Yhteisöllinen narratiivi kansainvälisten yhteisöjen ja valtioiden strategisissa asiakirjoissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan strategisen kommunikaation elementin, yhteisöllisen narratiivin, ilmenemistä kansainvälisten yhteisöjen ja valtioiden strategisissa asiakirjoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös yhteisön identiteetin ja maailmankuvan rakentumista yhteisöllisten narratiivien välittämien teemojen kautta sekä kansainvälisen yhteisön jäsenyyden vaikutusta valtioiden omiin narratiiveihin. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen tutkimusmenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimus on kaksiosainen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään tutkimuksen metodologiset valinnat sekä kuvaillaan mielikuvilla johtamisen kokonaisuutta osana nykyaikaista globaalia mielikuva-avaruudellista taistelutilaa, jonka informaatiovirrassa kohdennetun ja mielikuvia synnyttävän kommunikaation merkitys on korostunut. Narratiivisuuden ja johtamisen yhteyttä tarkastellaan narratiivisen paradigman näkökulmasta, joka kuvaa yleisesti narratiivisuuden vaikutusta johtamisen ja vaikuttamisen välineenä. Tutkimuksen toisessa osassa tarkastellaan yhteisöllisen narratiivin ilmenemistä kahdentoista kansainvälisen yhteisön tai valtion strategisen asiakirjan kautta. Yhteisöllisen narratiivin ilmenemistä tarkastellaan sen kahden peruselementin, mission ja vision, näkökulmasta. Aineistoa tulkitaan ilmaisuissa esiintyvien termien kautta ja niiden tulkintaan sovelletaan tarvittaessa nominalisaation periaatetta. Ilmenevien narratiivien perusteella muodostetaan yleisimmät narratiivien missioiden ja visioiden välittämät teemakokonaisuudet, joiden kautta tarkastellaan yhteisöjen identiteetin ja maailmankuvan muodostumista. Näiden teemakokonaisuuksien perusteella tarkastellaan myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenyyden vaikutusta valtioiden narratiivien muodostumiseen. Narratiivisuus ilmeni tutkimuksen aineistoksi valikoituneissa asiakirjoissa laajasti. Kahdestatoista analysoidusta asiakirjasta kymmenen sisälsi yhteisöllisen narratiivin vaatimukset täyttävän narratiivin. Missioiden osalta yleisimmiksi identiteettiä rakentaviksi teemakokonaisuuksiksi muodostuivat ihmisyys ja vapaus, järjestys ja yhteistoiminta. Visioiden osalta narratiivit välittivät yleisimmin rauhan, uhkaan vastaamisen ja yhteisön vastuun teemoja ja viestittivät niiden kautta yhteisön maailmankuvaa. Kansainvälisen yhteisön jäsenyydellä ei todettu olevan selkeää yhteyttä valtioiden narratiiveihin kummankaan elementin osalta

The role of nuclear weapons in France : a study of the political uses and of the security purposes of the French nuclear deterrent

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This is a study of the role of nuclear weapons in France during and after the Cold War. To understand the significance attributed to the nuclear deterrent, one must understand the philosophy behind French nuclear politics, which is based on France’s views about the world order and her own stand in this world. The aim of the study is to determine how the changes in world order in the 1990’s have affected the political uses and the security purposes of the French nuclear deterrent. The study compares the political and military roles attributed to nuclear weapons when they were originally developed during the 1960s, to the purpose the French deterrent had acquired by the 1990’s. Military aspects of the nuclear force are determined through examination of the French nuclear doctrine and nuclear hardware, where as political aspects are deduced from the speeches and articles written by French analysts and politicians concerning the nuclear deterrent. Special attention is given to France's NATO relations, because this relationship often culminated in nuclear issues. French nuclear weapons had an important security function both during and after the Cold War. In the 1960’s nuclear weapons also served as a means of ensuring freedom of action, and as an element of prestige within the international community. By the 1990’s, nuclear weapons no longer fulfil these political functions. This can be explained by a change in the nature of power, as the significance of military power as an element of political influence has decreased to the benefit of economic issues. To remain an influential power, France needs to be at the steering groups of the main international economic, military and political entities. The nuclear tests in the Mururoa Atolls can be interpreted as signalling to the world that that France intends to retain its nuclear deterrent at a credible level for national defensive purposes – and perhaps, in the future, also for the benefit of common European security

Health effects of indebtedness : a systematic review

Peer reviewe

Yöpyminen sairaanhoidon matkalla : Sairausvakuutuksen yöpymiskorvaukset ja potilashotellitoiminta Suomessa sekä katsaus potilashotellitoimintaan ja tutkimuskirjallisuuteen muissa Pohjoismaissa

