ELISA-menetelmien hyödyntäminen kosteusvaurioiden aiheuttamien immunologisten vasteiden tutkimuksessa

Suuressa osassa rakennuksia ilmenee jossain niiden elinkaaren aikana kosteusvaurioita, joissa usein havaitaan mikrobikasvustoa. Kuivuessa mikrobipartikkelit saattavat emittoitua kasvustosta sisäilmaan ja dormantit partikkelit saattavat päätyä näin hengitysteihin. Rakennusten mikrobivaurioiden ihmiseen vaikuttavat altistusmekanismit on yleisesti luokiteltu kolmeen eri kategoriaan; suoraan organismin infektioon, allergiseen tai ei-allergiseen immuunireaktioon sekä toksisuuden aiheuttamiin reaktioihin. Sisäilmaongelmien yhteydessä, allergisissa ja ei-allergisessa reaktiossa esiintyy usein hengenahdistusta, yskää ja myös laaja kirjo hengitysteiden sairauksia, kuten bronkiitteja ja astmaa. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Tutkimusta tarvitaan lisää niin synnynnäisen kuin adaptiivisen immuunijärjestelmän tekijöiden alueella haitallisten mikrobien altistumisen yhteydessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada parempi käsitys haitallisten mikrobien vaikutuksesta ihmisten immuunijärjestelmän reaktioihin sekä auttaa ymmärtämään niiden vaikutusta terveyteen sekä sitä, miten niitä pystyttäisiin korjaamaan, lievittämään tai ennalta ehkäisemään. Tutkimuksen tavoitteena on aiemman tutkimuksen aineistoja ja menetelmiä hyödyntäen tutkia kosteusvauriomikrobeille altistumisen vaikutusta immunologisiin vasteisiin. Tutkimuksessa kosteusvauriomikrobeille altistuneiden ja altistumattoman referenssiryhmän seeruminäytteistä mitattiin useita eri immunologisia parametreja ELISA- (engl. enzyme-linked immunosorbent assay) menetelmiä hyödyntäen. Mielenkiinnon kohteena olivat totaali sekä haittamikrobien itiöspesifiset immunoglobuliini IgE-tasot, kiertävät immuunikompleksit (CIC)-tasot sekä proinflammatoriset sytokiinit IL-1β ja TNF-α seerumitasot. Näiden lisäksi tutkimuksessa mitattiin seerumin IgM-Escherichia coli-lux (E. coli-Lux) -tasoja. IgM-E. coli-lux-mittauksien tavoitteena oli selvittää aiemmassa tutkimuksessa havaittujen mikrobivauriokohteissa oleskelleiden yksilöiden E. coli-lux:ia kohtaan olevien komplementin epäspesifisten aktiivisuuksien alkuperä. Tämän tutkimuksen perusteella mikrobivauriokohteissa oleskelleilla henkilöillä oli ryhmätasolla tilastollisesti merkitsevästi kohonneet veren seerumi CIC-tasot verrattuna verrokkiryhmäläisiin. E. coli-lux ja sytokiinimittauksissa ei havaittu ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. IgE-mittausmenetelmää ei saatu halutulle herkkyystasolle, jonka vuoksi IgE-mittauksia ei tehty. Tulevaisuudessa CIC-EIA-määrityksiä voitaisiin käyttää yhtenä mikrobivaurioaltistumisen todentamismenetelmänä. Tulevissa tutkimuksissa voitaisiin perehtyä muiden komplementin komponenttien tasojen vertailuun, CRP-tasojen mittaamiseen ja IgE-mittauksien ulkoistamiseen ja saadun datan analysointiin

Isojen ohjelmistojen vaatimusten ja ratkaisujen vanheneminen : Case: Aineistonhallintajärjestelmä HANSABASE

