Livelihood, land use and environment interactions in the highlands of East Africa

This study aims at improving understanding of the interactions of livelihoods and the environment focusing on both socio-economic and biodiversity implications of land use change in the context of population pressure, global and local markets, climate change, cultural and regional historical factors in the highlands of East Africa. The study is based on three components (1) two extensive livelihood surveys, one on Mt. Kilimanjaro in Tanzania and the other in the Taita Hills of Kenya, (2) a land use change study of the southern slopes of Mt. Kilimanjaro focusing on land use trends between 1960s and 1980s and 1980s and 2000 and (3) a bird diversity study focusing on the potential impacts of the future land use change on birds in the main land use types on the slopes and the adjacent plains of Mt. Kilimanjaro. In addition, information on the highlands in Embu and the adjacent lowlands in Mbeere of Kenya are added to the discussion. Some general patterns of livelihood, land use and environment interactions can be found in the three sites. However, the linkages are very complex. Various external factors at different times in history have influenced most of the major turning points. Farmers continually make small adaptations to their farming practices, but the locally conceived alternatives are too few. Farmers lack specific information and knowledge on the most suitable crops, market opportunities and the quality requirements for growing the crops for markets. Population growth emerges as the most forceful driver of land use and environmental change. The higher altitudes have become extremely crowded with population densities in some areas higher than typical urban population densities. Natural vegetation has almost totally been replaced by farmland. Decreasing farm size due to population pressure is currently threatening the viability of whole farming systems. In addition, capital-poor intensification has lead to soil fertility depletion. Agricultural expansion to the agriculturally marginal lowlands has created a new and distinct group of farmers struggling constantly with climate variability causing frequent crop failures. Extensification to the fragile drylands is the major cause of fragmentation and loss of wildlife habitat. The linkages between livelihoods, land use and the environment generally point to degradation of the environment leading to reduced environmental services and ecosystem functions. There is no indication that the system is self-regulating in this respect. Positive interventions will be needed to maintain ecosystem integrity.Tutkimus pyrkii ymmärtämään elinkeinojen/elinolosuhteiden (livelihoods) ja ympäristön vuorovaikutusta Itä-Afrikan ylängöillä tarkastelemalla maankäytön sosio-ekonomisia ja biodiversiteettivaikutuksia väestönkasvun, globaalin ja paikallisten markkinoiden, ilmastonmuutoksen, kulttuurin ja aluehistorian viitekehyksessä. Tutkimuksen perustana on (1) kaksi haastattelututkimusta elinkeinoista/elinolosuhteista, yksi Kilimanjaron vuoren etelärinteiltä Tansaniasta ja toinen Kenian Taita-vuorilta, (2) maankäyttötutkimus Kilimanjarolta, jossa tarkastellaan maankäytön muuttumista vuosien 1960 ja 1980 sekä 1980 ja 2000 välillä, ja (3) lintudiversiteettitutkimus tulevaisuuden maankäytön muutoksen potentiaalisista vaikutuksista lintuihin eri maankäyttöluokissa Kilimanjarolla ja viereisillä tasangoilla. Tutkimustyö on tehty kirjoittajan toimiessa tutkijana World Agroforestry Centressä, Keniassa vuosina 1999-2004. Lisäksi diskussiossa on käytetty informaatiota Kenian ylängöillä sijaitsevasta Embusta ja viereisiltä Mbeeren tasangoilta. Yleisiä suuntauksia elinkenojen/elinolosuhteiden, maankäytön ja ympäristön vuorovaikutuksessa on havaittavissa, mutta vuorovaikutussuhteet ovat hyvin kompleksisia. Erilaiset ulkoiset vaikutteet historian eri aikoina ovat olleet suurimpien muutosten takana. Paikalliset viljelijät tekevät jatkuvasti mukautuksia viljelmillään, mutta paikalliset parannusvaihtoehdot ovat vähäisiä. Väestönkasvu on suurin maankäytön ja ympäristön muutoksen liikkeellepaneva voima. Maatalousmaa on lähes kokonaan syrjäyttänyt ylänköjen alkuperäisen kasvillisuuden. Väestönkasvun seurauksena tapahtuva tilojen jatkuva pilkkominen uhkaa kokonaisia viljelyjärjestelmiä. Lisäksi pääomaköyhä intensifikaatio on johtanut maaperän köyhtymiseen. Maatalouden laajeneminen marginaalisille alangoille on synnyttänyt uuden ryhmän viljelijöitä, jotka yhtenään kamppailevat ilmaston vaihtelevuuden aiheuttamien katojen kanssa. Maatalouden levittäytyminen hauraille kuiville maille myös pirstouttaa ja hävittää eläimille elintärkeitä habitaatteja. Linkit elinkeinojen/elinolosuteiden, maankäytön ja ympäristön välillä viittaavat yleisesti ympäristön rappioitumiseen johtaen väheneviin ympäristöpalveluihin ja heikkeneviin ekosysteemitoimintoihin. Systeemin tasapainottumisesta itsestään ei ole havaittavissa merkkejä. Siten positiiviset interventiot ovat tarpeen ekosysteemien eheyden säilyttämiseksi

