Kansalaisuuden hallinta suomalaisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa

Tutkimus tarkastelee kansalaisuuden hallintaa suomalaisessa kunnallisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Esittelen tutkimuksessa, miten kansalaisuuden hallinnan diskurssit ovat muuttuneet läntisten hyvinvointivaltioiden hyvinvointipolitiikassa 1970-luvulta nykypäivään. Kuvailen miten tämä muutos on heijastunut suomalaiseen hallituspolitiikkaan ja hyvinvointipolitiikkaan. Kysyn tutkimuksessa, miten kansalaisuuden hallinta on muuttunut suomalaisessa kunnallisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa vuodesta 1997 vuoteen 2011. Kysyn myös, mitä seurauksia näillä muutoksilla on kansalaisten itsetunnon ja valtautumisen edellytyksiin. Tutkimuksen aineistoina käytän Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (SOSTE) kyselyitä kuntien sosiaalijohtajille vuosilta 1997–2007. Tämän lisäksi käytän vuonna 2011 keräämääni kyselyaineistoa Suomen kuntien, kuntayhtymien, kuntien yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaaville johtajille (vastausprosentti 52). Teoreettisella tasolla tarkastelen kansalaisuuden hallintaa sosiologian, sosiaalipolitiikan ja poliittisen filosofian avaamista näkökulmista. Michel Foucaultin hallinnan teoria toimii työni laajimpana teoreettisena viitekehyksenä. Ymmärrän kansalaisuuden hallinnan diskursiivisesti. Empiirisesti tutkin hallinnan diskursseja sosiaali- ja terveyspolitiikan johtajien mielipiteiden kautta. Käytän tutkimuksessa kaksiulotteista kysymystyyppiä, joka on kyselytutkimuksen kentällä uusi lähestymistapa. Kehitän tutkimuksessa myös kaksiulotteisen kysymyksen vastausten tulkintapaa. Kansalaisaktiivisuuden merkitys kasvoi kuntien sosiaali- ja terveyspolitiikassa vuosien 1997 ja 2011 välisenä aikana. Vuonna 1997 kansalaisaktiivisuutta korostettiin erityisesti heikommin toimeentulevissa kunnissa. Vuoteen 2011 tultaessa kansalaisaktiivisuuden korkea merkitys on läpäissyt taloudellisilta voimavaroiltaan kaikentyyppiset kunnat. Kansalaisaktiivisuuden korostaminen on yhteydessä tuen heikentämiseen erityisesti päihdeongelmaisilta, pitkäaikaistyöttömiltä ja maahanmuuttajilta. Tämä yhteys on riippumatonta kuntien taloudellisista resursseista. Kuntien (ym.) taloudellisen tilan heikentyessä kansalaisvastuun tukimahdollisuuksia heikentävä vaikutus laajenee koskemaan useampia tuen tarpeessa olevia väestöryhmiä. Kokonaisuutena ottaen suomalaisessa kunnallisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa seurataan edelleen pohjoismaista universalismia, vaikka järjestelmän selektiiviset ja moraalidiskursiiviset piirteet ovatkin lisääntyneet. Päihdeongelmaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien asema heikkenee, koska heille asetetut päämäärät ovat ristiriidassa heidän käytettävissä olevien keinojensa kanssa. Tämä ristiriita tuottaa minuuteen kohdistuvan paineen, jonka seurauksena näiden väestöryhmien itsetunnon kehittymisen edellytykset heikentyvät.This study examines the governance of citizenship on Finnish municipal social- and health policy. First I introduce how the discourses of the governance of citizenship have changed on western welfare state welfare policy from 1970’s to present. I introduce the influence of this transition on Finnish governmental policy and welfare policy. The question is how the governance of citizenship has changed on Finnish municipal socialand health policy from 1997 to 2011. Another question focuses on how these changes influence on the preconditions for citizens self-esteem and empowerment. The empirical data consists of the repeated questionnaires (1997–2007) to Finnish municipal Social Managers. The Finnish Society for Social and Health (SOSTE) have the ownership of these questionnaires. I also apply the questionnaire (2011) to Finnish municipal Social Managers implemented with myself (response percent 52). Theoretically I am focusing on sociological, social political and political philosophy issues. Michel Foucault’s theory of governmentality works as a largest framework of the study. I interpret the theory of governmentality discursively. Empirically I am studying the discourses of governance through the opinions of municipal Social Managers. As a fresh perspective on the field of survey research I present the two-dimensional question format. I develop an interpretation method of responses collected by the two-dimensional question. The influence of active citizenship grew in municipal social- and health policy from 1997 to 2011. In year 1997 the meaning of active citizenship was emphasized especially in municipalities of lower economical level. Until 2011 the meaning of active citizenship is emphasized in economically all kind of municipalities. Emphasizing active citizenship tend to decrease the support of drug dependent persons, long-term unemployment persons and immigrants. This co-variation does not depend on the economical level of municipality. When the economical level of municipality weakens, the tendency to emphasize active citizenship, decreases support from several support needing group of citizens. Overall the Nordic universalism is still being followed in Finnish municipal socialand health policy even if the selective and moral discursive features of welfare system have increased. The social position of drug dependent people, long-term unemployment people, and immigrants weaken because the goals which have been placed by welfare system, are in serious contradiction to means that these people actually possess. As a consequence among these people the pressure towards the identity appears which means lower preconditions to develop their self-esteem and empowerment