Tässä tutkielmassa tutkin isojen ohjelmistojen vanhenemiseen johtavia syitä, sekä keinoja vanhenemisen hidastamiseksi, tai peräti estämiseksi. Mallitapauksena käytin Hansaprintin aineistonhallintajärjestelmää HANSABASE Mediapankkia, joka taustoitettiin sekä käsitteiden että järjestelmän toiminnallisuuden ja toimintaympäristön osalta. Tieteellistä pohjaa aiheeseen haettiin D. L. Parnaksen ’Software Aging’ -teoriasta, sekä ketterän kehityksen työkaluista. HANSABASE -järjestelmän vanhenemista sekä työkaluja järjestelmän vanhenemisen hidastamiseksi tarkastellaan kolmen näkökulman kautta: liiketoimintaympäristön, ’Software Aging’ -teorian ja 2000-luvun alun kehityssuunnitelman. Tarkastelussa havaitaan, että ’Software Aging’ -teorian mukaisten työkalujen käyttö ja menetelmien noudattaminen, niin ohjelmiston kehityksessä, kuin sen huollossa ja korjauksessakin on ensiarvoisen tärkeää ohjelmiston vanhenemisen hidastamisen kannalta, mutta sen lisäksi vanhenemiseen vaikuttivat monet muutkin tekijät. Vaikuttavia tekijöitä on niin sisäisiä kuin ulkoisiakin. Vanhenemiseen vaikuttavat mm. ’Omistajan valinnat’, ’Tekniikasta vastanneiden valinnat’, ’Emojärjestelmän kehitys ja valinnat’, ’Teknisen henkilökunnan osaaminen’, Asiakkaiden valinnat’, ’Kilpailijat’ ja ’Maailman muuttuminen’. Lisäksi havaitaan selvästi, että ohjelmistojen vanhenemista ei voi estää, mutta vanhenemista voi hidastaa. HANSABASE -järjestelmän vanhenemiseen vaikutti moni tekijä, ei pelkästään ohjelmakoodin vanheneminen. Suurimmassa osassa olivat ulkoiset tekijät, tärkeimmän asiakkaan tekemät valinnat ja palvelusta luopuminen, mutta myös yrityksen johdon päätökset resurssoinnista ja painotuksista. Sidosryhmillä ja ympäristöllä on siis iso merkitys ohjelmistojen vanhenemisessa! Ohjelmistojen vanhenemiseen vaikuttavien tekijöiden laaja-alaisuutta kuvaamaan esitän vielä lopuksi ohjelmistojen vanhenemisen sipulimallin sekä esitän että ’Software Aging’-teoria voisi laajentaa poikkitieteelliseksi ja että aihepiirin tutkimusta pitäisi jatkaa

Teknologian vaikutus opetustilanteen vuorovaikutukseen

Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään kuinka opetustilanteen vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden välillä muuttuu teknologian vaikutuksesta. Teknologialla viitataan opetustilanteita varten suunniteltuihin tai päivittäisessä käytössä oleviin teknisiin ratkaisuihin. Tekniset ratkaisut voidaan jakaa erillisiin teknisiin laitteisiin ja sovelluksiin, joita hyödynnetään opetustilanteissa. Tutkielman tavoitteena on kuvata esimerkkien avulla eri laitteistoratkaisuja viime vuosilta ja kuinka niitä on hyödynnetty opetustilanteessa, sekä kuinka ratkaisut vaikuttavat opetustilanteen vuorovaikutukseen. Kirjallisuuskatsauksessa valikoitiin lähdeaineisto sellaisten teknologisten ratkaisujen mukaan, jotka koskettavat nimenomaan peruskoulun tai lukion tai vastaavan opetustilanteen toimintaa. Kuluttajille yleisesti saatavilla olevat itsenäisen opiskelun sovellukset, kuten Duolingo, jäivät pois, vaikka myös niitäkin saatetaan opetustilanteessa hyödyntää. Teknologian kehitysnopeuden vuoksi tarkastelen vuoden 2018 jälkeen tutkittuja opetusteknologisia ratkaisuja, jotta tulokset olisivat mahdollisimman tuoreita ja niiden vaikutukset viittaisivat tämänhetkiseen tilanteeseen. Tutkielmassa on otettu huomioon oppilaiden lisäksi myös opettajan näkökulma. Tuloksista käy ilmi, että opetusteknologia vaikuttaa positiivisesti opetustilanteen vuorovaikutustilanteessa, jos sen käyttötarkoitus on selvä. Opettaja on oleellinen osa opetustilanteen vuorovaikutussuhdetta ja tulosten perusteella opettajan teknologinen osaaminen vaikuttaa siihen, miten opetusteknologiaa käytetään opetustilanteessa. Tämä edellyttää sen, että opettaja tuntee käytettävän teknisen ratkaisun opetuksellisen tarkoituksen, ja teknistä osaamista sekä opettajalta että oppilailta. Vuorovaikutussuhteet muuttuvat sen mukaan, mitä teknistä ratkaisua käytetään. Ratkaisut vaativat opettajalta selkeän ymmärryksen niiden käytöstä. Päivittäisessä käytössä olevien laitteiden avustavat toiminnot, kuten lukuohjelman tai oikoluvun käyttö, toimivat avustavassa roolissa erityisopetuksessa hankalaksi koetun tekstin ymmärtämisessä ja tavaamisessa. Oppikirja, joka voi mobiililaitteen avulla toistaa multimediaa oppikirjan teemoista, lisää visualisointimahdollisuuksia oppilaalle ja auttaa myös hahmotuskykyä kolmiulotteisten konseptien kanssa, jolloin mobiililaite toimii avustavana teknologiana opetustilanteessa. Verkkopohjainen opetussovellus tuo ryhmätyössä oppilaalle teorian rinnalla tavan soveltaa oppimaansa, luoden vuorovaikutusta ryhmän ja sovelluksen välille. Kielten opiskelussa oppilaiden välinen viestintä pelin tapahtumien kulusta on yksi tapa lisätä kielen harjoittelua. Opetuskäyttöön jalostetuissa peleissä voi kuitenkin kulua aikaa erikseen pelin ja sen sanaston opetteluun. Peliä pelatessaan oppilas saattaa kokea, että oppiminen jää sivuun ja peli on enemmän viihteellinen kuin opettava kokemus

