Kätilön ja terveydenhoitajan kohtaaminen neuvolapalveluissa sateenkaariperheiden kokemana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sateenkaariperheiden kokemuksia siitä, kuinka neuvolapalveluissa työskentelevät kätilöt ja terveydenhoitajat heidät kohtaavat. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata millainen sateenkaariperheiden mielestä on hyvä kohtaamistilanne. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa neuvolapalveluiden kätilöiden ja terveydenhoitajien osaamisen kehittämiseksi sateenkaariperheiden kohtaamisessa. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu suoritettiin esseellä. Kohderyhmänä oli Sateenkaariperheet Ry:n tietyn alueyhdistyksen sateenkaariperheet. Esseevastaukset saatiin viideltä perheeltä. Analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä analyysiä. Opinnäytetyön tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmassa saman aiheen tutkimuksessa. Sateenkaariperheillä oli pääosin hyviä kokemuksia kätilöiden tai terveydenhoitajien kohtaamisesta neuvolapalveluissa. Sateenkaariperheillä havaittiin olevan myös yksilöllisiä eroja kokemuksissa. Tutkimuksen tulosten mukaan hyvä kohtaamistilanne kätilöiden tai terveydenhoitajien kanssa oli kokonaisuus, joka muodostui useista asioista. Tietyt ilmiöt nousivat tutkimuksessa muita enemmän esille. Sateenkaariperheet korostivat sateenkaariperheiden kohtaamisen, sateenkaariperheellisyyden huomioinnin, koko perheen yksilöllisen huomioinnin, kätilön tai terveydenhoitajan kohtaamistaidon, asiakassuhteen jatkuvuuden, tiedonhankinnan, -puutteen ja – kulun sekä kätilön ja terveydenhoitajan työtä ohjaavien arvojen merkitystä.The purpose of this study was to describe rainbow families´ experiences of how midwives and public health nurses encounter them in maternity and child health clinics. In addition, the purpose was to describe the criteria of good encounters according to rainbow families. The aim was to provide new information for midwives and public health nurses in order to develop their competence related to encounters with rainbow families. A qualitative research method was used in the study. Data collection was carried out by using an essay. The target group was the rainbow families belonging to a certain regional association of the National Association of Rainbow Families called Sateenkaariperheet Ry in Finnish. Essay responses were received from five families. The method of data analysis was datadriven analysis. The results of the study were similar to those in a previous study on the same topic. The families had mostly good experiences of encounters with midwives or public health nurses in the clinics. However, the results also revealed individual differences in the experiences. According to the results, good encounters with midwives or public health nurses consisted of a variety of issues. Some phenomena distinguished themselves more than others. The rainbow families highlighted the importance of the following aspects: encountering rainbow families, paying attention to rainbow families, paying unique attention to the whole family, midwives’ or public health nurses’ professional encountering skills, the continuity of the client relationship, data acquisition skills, lack of information as well as the flow of information and, finally, the values guiding midwives’ and public health nurses’ work

Identification of phylogenetically conserved sequence motifs in microRNA 5' flanking sites from C. elegans and C. briggsae

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>MicroRNAs (miRNAs) are small, noncoding RNA molecules that act as post-transcriptional regulators of gene expression. Studies concerning transcriptional regulation of miRNAs have so far concentrated on those located within the intergenic region of the genome and the search for putative promoters, thus leaving open the question of the existence of possible regulatory elements common to all miRNAs including those located in introns of protein coding genes.</p> <p>Results</p> <p>In this study, we initially searched for motifs occurring in the area 1000 bp upstream from all miRNAs independent of their genomic location. We discovered a previously unknown sequence motif GANNNNGA that displayed a conserved distribution in the nematode worms <it>Caenorhabditis elegans </it>and <it>Caenorhabditis briggsae</it>. This motif had a peak occurrence at 500 bp upstream, with a sharp drop-off toward the miRNA start site. Further analysis indicated that this motif was locally restricted and not enriched 1000–5000 bp upstream or 0–2000 bp downstream of the miRNA start site. In addition, this motif was observed to be most abundant in the upstream sequences of two important miRNAs, <it>mir-1 </it>and <it>mir-124</it>. This abundance was also conserved in phylogenetically distant species including human and mouse.</p> <p>Conclusion</p> <p>The results show that the motif GANNNNGA is conserved close to miRNA precursor start sites, suggesting that it may be involved in miRNA sequence recognition or regulation. This data provides important knowledge for the identification and computational prediction of miRNA sequences.</p