Himankalaisen luonnontieteen teorioiden kritiikin tieteenfilosofinen analyysi

Tarkastelemme artikkelissa tieteenfilosofisesta näkökulmasta filosofi Juha Himangan luonnontieteisiin kohdistaman pitkäaikaisen kritiikin uskottavuutta. Himanka perustaa kriittisen lähestymistapansa fenomenologiaan mutta päätyy soveltamaan sitä sen varsinaisen pätevyysalueen ulkopuolella minkä seurauksena hänen lähestymistapansa muodostuu subjektivistiseksi ja relativistiseksi. Kansainvälisessä tiedepoliittisessa keskustelussa on päädytty käsitykseen, jonka mukaan subjektiivisten kokemusten perusteella on mahdotonta lausua mitään ontologisesti yleispätevää tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä, vaikka subjektiivisten kokemusten sisältöä sellaisenaan voidaankin tarkastella esimerkiksi fenomenologiseen reduktioon perustuen. Tästä syystä Juha Himanka epäonnistuu pitkäaikaisessa luonnontieteisiin kohdistamassaan kriittisessä arvostelussa

Pohjois-Suomen opettajien kokemuksia etäopetuksesta, teknologis-pedagogisesta osaamisesta sekä työn kuormittavuudesta COVID-19 pandemian aikana

Tässä artikkelissa tarkastelemme Lapin alueen opettajien etäopetukseen liittyviä kokemuksia COVID-19 -pandemian aikana. Opettajien etäopetuksen osaamistarpeiden tunnistamiseksi tutkimuksessa hyödynnetään kyselyaineistoa (N=164), joka on kerätty perusasteen ja toisen asteen opettajilta aikana, jolloin opettajat kohtasivat uusia pedagogisia haasteita etäopetukseen liittyen. Tutkimuksen tuloksia reflektoidaan teknologis-pedagogis-sisällöllisen tietämyksen mallin (TPACK) valossa. Tavoitteena on selvittää etäopetuksen toteuttamisen edellytyksiä ja haasteita opettajien osaamisen kannalta. Opettajien vastauksista voidaan päätellä, että kunnat olivat varautuneet etäopetukseen varsin eri tavoin. Joistakin kunnista etäopetuksen mahdollistavat työvälineet puuttuivat kokonaan. Opettajien työmäärän lisääntyminen ja heidän kokema työtyytyväisyys olivat yhteydessä käytössä olleisiin työnantajan antamiin digitaalisiin työvälineisiin. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota opettajien monipuolisen teknologis-pedagogista osaamisen kehittämiseen, jotta opettajat pystyvät toimimaan aktiivisesti erilaisissa muuttuvissa opetus- ja oppimiskonteksteissa. Tutkimus selventää opettajien teknologis-pedagogisen osaamisen ulottuvuuksia, joita kehitettiin edelleen TPACK-mallin pohjalta

Experiences of remote teaching, technological pedagogical competencies and workload of teachers in northern Finland during the COVID-19 pandemic

In this study, we examine the experiences of teachers, particularly in relation to their remote teaching competencies, in the county of Lapland, North Finland, during the COVID-19 pandemic, as they face new pedagogical challenges in remote teaching. To identify the teachers’ competency needs in remote teaching, the study uses questionnaire data (N=164) collected from primary, secondary and upper secondary school teachers. The results of the systematic representative survey study are analysed using the technological pedagogical content knowledge (TPACK) model to investigate the preconditions for and challenges in implementing remote teaching in terms of teachers’ competencies. The participants’ responses indicate that different municipalities prepared for remote teaching and learning in quite diverse ways. Some municipalities lacked the necessary tools for remote learning, and the workload increase and job satisfaction experienced by teachers were related to the digital tools provided by their employers. The development of teachers’ diverse competencies is pivotal in teacher education and in-service teacher training so that they can acquire the ability to take initiative and function well in diverse and changing educational contexts. This study outlines the dimensions of teachers’ technological pedagogical competencies that were further developed from the TPACK framework

Hyvinvointipalveluja koskevien kansalaismielipiteiden muutokset

Kirjallisuusarvostel