Nødetatenes bistandsplikt overfor politiet

Den overordnete fellesoppgaven for de tre nødetatene (politi, brannvesen og ambulansetjenesten) er samfunnets sikkerhet og borgernes velferd. Samarbeids- og bistandsspørsmål mellom etatene kan aktualiseres i forskjellige situasjoner. Artikkelen drøfter to spørsmål: For det første om de øvrige nødetatene har en rettslig plikt til å bistå politiet når politiet utfører sitt samfunnsoppdrag, og hvis de har, hvilke begrensninger som da bør gjelde. For det andre om brann- og ambulansepersonell har en rettslig plikt til å gripe inn i situasjoner med pågående, livstruende vold (PLIVO) der disse har kommet først til stedet. I lys av den rettslige uklarhet som råder om hvorvidt en slik bistandsplikt foreligger, er lovregulering ønskelig.publishedVersio

Stakeholders’ views of online surveillance capabilities:A comparative analysis of the debates in UK, Finland and Norway

We examine how stakeholders (n = 74) in the United Kingdom, Finland and Norway perceive security authorities’ online surveillance capabilities, and how these perceptions form patterns transcending national borders and organisational boundaries. Using a Q-methodological approach, we found variation within and between nations that is usually obscured in the polarised public debates. Furthermore, our stakeholders presented areas of consensus not usually apparent in public discourses. We argue for using awareness of this nuance and areas of convergence as platforms on which to build more effective public debates to further principles of deliberative democracy.</p

Transnational Criminal Law or the Transnational Legal Ordering of Corruption?

To date, “transnational criminal law” has been the dominant paradigm for explaining and mapping rules on corruption in the international legal literature. Transnational criminal law is presented as a system of law descending from multilateral crime control treaties or a field or order that emerges through international political processes of regime formation. Transnational criminal lawyers identify and describe cross-border legal rules, and seek to evaluate them against liberal norms of democratic governance and individual civil and political human rights. This Article details the limits of transnational criminal conceptions of “anticorruption” through a study of proposed changes to Australian laws on corporate foreign bribery. Drawing on primary and secondary documentary sources, domestic and international, it shows that the emerging antipodean rules are only partially transnational, as that term is understood in transnational criminal law theory. Likewise, multilateral “suppression conventions” and related soft laws are but one impetus for the proposed changes to Australian federal anticorruption legislation. Rather, as the transnational legal ordering literature suggests, a recursive process appears to be at work between international organizations and local legislators, as well as transnational non-state actors, both charities and businesses. This process is marked by moments of borrowing from (former) patrons, the US and the UK. However, it is also punctuated by themes of modernization, economic efficiency, and reputation. In addition, Australian anti-corruption activities may result not just in changes to national criminal law, but also in the development of “new” – and controversial – techniques of governance