Assessing the quality of agricultural landscape change with multiple dimensions

Better recognition of public perceptions is called for in developing policies that affect landscape qualities, such as agri-environmental policies. The present study focused on the evaluation of typical agricultural landscapes in Finland. We utilized and operationalized the visual landscape quality scales introduced by Tveit et al. (2006) and further explored how these scales can be applied in citizen evaluation of agricultural landscapes. From landscape data collected via an Internet survey, we analysed whether and how the attributes of agricultural landscapes were linked to their evaluation. The results demonstrated that visual concepts such as openness, naturalness, species richness and the impression of being taken care of were significantly associated with six landscape attributes, i.e., grain, cattle, bales, farmhouses, buses and disturbances. A relationship between key landscape concepts and normative evaluation was found. The normative pleasantness of the landscape also significantly associated with individ201

Työ- ja toimintakyky kasvun tekijänä maakunnassa : Selvitysraportti

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään kunnilta maakunnille uusia tehtäviä. Työikäisiä on suomalaisista 62 prosenttia. Miten maakunta- ja sote-uudistuksessa on huomioitu työ- ja toimintakyvyn edistäminen? Tämä selvitys tehtiin maakunta- ja sote-uudistuksen tueksi tarkastelemalla työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämistä maakuntien valmistelutyössä strategisen- ja tiedolla johtamisen, järjestämisen sekä yhteistyön näkökulmasta. Tiedot koottiin kaikista maakunnista loka-joulukuun 2018 aikana. Selvitysraportti antaa kokonaiskuvan siitä, miten työ- ja toimintakyky on uudistuksessa huomioitu tähän mennessä ja antaa toimenpideehdotuksia siitä, miten työ- ja toimintakyvyn edistäminen tulisi huomioida muutostyössä

Public Acceptance of Nature-based Solutions (NbS): a Framework for Successful NbS and its Application in Three European Case Studies

