13 research outputs found
Ecosystem responses to increased organic carbon concentration: comparing results based on longterm monitoring and whole-lake experimentation
Recent increases in terrestrial dissolved organic carbon (DOC) concentrations in northern inland waters have many ecological consequences. We examined available data on carbon cycles and food webs of 2 boreal headwater lakes in southern Finland. Basic limnology and catchment characteristics of a pristine lake, Valkea-Kotinen (VK), were monitored over the past 25 years while the lake has undergone browning and DOC increased from similar to 11 to 13 mg L-1. Pronounced changes in the early 2000s represent a regime shift in DOC concentration and color. Lake Alinen Mustajarvi (AM) was manipulated for 2 years by additions of labile DOC (cane sugar), raising the DOC concentration from similar to 10 to 12 mg L-1, but not changing light conditions. The 2 different approaches both revealed increased concentrations and efflux of carbon dioxide (CO2) from the lakes and thus net heterotrophy and changes in the pelagic community structure following an increase in DOC concentration. Long-term monitoring of VK revealed a decline in phytoplankton primary production (PP) along with browning, which was reflected in retarded growth of young (1-2-year-old) perch. In the experimentally manipulated lake (AM), PP was not affected, and the growth of young perch was more variable. The results suggested the importance of a pathway from labile DOC via benthic invertebrates to perch. Although provided with this extra resource, the food chain based on DOC proved inefficient. Long-term monitoring and whole-lake experimentation are complementary approaches for revealing how freshwater ecosystems respond to climate and/or atmospheric deposition-induced changes, such as browning.Peer reviewe
Pediatricians and nutritionists knowledge about treatment of cow milk allergy in infants
OBJECTIVE: Evaluate the knowledge of pediatricians and nutritionists regarding the exclusion diet of cow milk and derivates, with emphasis on questions related to the nutrition of children submitted to such diet. METHODS: Cross-sectional study that enrolled pediatricians (n=53) and nutritionists (n=29) from public hospitals in São Paulo, Brazil, during 2005. Data was collected through self-administered questionnaires. RESULTS: The age of the professionals varied from 21 to 50 years old. Regarding professional experience, 41.2% were graduated for less than five years and 91.6% had a specialization course, masters and/or PhD degree. The vast majority of professionals (97.5%) confirmed that they regularly evaluated the diet of children that needed exclusion of cow milk. However, only 48% of the professionals conducted a more detailed evaluation of the diet, including calculations of food ingestion. Only 38.7% of the professionals compared child s food ingestion with some recommended pattern. Recommendations for daily ingestion of calcium by children up to the age of 36 months were properly mentioned by 22% of the pediatricians and 60.7% of the nutritionists (p=0.001). Inadequate cow milk substitute products were recommended by 66% of the pediatricians and by 48.3% of the nutritionists. Regarding labels of industrialized products, 81.6% of the pediatricians and 96.4% of the nutritionists advised the parents to look for all terms that could indicate the presence of cow milk protein. CONCLUSIONS: Pediatricians and nutritionists made conceptual errors in their main recommendations regarding the treatment of cow milk protein allergy.OBJETIVO: Avaliar o conhecimento de pediatras e nutricionistas sobre a dieta de exclusão do leite de vaca e seus derivados, com ênfase em questões relacionadas à nutrição da criança. MÉTODOS: Estudo transversal descritivo, do qual participaram pediatras (n=53) e nutricionistas (n=29), vinculados a hospitais públicos do Município de São Paulo, no ano de 2005. Os dados foram coletados por questionário auto-administrado. RESULTADOS: A idade dos profissionais variou de 21 a 50 anos. Quanto ao tempo de graduação, 41,2% eram formados a menos de cinco anos e 91,6% possuíam especialização, mestrado e/ou doutorado. A maioria (97,5%) afirmou avaliar