Hälsofrämjande rekommendationer för hemvården på Stella Kotipalvelut Oy : Ett utvecklingsarbete

Detta examensarbete är ett utvecklingsarbete som beställdes av Stella Kotipalvelut Oy. Syftet med examensarbetet var att undersöka vad chefer inom hemvården tror och vet om arbetstagarnas hälsa och välmående, och på basis av det och den teori som presenterats utveckla rekommendationer för chefer inom hemvården om hur de kan främja arbetsta-garnas hälsa och välmående. Kartläggningen av chefernas kunskap gjordes genom en en-kät som skickades till dem. Rekommendationerna är skrivna i textform och presenteras endast för de som detta examensarbete angår, dvs. cheferna inom hemvården och chefen för Human Resources. Rekommendationerna innehåller anvisningar om hur cheferna inom hemvården på bästa möjliga sätt kan främja arbetstagarnas hälsa och välmående. Examensarbetet ger svar på de frågeställningar om hurdan kunskap cheferna inom hemvården har om hälsa och välmående i förhållande till den teori som presenterats, och hur man har kommit fram till det. Den teoretiska referensramen behandlar de teorier om arbetshälsa, välmående på arbetsplatsen, hälsofrämjande arbete och hälsofrämjande ledarskap. Motivation, feedback och en trygg och säker arbetsmiljö var ett av de teman som diskuterades inom dessa teorier. Arbetet begränsades genom att bara fokusera på hemvården och allt som behandlade ergonomi och fysisk träning exkluderades. För att komma fram till rekommendationerna har skribenten använt sig av processbeskrivningsplanen som är uppgjord av Carlström & Carlström-Hagman, och den är indelad i fem olika faser: utvecklingsområde, planering, fältarbete, utvärdering och konsekvenser för verksamheten. Skribenten framskred enligt detta system ända tills utvecklingsarbetet blev färdigt.This thesis work is a development work commissioned by Stella Kotipalvelut Oy. The purpose of the thesis work was to investigate what the chiefs of homecare know or believes about their workers’ health and well-being, and on the basis of that and the theory presented, develope recommendations for homecare chiefs about how they can promote the health and well-being of their workers. The survey of the chiefs knowledge was made through a questionnaire which were sent to them. The recommendation are written in text form and are presented only to those who are involved in this study i.e. chiefs of homecare and head of Human Resources. The recommendations contain instructions on how chiefs can promote health and well-being for their workers. The thesis provides answers to the questions about chiefs knowledge of health and well-being in relation to the theory presented and how it has been achieved. The theoretical frame of reference addresses theories such as occupational health, well-being in the workplace, health promotion and health pro-motion leadership. Motivation, feedback and a safe and secure work environment were one of the topics discussed in these theories. The thesis work was limited by focusing only on homecare and everything that addressed ergonomics and physical exercise was excluded. In order to produce the recommendations, the student used the process description plan, described by Carlström & Carlström-Hagman, and is divided into five phases: developing area, planning, field work, evaluation and consequences for the business. In this way, the student progressed according to this system until the development work was completedTämä opinnäytetyö on Stella Kotipalvelut Oy:n tilaama kehitystyö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mitä kotihoidon esimiehet tietävät tai uskovat tietävänsä työntekijöidensä hyvinvoinnista ja sen perusteella sekä teorian pohjalta kehittää suosituksia jota he voivat käyttää. Esimiesten tietämys kartoitettiin heille lähetetyn kyselylomakkeen kautta. Suositukset on kirjoitettu tekstimuodossa, ja se on tarkoitettu ainoastaan kotihoidon esimiehille sekä henkilöstöpäällikölle esiteltäväksi. Suositukset antavat tietoa siitä, miten kotihoidon työntekijät voivat edistää työntekijöidensä hyvinvointia. Opinnäytetyö antaa vastaukset kysymyksiin mitä kotihoidon esimiehet tietävät terveydestä ja hyvinvoinnista verrattuna teoriaan ja miten he ovat päässeet siihen tulokseen. Teoreettinen viitekehys käsittelee teorioita, kuten työterveyttä, työhyvinvointia, terveyden edistämistä ja terveyden edistämisen johtamista. Motivaatio, palaute sekä turvallinen työympäristö olivat yksi näistä teoreista käsiteltyjä aiheita. Työ rajoitettiin keskittymällä vain kotihoitoon ja kaikki ergonomiaan ja liikuntaan kohdistuvat asiat jätettiin pois. Suositusten saavuttamiseksi oppilas on käyttänyt Carlstöm & Carlström-Hagmanin laatimaa prosessin kuvaussuunnitelmaa, joka on jaettu viiteen eri vaiheeseen: kehittämisalue, suunnittelu, kenttätyö, arviointi ja liiketoiminnan seuraukset. Oppilas eteni tämän suunnitelman mukaisesti, kun-nes kehitystyö oli valmis