Nature-based solutions (NbS) are increasingly recognized as sustainable approaches to address socio-environmental challenges. Disaster risk reduction (DRR) has benefited by increasingly moving away from purely ‘grey’ infrastructure measures towards NbS, which can better provide cultural, aesthetic, and recreational co-benefits that are highly valued among European citizens. Public acceptance is of particular importance for NbS since they often rely on collaborative implementation, management, and monitoring, as well as protection against competing land uses. Although public engagement is a common goal of NbS projects and found in the IUCN’s core principles of NbS, outreach efforts are rarely based on a sufficient understanding of the (de)motivating factors tied to public perceptions. As a first step, we conducted a systematic literature review to examine how unique NbS characteristics relate to public acceptance through a comparison with grey measures. We identified influential acceptance factors related to individuals, society, and DRR measures. Based on the review, we introduce the PA-NbS framework as a starting point for the systematic consideration, design, and testing of strategies for increasing public acceptance. The PA-NbS highlights the roles of trust, competing interests, and effectiveness of NbS, as well as public perceptions of risk, nature and place. A lack of consideration of these factors may lead to misaligned public expectations and failed participatory initiatives, while jeopardizing the success of NbS projects. Therefore, as a second step, we conducted citizen surveys within three NbS host communities. Distinct NbS being implemented within the OPERANDUM project aim to reduce risk from (socio-)natural hazards in Scotland (landslides and coastal erosion), Finland (eutrophication and algal blooms) and Greece (river flooding). Associations of factors related to risk, nature, and place perceptions with pro-NbS attitudes and behavior were tested to determine how these may be leveraged to increase acceptance. We find that trust is a consistent factor for defining attitudes towards the NbS across the sites. Attitudes are strongly associated with respondents’ commitment to nature and concern for risk, while some skepticism of NbS effectiveness leads to high public demand for relevant evidence. Risk perception and particularly the potential for future impacts are associated with behavioural acceptance (i.e. willingness to engage), along with responsibility for nature and connectedness to place. Current data collection efforts to demonstrate NbS effectiveness for risk reduction are well-positioned to increase public acceptance in Europe. However, recognizing the differences among segments of the public within each site along with distinct hazard types, proposed NbS, and historical, social, and cultural characteristics across the sites is crucial for designing strategies that increase acceptance. An overview of these dynamics leads to evidence-based recommendations for the case-study sites and for successful NbS in Europe

Puruveden metsät : Taustatietoa monitavoitteiseen metsienhoitoon

Puruvesi on tunnettu niin kansallisesti kuin paikallisesti vesistön erinomaisesta laadusta. Merkittävien luontoarvojensa vuoksi yli 77 % Puruvedestä kuuluu Natura 2000-ohjelmaan. Puruveden laatua ja sen virkistyskäyttöarvoa halutaan vaalia myös tulevaisuudessa. Valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsämaata. Metsien käytöllä on siten suuri vaikutus Puruveden tilaan. Ilmaston muuttuessa metsien käyttöön ja metsistä tulevaan hajakuormitukseen on odotettavissa muutoksia. Tähän julkaisuun on koottu tietoa siitä, miten metsien käyttö vaikuttaa vesistön tilaan ja millaisilla keinoilla metsätalouden vesistökuormitusta voidaan vähentää sekä edistää hiilensidontaa ja monimuotoisuutta. Julkaisu on toteutettu osana HIILIPOLKU -hanketta

Public acceptance of nature-based solutions for natural hazard risk reduction: survey findings from three study sites in europe

Climate change is one factor increasing the risk of hydro-meteorological hazards globally. The use of nature-based solutions (NbS), and more specifically ecosystem-based disaster risk reduction measures (Eco-DRR), has become a popular response for risk reduction that also provides highly-valued co-benefits. Public acceptance is of particular importance for NbS since they often rely on local collaborative implementation, management, and monitoring, as well as long-term protection against competing societal interests. Although public engagement is a common goal of NbS projects, it is rarely carried out with a sufficient understanding of the (de)motivating factors tied to public perceptions. Successful collaboration demands consideration of societal attitudes and values in relation to risk, nature, and place. However, existing research does not sufficiently explore these themes together, their interactions, and their implications for the public acceptance of NbS. This may lead to misaligned public expectations and failed participatory initiatives, while jeopardizing the success of NbS projects and their continued funding and uptake. We conducted citizen surveys within local NbS “host” communities to determine the degree of pro-NbS attitudes and behavior, associated variables, and how these may be leveraged to increase acceptance. We compared results across sites, relying primarily on correlations and regression models along with survey comments and expert knowledge. Three distinct rural NbS being implemented within the OPERANDUM project aim to reduce risk from (socio-)natural hazards in Scotland (landslides and coastal erosion; n = 66 respondents), Finland (eutrophication and algal blooms; n = 204) and Greece (river flooding and water scarcity; n = 84). Our research thus centers on rural NbS for risk reduction within a large EU project. Trust in implementers is a consistent factor for defining attitudes towards the NbS across the sites, and attitudes are strongly associated with respondents’ commitment to nature and behavioral acceptance (i.e., willingness to engage). Behaviorial acceptance is most consistently predicted by connectedness to place and the extent of expected future impacts. Skepticism of NbS effectiveness leads to high public demand for relevant evidence. To increase public acceptance, we recommend greater framing of NbS in relation to place-based values as well as demonstration of the effectiveness of NbS for risk reduction. However, distinct hazard types, proposed NbS, and historical characteristics must be considered for developing strategies aimed at increasing acceptance. An understanding of these characteristics and their interactions leads to evidence-based recommendations for our study sites and for successful NbS deployment in Europe and beyond