Functional characterization of endogenous siRNA target genes in Caenorhabditis elegans

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Small interfering RNA (siRNA) molecules mediate sequence specific silencing in RNA interference (RNAi), a gene regulatory phenomenon observed in almost all organisms. Large scale sequencing of small RNA libraries obtained from <it>C. elegans </it>has revealed that a broad spectrum of siRNAs is endogenously transcribed from genomic sequences. The biological role and molecular diversity of <it>C. elegans </it>endogenous siRNA (endo-siRNA) molecules, nonetheless, remain poorly understood. In order to gain insight into their biological function, we annotated two large libraries of endo-siRNA sequences, identified their cognate targets, and performed gene ontology analysis to identify enriched functional categories.</p> <p>Results</p> <p>Systematic trends in categorization of target genes according to the specific length of siRNA sequences were observed: 18- to 22-mer siRNAs were associated with genes required for embryonic development; 23-mers were associated uniquely with post-embryonic development; 24–26-mers were associated with phosphorus metabolism or protein modification. Moreover, we observe that some argonaute related genes associate with siRNAs with multiple reads. Sequence frequency graphs suggest that different lengths of siRNAs share similarities in overall sequence structure: the 5' end begins with G, while the body predominates with U and C.</p> <p>Conclusion</p> <p>These results suggest that the lengths of endogenous siRNA molecules are consequential to their biological functions since the gene ontology categories for their cognate mRNA targets vary depending upon their lengths.</p

Forage Fish as Food: Consumer Perceptions on Baltic Herring

Using fish resources for food supply in a sustainable and efficient way requires an examination of the feasibility of prioritising the use of forage species. The present paper deals with the issue from the consumer perspective. Using Baltic herring as a case study, the role of sociodemographic determinants, the drivers and barriers of Baltic herring consumption are investigated in four Baltic Sea countries, based on an internet survey. The drivers and barriers of Baltic herring consumption are compared to those relating to Baltic salmon, to identify the main differences in consumer perceptions on species that are primarily used as feed and food. The present paper concludes that prioritising forage species primarily for human consumption calls for proactive catch use governance, which (1) acknowledges the species- and country-specific intricacies of forage fish consumption, (2) improves the availability of safe-to-eat fish on the market, and 3) provides consumers with sufficient information on the species (e.g., the type of herring and its origin), the sustainability of the fisheries, and the related health risks and benefits.Peer reviewe

Costs and Risk Assessment of the Health Effects of the Food System

The project Costs and Risk Assessment of the Health Effects of the Food System employed biological, chemical and nutritional examples to investigate the health and economic risks of food and nutrition in Finland and the cost effectiveness of controls. The project explored the causes and consequences of the health risks associated with food in Finland and sought appropriate risk-management measures. The onset of foodborne health hazards can be slow, and therefore even strong efforts to control them at the population level may take years or decades. Based on the project results, several proposals for action were presented, the most important of which are to: 1. deepen and broaden the risk assessment of the public health impact of the food system to compare different health risks, 2. undertake cost–benefit analyses of food control and health care and 3. to study policy instruments for change. Food contributes significantly to the health of the population, which can be influenced by nutrition and food safety. According to the project results, the main burden of disease (BoD) was caused by the inadequate consumption of fruit and vegetables and the excessive intake of salt and saturated fats, resulting in disease burdens of 36,000, 29,000, 32,000 and 9,200 disability-adjusted life years (DALYs)/year, respectively. Reducing the intake of salt and saturated fats in particular would be a cost-effective way to reduce the BoD. Despite the relatively high level of food hygiene achieved in Finland, up to thousands of foodborne infections occur every year, and food contaminants increase the BoD on consumers. Of the biological food hazards, Listeria caused the largest BoD, about 670 DALYs annually. Of the chemical hazards, lead caused the largest BoD, about 570 DALYs annually. Most of the control costs are borne by food businesses. Therefore, the scenarios that most affect businesses also have the greatest financial impact.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Selective MicroRNA-Offset RNA Expression in Human Embryonic Stem Cells