a dieta de crianças submetidas à exclusão do leite de vaca, entretanto, somente 48% o faziam de forma mais detalhadas, incluindo o cálculo da ingestão alimentar. Apenas 38,7% comparam a ingestão alimentar da criança com algum padrão de recomendação. A recomendação diária da ingestão de cálcio para crianças com até 36 meses foi corretamente assinalada por 22% dos pediatras e 60,7% dos nutricionistas (p=0,001). Produtos não adequados como substitutos do leite de vaca seriam recomendados por 66% dos pediatras e 48,3% dos nutricionistas. Com relação à leitura de rótulos de produtos industrializados, 81,6% dos pediatras e 96,4% dos nutricionistas orientam os pais a ler todos os termos que indicam a presença das proteínas do leite de vaca. CONCLUSÕES: Os pediatras e nutricionista demonstraram erro conceitual no que se refere às principais recomendações terapêuticas na alergia às proteínas do leite de vaca.Universidade Federal de São Paulo (UNIFESP)UNIFESPUNIFESPSciEL
Yhteistyöllä kipu hallintaan -projekti : Syöpää sairastavan ja epiduraalista kivunhoitoa saavan potilaan hoitoketjukuvaus
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Paula Arvola, Minna Hökkä. Yhteistyöllä kipu hallintaan. Syöpää sairastavan ja epiduraalista kivunhoitoa saavan potilaan hoitoketjukuvaus. Työn ohjaajat: Yliopettajat Eija Niemelä & Pirkko Sandelin. Oulu 2011. SIVUT 88 + 10 Liitesivua
Projektina toteutetun opinnäytetyömme tavoitteena oli kuvata epiduraalista kivunhoitoa saavan ja loppuvaiheen syöpää sairastavan potilaan hoitoketju. Tavoitteena oli kuvata mahdollisimman tarkasti sen eri vaiheiden toiminnot, ohjeiden tarpeet ja nykytilan haasteet. Projektin toimeksiantaja oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Oulun yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikan henkilökunta. Hoitoketjukuvauksen tekemiseen ovat osallistuneet projektissa mukana olleiden yhteistyöryhmien työntekijät. Projektiin osallistui Oulun yliopistollisesta sairaalasta kipupoliklinikka ja osastot 1, 4, 7, 15, 19, 21, 34 ja 36, peruspalvelukuntayhtymän Kallion terveyskeskusten vuodeosastot Ylivieskasta ja Nivalasta sekä kotihoito. Oulun kaupunginsairaalasta projektissa oli mukana osasto A2 ja ODL Terveys Oy:stä Kotisairaala, sisätautiosasto ja kirurginen vuodeosasto. Aikaisempien tutkimusten mukaan kivunhoitoon liittyvien vastuiden ja työnjaon määrittelyt sekä hoitoketjun selkeyttäminen kehittävät potilaan kivunhoitoa ja edistävät potilasturvallisuutta.
Projektiraportin teoriaosan muodostamisessa käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Projektityön aineistot puolestaan syntyivät moniammatillisen osallistavan työryhmätyöskentelyn tuloksena. Työryhmiin osallistui 45 asiantuntijaa, jotka olivat sairaanhoitajia, osastonhoitajia, lääkäreitä ja farmaseutteja. Työryhmätyöskentelystä saatu aineisto on analysoitu kvalitatiivisen eli laadullisen sisällön analyysin avulla. Projektissa tuotettujen tulosten mukaan epiduraalista kivunhoitoa saavan syöpäpotilaan hoitoa pidettiin haasteellisena hoitoketjun jokaisessa vaiheessa. Hoitohenkilökunta kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta kivun arvioinnista ja hoidosta sekä lääkkeistä ja hoitoteknologiasta. Yhteistyön kehittämistä eri organisaatioiden välillä ja yksiköiden sisällä pidettiin tärkeänä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Yhteisenä haasteena koko hoitoketjun osalta pidettiin tiedonkulkua ja yhteisten tietojärjestelmien kehittämistä. Haasteiksi koettiin myös resurssien puute ja epäselvyydet potilaan kivunhoitoon liittyvistä vastuista. Perusterveydenhuollon haasteena pidettiin yhteisten ohjeiden puuttumisesta johtuvia erilaisia horjuvia hoitokäytäntöjä.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja projektin tulosten perusteella voidaan päätellä, että hoidon laadun edistämiseksi on tarpeellista luoda saattohoitopotilaan hoitoketju, joka sisältää ohjeet epiduraalista kivunhoitoa saavan potilaan hoidosta. Oulun yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikan henkilökunta kehittää jatkossa hoitoketjukuvauksen sähköiseen muotoon. Jokainen hoitoketjun vaihe sisältää silloin myös hoito-ohjeet. Sähköistä hoitoketjumallia voidaan käyttää työntekijöiden työvälineenä ja perehdyttämisen tukena.