Ustekinumab for Crohn’s disease: a nationwide real-life cohort study from Finland (FINUSTE)

Background: Ustekinumab (UST), a human anti-IL12/23p40 monoclonal antibody, has been approved for treatment of Crohn?s Disease (CD) since the end of 2016. This nationwide noninterventional, retrospective chart review explored real-life data in patients receiving UST to provide guidance in UST treatment in the era of increasing prevalence of CD.Methods: The study assessed UST treatment patterns such as dosing frequency, concomitant medication and persistence in 48?CD patients commencing UST therapy in 12 Finnish hospitals during 2017. Clinical remission and response rates were explored using a modified Harvey?Bradshaw index (mHBI) and endoscopic response via the simple endoscopic score for Crohn?s disease (SES-CD) as proportions of patients at week 16 and at the end of follow-up.Results: Forty patients (83%) continued UST-treatment at the end of follow-up. At week 16, clinical response and endoscopic healing was observed, where data were available; mHBI decreased from 9 to 3 (p?=?.0001) and SES-CD from 12 to 3 (p?=?.009). Clinical benefit was achieved by 83% (19/23) at week 16 and by 76% (16/21) at the end of follow-up. The proportion of patients using corticosteroids decreased from 48% to 25% at week 16 and to 13% at the end of the follow-up.Conclusion: UST showed to be effective and persistent, inducing short-term clinical benefit and endoscopic response in this real-life nationwide study of CD patients. Significant corticosteroid tapering in patients with highly treatment refractory and long-standing CD was observed.Peer reviewe

Ustekinumab for Crohn's disease: a nationwide real-life cohort study from Finland (FINUSTE)

Background: Ustekinumab (UST), a human anti-IL12/23p40 monoclonal antibody, has been approved for treatment of Crohn's Disease (CD) since the end of 2016. This nationwide noninterventional, retrospective chart review explored real-life data in patients receiving UST to provide guidance in UST treatment in the era of increasing prevalence of CD. Methods: The study assessed UST treatment patterns such as dosing frequency, concomitant medication and persistence in 48 CD patients commencing UST therapy in 12 Finnish hospitals during 2017. Clinical remission and response rates were explored using a modified Harvey-Bradshaw index (mHBI) and endoscopic response via the simple endoscopic score for Crohn's disease (SES-CD) as proportions of patients at week 16 and at the end of follow-up. Results: Forty patients (83%) continued UST-treatment at the end of follow-up. At week 16, clinical response and endoscopic healing was observed, where data were available; mHBI decreased from 9 to 3 (p = .0001) and SES-CD from 12 to 3 (p = .009). Clinical benefit was achieved by 83% (19/23) at week 16 and by 76% (16/21) at the end of follow-up. The proportion of patients using corticosteroids decreased from 48% to 25% at week 16 and to 13% at the end of the follow-up. Conclusion: UST showed to be effective and persistent, inducing short-term clinical benefit and endoscopic response in this real-life nationwide study of CD patients. Significant corticosteroid tapering in patients with highly treatment refractory and long-standing CD was observed