Small RNA molecules, including microRNAs (miRNAs), play critical roles in regulating pluri-potency, proliferation and differentiation of embryonic stem cells. miRNA-offset RNAs (moRNAs) are similar in length to miRNAs, align to miRNA precursor (pre-miRNA) loci and are therefore believed to derive from processing of the pre-miRNA hairpin sequence. Recent next generation sequencing (NGS) studies have reported the presence of moRNAs in human neurons and cancer cells and in several tissues in mouse, including pluripotent stem cells. In order to gain additional knowledge about human moRNAs and their putative development-related expression, we applied NGS of small RNAs in human embryonic stem cells (hESCs) and fibroblasts. We found that certain moRNA isoforms are notably expressed in hESCs from loci coding for stem cell-selective or cancer-related miRNA clusters. In contrast, we observed only sparse moRNAs in fibroblasts. Consistent with earlier findings, most of the observed moRNAs derived from conserved loci and their expression did not appear to correlate with the expression of the adjacent miRNAs. We provide here the first report of moRNAs in hESCs, and their expression profile in comparison to fibroblasts. Moreover, we expand the repertoire of hESC miRNAs. These findings provide an expansion on the known repertoire of small non-coding RNA contents in hESCs.Peer reviewe

Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi

Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi -hankkeessa tutkittiin biologisten, kemiallisten ja ravitsemuksellisten esimerkkien avulla ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä terveydellisiä ja taloudellisia riskejä Suomessa sekä valvonnan kustannusvaikuttavuutta. Hankkeessa avattiin esimerkinomaisesti suomalaiseen ruokaan liittyvien terveyshaittojen syitä ja seurauksia ja etsimään niille soveltuvia riskinhallintakeinoja. Ruoasta johtuvien terveyshaittojen ilmeneminen vie aikaa, siten vahvakin panostus niiden hallintaan ilmenee väestötasolla vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Hankkeen tulosten perusteella esitetään useita toimenpide-ehdotuksia, joista tärkeimpinä 1. ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten riskien arvioinnin syventäminen ja laajentaminen erilaisten terveyshaittojen vertaamiseksi, 2. elintarvikevalvonnan ja terveydenhoidon kustannus-hyöty-analyysit ja 3. ohjauskeinojen tutkimus muutosten suunnittelua varten. Ravinto on tärkein väestön terveyteen vaikuttava tekijä, ja terveyteen voidaan vaikuttaa ravitsemuksella ja elintarvikkeiden turvallisuudella. Hankkeessa tehdyn selvityksen perusteella tarkastelluista tekijöistä suurinta tautitaakkaa aiheuttivat hedelmien ja kasvisten riittämätön kulutus ja liiallisen suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti, joista aiheutui vuodessa 36 000, 29 000, 32 000 ja 9 200 haittapainotetun elinvuoden (DALY) verran tautitaakkaa. Erityisesti suolan ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen on kustannusvaikuttava tapa vähentää tautitaakkaa. Suomessa saavutetusta suhteellisen korkeasta elintarvikehygienian tasosta huolimatta vuosittain ilmenee jopa tuhansia elintarvikevälitteisiä infektioita, minkä lisäksi elintarvikkeiden vierasaineet lisäävät kuluttajien tautitaakkaa. Biologisista elintarvikevaaroista listeria-bakteerin aiheuttama tautitaakka oli suurin, noin 670 DALYa vuodessa, kemiallisista suurin taakka aiheutui lyijystä, noin 570 DALYa vuodessa. Suurin osa valvontakustannuksista kohdistuu yrityksille. Sen vuoksi skenaarioilla, jotka vaikuttavat eniten yrityksiin on myös suurimmat taloudelliset vaikutukset.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Supporting Pharmacovigilance Signal Validation and Prioritization with Analyses of Routinely Collected Health Data: Lessons Learned from an EHDEN Network Study