Pyhä 3 - Tankar om forgivning av ett sakralt föremål

Tämä kandidaatin opinnäytetyö pohjautuu Espoon tuomiokirkon Pyhä 3 -kastepuun suunnitteluun. Projekti sai alkunsa Simo Puintilan ohjaamalla Muodonanto-kurssilla keväällä 2021. Espoon tuomiokirkkoseurakunta sekä Esbo svenska församling valitsi Pyhä 3 -kastepuun toteutettavaksi neljästä kurssilta lunastetuista ideasta. Opinnäytetyön ensimmäisessä osassa käsittelen kolmea suunnitteluun vaikuttavaa teemaa; kastetta ja seurakuntaan liittymistä, pyhyyttä, sekä kastepuun käyttötarkoitusta. Käsittelen seuraavassa osassa haastattelua taiteilija ja muotoilija Kirsti Taiviolan kanssa, jossa hän kertoo omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan kirkolle tekemistään suunnittelutöistä. Kolmannessa osassa kerron opinnäytetyön tuotannosta, jossa käyn läpi kastepuun suunnitteluprosessia, taustatutkimustyötä sekä prototyyppiin toteuttamista ja tuotantoa. Esittelen myös helsinkiläisen metallipajan Paja & Bureaun valmistaman lopullisen kastepuun. Ensimmäiset ajatukset projektista olivat skeptisiä, ja agnostisena ateistina pohdin monta kertaa oikeuttani ja sopivuuttani suunnitella jotain pyhää. Opinnäytteen pohdinnassa reflektoin tätä ensivaikutelmaa projektista ja tulin lopputulokseen, ettei suunnittelijan usko tai sen olemattomuus vaikuta hänen kykyyn suunnitella pyhää esinettä.Detta kandidatarbete utgår från formgivningsprocessen av Esbo domkyrkas dopträd Pyhä 3 (Heliga 3). Projektet inleddes på kursen Formgivning, ledd av Simo Puintila på våren 2021. Espoon tuomiokirkkoseurakunta och Esbo svenska församling valde tillsammans Pyhä 3 som det slutliga dopträdet av fyra tidigare inlösta ideér från kursen. I arbetets första del går jag igenom tre teman som påverkat dopträdets formgivning: dopet och att bli del av församlingen, betydelsen av orden sakral och helig samt dopträdets användning. Dopet är en viktig del av kristnas liv som kan tolkas antingen som en tillställning där dopet utförs som en ritual, eller som en process som fortsätter genom livet. Lika som dopfunten, är dopträdet ett sakralt eller heligt föremål, som påminner församlingens medlemmar om dopet och andra heliga stunder. I den första delen presenterar jag även intervjun med konstnär och formgivare Kirsti Taiviola i vilken hon berättar om sina egna erfarenheter av och tankar kring att jobba med formgivning i samarbete med en kyrka. I följande del berättar jag om produktionen av arbetet, där jag går igenom formgivningsprocessen – från bakgrundsforskning till prototyp. Inspirationen för Pyhä 3 kommer ifrån formen av kyrkans fönster och idén förmedlar jag genom en miniatyrmodell, som jag senare använder som referens för dopträdets prototyp i skalan 1:1. Jag presenterar också det slutliga dopträdet i mässing, tillverkat av metallverkstaden Paja & Bureau i Helsingfors. Mina första tankar kring projektet var skeptiska och som agnostisk ateist funderade jag flera gånger på min rätt att formge någonting heligt. I slutet av arbetet reflekterar jag över mitt första intryck av projektet och kommer till slutsatsen att en formgivares tro eller avsaknad av den inte påverkar hens förmåga att formge ett heligt föremål. I ett liknande projekt i framtiden skulle jag fokusera på att jag formger något till ett heligt utrymme, till skillnad från tanken att formge ett heligt föremål