Harjavallan kaupungin aikuissosiaalityön kehittäminen

Työni aiheena oli kehittää Harjavallan kaupungin aikuissosiaalityötä. Kohteiksi muodostuivat 1) aikuissosiaalityön tiimipalavereiden kehittäminen sekä 2) sosiaalikeskuksen päivystys. Kehittäminen alkoi syksyllä 2015 ja siihen osallistuivat Harjavallan kaupungin aikuissosiaalityötä tekevät työntekijät, etuuskäsittelijät, sosiaalikeskuksen neuvonnasta vastaava henkilö sekä perusturvajohtaja. Käytin työni lähestymistapana toimintatutkimusta, jossa yhdistyy kehittäminen ja tutkimus. Toimintatutkimus korostaa ihmisten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jotka toimivat perustana kehittämiselle. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli parantaa käytännön toimintaa. Työni oli käytännönläheinen, jonka tietoperusta pohjautui aikuissosiaalityön, palveluohjauksen sekä toimeentulotukityön tarkasteluun. Kehittämismenetelmänä käytettiin työkonferenssia. Työkonferenssi on osallistujien tasavertainen vuoropuhelu, jossa tavoitteena on löytää yhteisymmärrys käsiteltävästä aiheesta. Vuoropuhelun jälkeen tavoitteena on luoda suunnitelma siitä, miten esille nousseita teemoja lähdetään käytännössä työstämään. Työkonferenssi järjestettiin syksyllä 2015 aikuissosiaalityön työntekijöiden kehittämispäivässä ja kehittämistä jatkettiin sen lisäksi aikuissosiaalityön tiimipalavereissa sekä työnohjauksessa. Työkonferenssin vaiheita olivat 1) visiointi, 2) esteet ja ongelmat visioiden saavuttamiseen, 3) ratkaisut esteiden poistamiseen sekä 4) kehittämiskohteiden valinta. Aikuissosiaalityön tiimipalavereiden ja sosiaalikeskuksen päivystyksen kehittämistä tapahtui konkreettisesti, joka johti uusiin ja parempiin käytäntöihin.The subject of my work was to develop the adult social work in city of Harjavalta. The focus of my study was 1) to develop the team meetings within adult social work and 2) to develop service of social service center in the city of Harjavalta. The work began in autumn of 2015. The participants were employees of adult social work, benefits officers, the person responsible for counseling of social service center and the basic security leader. The scientific approach was action research, which combines development and research. Action research emphasizes co-operation and interaction, which form the foundation for development. The goal of research was to develop common practice. The development was practical and based on theories of adult social work, service coordination and work of income support. The scientific method was based on work conference. Work conference is equal dialogue between the participants and the aim is to reach an agreement in the discussed matter. After that, the aim is make a plan how to work in practice to reach the goals. The work conference was in autumn of 2015. The work continued in team meetings and in administration of work. The stages of work conference were 1) innovation 2) identification of obstacles and problems that could prevent achieving the innovations 3) solutions to remove the obstacles and 4) choosing the subjects for development. Finally, results of development meetings of adult social work and the service of social service centre led to better working methods

Päiväkoti Aurinkoinen - teoriaopetus käytännönläheisemmäksi

Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kuvata, miten nuorten lähihoitajaopiskelijoiden Kasvun tukeminen ja ohjaus opintokokonaisuuden teoriaopetus on toteutettu käytännön-läheisemmin oppilaitoksen yhteyteen rakennetussa päiväkotioppimisympäristössä. Käytännönläheisemmän teoriaopetuksen tavoitteena on ollut saada opiskelijat innostumaan oppimisesta mielekkäiden oppimiskokemusten avulla ja pyrkiä syventämään heidän osaamistaan vastaamaan työelämän tarpeita. Erilaisten opetusmenetelmien kokeilemisen ja soveltamisen kautta on pyritty myös kehittämään opettajan ammatillista osaamista. Kehittämistyössämme kuvasimme kokeiluun liittyvää teoriataustaa, joka käsitteli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon rakennetta, erityisesti Kasvun tukemisen ja ohjauksen osalta sekä oppimisen tarkastelua eri näkökulmista. Käytännön toteutuksen kuvauksessa toimme esiin oppilaitoksen yhteyteen rakennetun päiväkodin luomisvaihetta sekä erilaisia opetusmenetelmiä, joilla opetus saatiin käytännönläheisemmäksi. Kokemukset kokeilusta tähän mennessä ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Opiskelijat ovat olleet innostuneita käytännönläheisistä opetusmenetelmistä. Opettajien työhön kokeilu on tuonut vaihtelua. Toteutuakseen hyvin tällainen opetusmuoto vaatii enemmän opettajien yhteistä suunnitteluaikaa