Introduction: Individual case reports are the main asset in pharmacovigilance signal management. Signal validation is the first stage after signal detection and aims to determine if there is sufficient evidence to justify further assessment. Throughout signal management, a prioritization of signals is continually made. Routinely collected health data can provide relevant contextual information but are primarily used at a later stage in pharmacoepidemiological studies to assess communicated signals. Objective: The aim of this study was to examine the feasibility and utility of analysing routine health data from a multinational distributed network to support signal validation and prioritization and to reflect on key user requirements for these analyses to become an integral part of this process. Methods: Statistical signal detection was performed in VigiBase, the WHO global database of individual case safety reports, targeting generic manufacturer drugs and 16 prespecified adverse events. During a 5-day study-a-thon, signal validation and prioritization were performed using information from VigiBase, regulatory documents and the scientific literature alongside descriptive analyses of routine health data from 10 partners of the European Health Data and Evidence Network (EHDEN). Databases included in the study were from the UK, Spain, Norway, the Netherlands and Serbia, capturing records from primary care and/or hospitals. Results: Ninety-five statistical signals were subjected to signal validation, of which eight were considered for descriptive analyses in the routine health data. Design, execution and interpretation of results from these analyses took up to a few hours for each signal (of which 15–60 minutes were for execution) and informed decisions for five out of eight signals. The impact of insights from the routine health data varied and included possible alternative explanations, potential public health and clinical impact and feasibility of follow-up pharmacoepidemiological studies. Three signals were selected for signal assessment, two of these decisions were supported by insights from the routine health data. Standardization of analytical code, availability of adverse event phenotypes including bridges between different source vocabularies, and governance around the access and use of routine health data were identified as important aspects for future development. Conclusions: Analyses of routine health data from a distributed network to support signal validation and prioritization are feasible in the given time limits and can inform decision making. The cost–benefit of integrating these analyses at this stage of signal management requires further research

Pessi ja alluusio. Reaalioiden ja intertekstuaalisten viittausten käännökset Ennen päivänlaskua ei voi -teoksen englanninnoksessa

Tutkielma käsittelee reaalioiden ja intertekstuaalisten viittausten kääntämistä. Tutkimusaineistona on Johanna Sinisalon teos Ennen päivänlaskua ei voi (2000) ja teoksen englanninkielinen käännös Not Before Sundown (2003). Teoksen on kääntänyt englanniksi Herbert Lomas. Teoksessa on hyvin paljon kulttuurisidonnaisia ilmauksia ja viittauksia, joiden kääntäminen voi olla haastavaa. Tarkoitukseni on selvittää, minkälaisia käännösstrategioita Lomas on käyttänyt teoksessa esiintyvien reaalioiden ja intertekstuaalisten viittausten kääntämiseen. Pohdin erityisesti, millä tavoin konteksti vaikuttaa käännösstrategioiden valintaan. Tarkastelen ensin kielen ja kulttuurin suhdetta sekä reaalian ja intertekstuaalisuuden käsitteitä. Reaalioiden yhteydessä esittelen Birgit Nedergaard-Larsenin laatiman kulttuurisidonnaisten ilmausten luokittelumallin. Intertekstuaalisten viittausten analyysiin käytän Kiril Taranovskin subtekstianalyysiä, jonka perusteella jaan intertekstuaaliset viittaukset erisnimi- ja lauseviittauksiin. Kolmannessa luvussa keskityn reaalioiden ja intertekstuaalisten viittausten käännösstrategioihin Ritva Leppihalmeen ja Minna Ruokosen tutkimusten pohjalta. Varsinaisessa analyysiosiossa tarkastelen Lomasin käyttämiä käännösstrategioita ja pohdin kontekstin vaikutusta kääntämiseen. Olen jakanut käännösstrategiat seitsemään eri kategoriaan Leppihalmeen ja Ruokosen mallien pohjalta: 1) säilyttäminen, 2) käännösvastine, 3) minimimuutos, 4) yläkäsite, 5) selityksen lisääminen, 6) korvaaminen ja 7) poisjättäminen. Säilyttäviä käännösstrategioita ovat säilyttäminen, käännösvastine ja minimimuutos. Muokkaavia strategioita ovat puolestaan yläkäsite, selityksen lisääminen, korvaaminen ja poisjättäminen. Tutkimus viittaa siihen, että kontekstiin on syytä kiinnittää huomiota käännösstrategian valinnassa. Säilyttäviä käännösstrategioita käytetään eniten silloin, kun viittaus on tutumpi tai konteksti auttaa kohdelukijaa tulkinnassa. Muokkaavia strategioita käytetään useammin, jos viittaus on vieras, eikä kontekstista ole tulkinnalle apua. Tekstiin saa kontekstin sallimissa rajoissa jättää vieraita elementtejä, eikä kulttuurieroja tarvitse tasoittaa olemattomiin. Avainsanat: kääntäminen, reaaliat, intertekstuaalisuus, käännösstrategiat, kontekst