Kela maksaa sairausvakuutuslain perusteella yöpymisrahaa (enintään 20,18 euroa/yö) esimerkiksi silloin, kun potilaan on hoitoon tai kuntoutukseen ehtiäkseen tultava hoito- tai kuntoutuspaikkakunnalle jo edeltävänä päivänä tai vanhemmat yöpyvät lähellä sairaalassa hoidettavaa lastaan. Sairausvakuutuksesta on viime vuosina maksettu yöpymisraha noin 50 000 yöpymisestä vuodessa. Puolet yöpymiskorvauksista kohdentuu alle 25-vuotiaille, ja eniten niitä on maksettu vastasyntyneiden ja pikkulasten hoitoon liittyen. Yöpymiset liittyvät useimmiten yliopistosairaalassa annettuun sairaanhoitoon, etenkin lastentauteihin ja syöpätauteihin. Myös Kelan kuntoutuskursseihin liittyvien yöpymisten osuus on melko suuri. Yöpymiskorvauksia käytetään asukasmäärään suhteutettuna eniten Lapissa. Usein Kela-korvaus maksetaan yöpymisestä potilashotellissa. Tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa toimivat potilashotellit, joita oli 18. Ne ovat hyvin erikokoisia, usein tavallisia kerrostaloasuntoja, ja palveluja on niukalti. Niitä ylläpitävät järjestöt, etenkin (lapsi)syöpäjärjestöt, ja sairaalat, viime aikoina on perustettu myös yksityisiä potilashotelleja. Potilashotelli toimii usein tiiviissä yhteistyössä läheisen sairaalan tai sen tietyn osaston kanssa. Potilailta peritään useimmiten täsmälleen Kelan yöpymiskorvauksen suuruinen tai vain hieman sitä suurempi hinta. Eniten yövytään potilashotelleissa Helsingissä ja Oulussa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa potilashotellia käytetään paitsi pitkän matkan takia yöpyville myös osana sairaalahoitoa tavallista vuodeosastoa edullisempana hoitopaikkana. Keskeinen käyttäjäryhmä on vasta synnyttäneet äidit, mutta käyttöä on monen erikoisalan potilailla. Potilashotelleihin liittyvän kirjallisuuskatsauksen mukaan suuri osa tutkimuksista liittyi nimenomaan synnytyksen jälkeiseen hoitoon. Myös itse järjestetyistä yöpymisistä maksetaan korvauksia.25,00 euroapeerReviewedVertaisarvioit

Erityisiä matkustajia: liikkumisen valmiudet sairasvakuutuksen matkakorvausjärjestelmän kautta tarkasteltuna

Terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen suuntautuvien matkojen kustannuksia korvataan sairausvakuutuksesta. Kela siirtyi sairausvakuutuksen korvaamissa taksimatkoissa vuosina 2010–2014 sairaanhoitopiirikohtaisen tilausvälityskeskuksen käyttöön tavoitteena säästää kustannuksissa matkoja yhdistelemällä. Oikeus palvelun käyttöön ei välttämättä merkitse oikeuden toteutumista. Resurssit täytyy pystyä muuntamaan toiminnoiksi. Kysymme, miten matkustajat kokevat matkakorvausjärjestelmän lisäävän tai rajoittavan liikkumiseen liittyviä toimintavalmiuksia. Tutkimuksessa haastateltiin vuodenvaihteessa 2014–2015 yhteensä 16 henkilöä. Toimintavalmiuksiin vaikuttivat matkustajaan ja läheiseen, ympäristöön, palvelujen järjestämiseen ja kuljettajan toimintaan liittyvät konversiotekijät, kuten henkilökohtaisia tarpeita vastaava apu. Sosiaaliset seikat kuten matkustajan tunteminen, aloitteellisuus, kommunikaatio ja luottamus koettiin tärkeiksi.</p

Erityisiä matkustajia : Liikkumisen valmiudet sairausvakuutuksen matkakorvausjärjestelmän kautta tarkasteltuna

Terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen suuntautuvien matkojen kustannuksia korvataan sairausvakuutuksesta. Kela siirtyi sairausvakuutuksen korvaamissa taksimatkoissa vuosina 2010–2014 sairaanhoitopiirikohtaisen tilausvälityskeskuksen käyttöön tavoitteena säästää kustannuksissa matkoja yhdistelemällä. Oikeus palvelun käyttöön ei välttämättä merkitse oikeuden toteutumista. Resurssit täytyy pystyä muuntamaan toiminnoiksi. Kysymme, miten matkustajat kokevat matkakorvausjärjestelmän lisäävän tai rajoittavan liikkumiseen liittyviä toimintavalmiuksia. Tutkimuksessa haastateltiin vuodenvaihteessa 2014–2015 yhteensä 16 henkilöä. Toimintavalmiuksiin vaikuttivat matkustajaan ja läheiseen, ympäristöön, palvelujen järjestämiseen ja kuljettajan toimintaan liittyvät konversiotekijät, kuten henkilökohtaisia tarpeita vastaava apu. Sosiaaliset seikat kuten matkustajan tunteminen, aloitteellisuus, kommunikaatio ja luottamus koettiin tärkeiksi.Peer reviewe

Nanosuspensions of a poorly soluble investigational molecule ODM-106 : Impact of milling bead diameter and stabilizer concentration

Aqueous solubility of a drug substance is an important attribute affecting oral bioavailability. Nanonization, particle size reduction to submicron level, is an elegant approach to improve drug solubility and dissolution by increasing the surface energy, which in turn necessitates the use of stabilizers. The purpose of this study was to develop a nanosuspension of a practically water-insoluble investigational molecule by nanomilling approach using wet media milling. A variety of polymeric and surface active excipients were tested for their wettability. A combination of hydroxypropyl methylcellulose and sodium lauryl sulfate (SLS) were selected as stabilizers on the bases of compatibility studies and efficient wettability behaviour in contact angle measurements (≈80˚). A factorial design set-up was used to study the effect of milling bead diameter and stabilizer concentration on the efficiency of particle size reduction. Nanonization outcome was different when milling beads of 0.5 mm and 1 mm diameter were used at different concentrations of the stabilizers, which demonstrated the complex nature of the whole system. Storage of the nanosuspensions under different temperature conditions resulted only in minor changes of the particle size fractions.Peer reviewe