Asiasanat: epiduraalinen kivunhoito, hoidon jatkuvuus, hoitoketju, potilasturvallisuus, syöpäkipuABTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Master’s Degree Programme in Clinical Expertise
Authors: Arvola, Paula & Hökkä, Minna
Title of master’s thesis: Pain Management With Epidural Analgesia: Clinical Pathway of Cancer Patient
Supervisors: Niemelä, Eija & Sandelin, Pirkko
Spring term 2011.Number of pages: 88 pages + 10 appendix pages
ABSTRACT
BACKGROUND: The assigner for this thesis was the staff of the Pain Clinic in Oulu University Hospital. Prior research shows that defining professional responsibilities and clarifying the clinical pathway improve the patient’s pain management and patient safety. The aim for this master’s thesis was to describe in detail the clinical pathway of a terminal stage cancer patient receiving epidural analgesia: the functions of it’s different stages, the need for specific instructions and the current challenges.
METHOD: A systematic literature review was used as a method of development of the theoretical part of the project report. The research material was gathered by participative group work consisting of forty-five healthcare professionals. The material was later analyzed by qualitative content analysis.
RESULTS: The pain management of a cancer patient receiving epidural analgesia was considered challenging in every stage of the clinical pathway. Healthcare professionals that participated in this study felt additional education are needed in the assessment of pain as well as medication and health care technology.
CONCLUSIONS: Development of co-operation between and within different healthcare units needs enhancement throughout the clinical pathway. The lack of resources and uncertainties in terms of responsibilities were considered a challenge both in primary healthcare and in specialized care. In addition ambiguous treatment protocols due to the lack of commonly shared instructions were seen as a challenge for efficient pain management in primary health care.
Keywords: epidural analgesia, continuity of treatment, clinical pathway, patient safety, cancer pai
Digitaalisten palvelujen merkitys hoitotyössä
Digitalisaatio on muuttanut viime vuosina terveydenhuoltoa ammattilaisten näkökulmasta. Jatkuva muutos työtehtävien ja uusien palvelujen myötä luovat terveydenhuollon ammattilaisille sekä mahdollisuuksia että haasteita. Digitalisaation tavoitteena on tukea terveydenhuollon uudistumista tarjoamalla uudenlaisia palvelumuotoja ja parantamalla ammattilaisten työn sujuvuutta sekä palvelujen saatavuutta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää digitaalisten palvelujen merkitystä hoitotyössä hoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten digitaaliset palvelut vaikuttavat hoitotyöhön ja mitä mahdollisuuksia ja haasteita digitaaliset palvelut tuovat hoitotyöhön. Kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella selvitettiin hoitajien kokemuksia sekä kansallisten että kansainvälisten lähteiden avulla 2019-2020.
Valituista 12 artikkelista löydetyt yhteneväiset tulokset jaettiin neljään ryhmään: digitaalisten palvelujen merkitys työn sujuvuuteen, digitaalisten palvelujen merkitys työn kuormittavuuteen, digitaalisten palvelujen merkitys hoitosuhteeseen sekä ammattilaisten näkemyksiä toimintatapojen kehittämiseen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella digitaalisten palvelujen merkitys hoitotyössä ilmenee hoitajien kokemuksen mukaan sekä työn sujuvuudessa että työn kuormittavuudessa niitä heikentävästi. Jatkuva uusien työtehtävien ja toimintatapojen muutos vaatii enemmän koulutusta ja aikaa sekä resursseja pitäisi olla myös asiakkaiden ohjaamiseen ja motivoimiseen digitaalisten palvelujen käytössä. Terveydenhuollon ammattilaisia on syytä ottaa palvelujen kehittämiseen enemmän mukaan, jotta palvelut tukevat työtehtäviä ja helpottavat näin työn sujuvuutta ja jälleen työn kuormitustekijöitä
Experimental d13C evidence for a contribution of methane to pelagic food webs in lakes
We tested the hypothesis that low stable carbon isotope (δ13C) values commonly observed for zooplankton in humic lakes are due to their feeding on isotopically light methane-oxidizing microbes, and thus that methane-derived carbon is important in the food webs of these lakes. In replicate laboratory cultures, Daphnia longispina, a common crustacean zooplankter in humic lakes, were fed microbial suspensions with or without enrichment by biogenic methane. The δ13C values of Daphnia indicated consumption of 13C-depleted methanotrophic bacteria, while growth rates, survival, and reproduction of Daphnia in cultures enriched with methane were equal to or greater than those in nonenriched cultures. Results from lake enclosures during the autumn overturn period revealed a decrease in δ13C of adult Daphnia from -40.5% to -50.3%, reflecting extensive consumption of 13C-depleted methanotrophic bacteria. Methane-derived carbon is a more important contribution to carbon flux through lake pelagic food webs than has previously been suspected