Sijoituswarrantin markkinointiesitteen genreanalyysi: myynnillisyyden ja riski-informaation yhteentörmäys

Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka sijoituswarrantin markkinointiesitteen genren voi tunnistaa omaksi genrekseen, ja mitä pakollisia sekä toisaalta valinnaisia piirteitä kyseinen genre sisältää. Tutkimus pohjautuu aikaisempiin tutkimuksiin genreistä. Sijoitustuotteiden markkinointia ohjaa voimakkaasti lainsäädäntö: arvopaperimarkkinalaissa säädellään esitteen sisältöä ja rakennetta, ja Finanssivalvonnan on hyväksyttävä markkinointiesitteet ennen niiden julkaisua. Koska esitteitä käytetään sekä informaation tarjoamiseen että myynnin edistämiseen, halusin tutkia sitä, kuinka promotionaaliset piirteet ja toisaalta informatiivinen puoli eli riskien kommunikointi näkyvät näissä esitteissä. Tavoitteena on myös selvittää se, onko sijoituswarrantin markkinointiesitteessä nähtävillä genrekonflikti näiden eriävien tavoitteiden johdosta. Tavoitteena on myös luoda analyysin pohjalta konkreettisia myynnillisyyden parannusehdotuksia esitteitä räätälöiville yrityksille. Käytän tutkimuksessa metodina genreanalyysiä ja sovellan tutkimuksessa Anne Mäntysen ja Susanna Shoren (2006) esittelemää tekstilajianalyysin näkökulmaa, joka sisältää kielen piirteiden, tekstien nimeämisen, tekstin rakenteen ja kontekstin analysoinnin. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan 4-12 sivuista sijoituswarrantin markkinointiesitettä, jotka on julkaissut kahdeksan eri Suomessa toimivaa finanssialan yritystä vuosina 2012-2015. Analyysini perusteella sijoituswarrantin markkinointiesitteessä on nähtävissä genrekonflikti. Kuten Henk Pander Maat (2008) on määritellyt, genrekonflikti syntyy tilanteessa, kun kahden tyylilajin tavoitteet ovat niin suuressa ristiriidassa, että yhtä dokumenttia ei voida käyttää näihin kahteen eri tarkoitukseen ilman ristiriidan syntymistä. Esitteet sisältävät ristiriitaisesti sekä promotionaalisia että informatiivisia tavoitteita. Esitteiden parantamista varten suosittelen yrityksiä soveltamaan löytämääni kolmessa eri ulottuvuudessa hyödynnettävää promotionaalisuutta, eli kuvailemaan myyvin sanakääntein sekä 1) itse tuotetta ja sen ehtoja, 2) itse tuotetta markkinoivaa yritystä sekä 3) tuotteen takana vaikuttavaa markkinaa ja yleistä taloustilannetta. Etenkin oman yrityksen promotionaalinen korostaminen jäi puolitiehen osalla aineistona olevista yrityksistä. Suosittelen yrityksiä myös käyttämään luovempia väliotsikoita luodakseen myynnillisempää ja rennompaa kuvaa kaiken informatiivisen tekstin ja riskikommunikaation keskelle