppijoiden arvioinnissa viisi vuotta. Tavoitteena oli saada tietoa näyttöjen hyödyistä työantajanäkökulmasta katsottuna sekä löytää mahdollisia kehittämiskohteita. Opinnäytetyön teoreettisessa osassa selvennettiin työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön käsitteitä, mikä on niiden merkitys ammattikoulutuksessa ja toisaalta niiden merkitys työelämälle. Lisäksi selvitettiin yritysten rekrytointikäytäntöjä ja sitä, mitä on työelämän ja oppilaitosten yhteistyö. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat olivat paikallisen osuuskaupan ravintoloiden esimiehiä, ja haastattelut tehtiin kuudelle henkilölle. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanasta sanaan tietokoneelle jatkoanalyysia varten. Tutkimuksen tuloksena vahvistui se, että ammattiosaamisen näytöt ovat kaikille selkeä asia ja niistä on hyötyä sekä työnantajalle että opiskelijalle. Yhteistyö osuuskaupan ja ammattiopiton kanssa toimii hyvin, eivätkä näyttötilanteet ole aiheuttaneet suurempia ongelmia. Ainoastaan työssäoppijan osaamisen arviointi koetaan hankalana nykyisellä asteikolla. Alan ammattiopistotasoista koulutusta tarvitaan edelleen Joensuun alueella, ja tutkimuksen mukaan sitä pitäisi jopa lisätä. Koulutetun työvoiman puute ei vielä ole maakunnassa suuri ongelma verrattuna pääkaupunkiseutuun, mutta uhkakuvia on jo nyt havaittavissa. Tähän tulisi yhteistyökumppaneiden kiinnittää huomiota, jotta jatkossa Joensuun alueella koulutetaan riittävästi työvoimaa alalle.The purpose of the thesis was to find out how the collaboration between a company and vocational college works concerning vocational skills demonstrations of restaurant waiters. In addition, the task was to examine if there is any benefit of skills demonstrations for the company, and how to develop co-operation. Partners for the study are a local hotel and restaurant company and a local vocational college. The information was gathered from literature, journals, the Internet and by interviewing. In the theoretical part of the study the main issue was to explain what on-the-job learning is and what vocational skills demonstrations are, and what their consequence is for vocational education and for work life. Also how companies carry out their recruitment was clarified. Data for this study were collected by interviewing six supervisors in partner restaurants. The results of the study show that vocational skills demonstrations are perceived well without any complexities. Rather the results indicate more utilities for students, for the company and for the vocational school. The final result of this thesis was that it is important to keep on vocational education in Joensuu and even to enhance it. Now the lack of trained waiters is a fact in southern Finland. A vision is that it will be a threat also in eastern Finland in the future. To ensure professional labour for hotel and restaurant business, companies support for vocational education is essential

Fasta files for European ECM SvanderLinde et al. Nature

fasta file with all unfiltered sequences from: Environmental and host as large-scale controls of ectomycorrhizal fungi. S. van der Linde et al. Natur

SvanderLindeEuropeanECMcomplete.qual

Quality file for all unfiltered sequences from: Environmental and host as large-scale controls of ectomycorrhizal fungi. S. van der Linde et al. Natur