Reply to Comment on Circular Dichroism in the Angle-Resolved Photoemission Spectrum of the High-Temperature Bi2Sr2CaCu2O8 Superconductor http://arxiv.org/abs/1004.1648

We conclude that arguments of Norman et al. in their Comment do not provide a significant basis for their claim that the geometric mechanism for explaining the observations reported by them is not viable. More generally, our study highlights the importance of assessing structural issues before invoking exotic mechanisms for explaining unusual spectroscopic observations, especially in complex materia

Effect of symmetry distortions on photoelectron selection rules and spectra of Bi_2Sr_2CaCu_2O_{8+ delta}

We derive photoelectron selection rules along the glide plane in orthorhombic Bi_2Sr_2CaCu_2O_{8+\delta} (Bi2212). These selection rules explain the reversed intensity behavior of the shadow and the main band of the material as a natural consequence of the variating representation of the final state as a function of k_\parallel. Our one-step simulations strongly support the structural origin of the shadow band but we also introduce a scenario for detecting antiferromagnetic signatures in low doping.Comment: AMS-LaTeX, 5 pages, 4 figure

Dokumenttielokuvan tekoprosessi : One Love -dokumenttielokuva

Opinnäytetyön Dokumenttielokuvan tekoprosessi tarkastelun kohteena on doku-menttielokuvan teon kaari aina ideasta lopputuotteeseen. Opinnäytetyössä ei tarkastella dokumenttielokuvan levittämistä. Tarkastelu dokumenttielokuvan teon kaareen käy opinnäytetyön mediatyönä toteutetun dokumenttielokuvan One Love kautta. One Love -dokumenttielokuva on puolen tunnin mittainen seurantatyyppinen dokumenttielokuva Malawilaisesta Chikondi Chimodzi (One Love) Child Care Centrestä, jossa vietin kolme ja puoli kuukautta kuvaten heidän elämäänsä. Dokumenttielokuvassa avataan lastenkodin elämää sen yhden perustajan Kennedy Bandan ja 19-vuotiaan lastenkodissa jo vuosia asuneen Winford Chikalen kautta. Dokumenttielokuvassa raotetaan ovea myös suomalaiseen Anna Ritalaan, joka oli perustamassa lastenkotia yhdessä poikaystävänsä Kennedy Bandan kanssa menehtyen myöhemmin Malariaan. Opinnäytetyössä käsitellään myös Bill Nicholsin moodeja, joilla on mahdollista jäsentää ja luokitella erilaisia dokumenttielokuvia. Opinnäytetyössä pohditaan oman dokumenttielokuvan tyyliä ja sitä mihin moodiin se sijoittuu. Lisäksi opinnäytetyössä pohditaan dokumenttielokuvan tekoon liittyviä eettisiä kysymyksiä. Sitä millainen vastuu dokumentaristilla on niin päähenkilöitä kuin katsojia kohtaan. Dokumenttielokuvaa on kuitenkin pidetty jonkinmoisena todellisena kuvauksena elämästä, mutta todellisuudessahan dokumenttielokuva ei voi koskaan olla objektiivinen kuvaus, vaikka katsoja niin usein olettaakin.The aim of the thesis Documentary film-making process is to study the whole process of documentary film-making from an idea to a final product. The thesis does not view the documentary film distribution. The study on the process of do-cumentary film-making is carried out through the thesis media work, documentary film One Love. One Love is a half hour follow-up style documentary film on Malawian Chikondi Chimodzi (One Love) Child Care Centre, where I spent three and a half months filming their lives. The documentary gives a picture of life in the orphanage through one of its founder Kennedy Banda and 19-year-old Winford Chikale, who has been living there already for years. Moreover documentary put in the picture Anna Ritala, who established the orphanage together with her boyfriend Kennedy Banda, but later she died with Malaria. Furthermore the thesis addresses the Bill Nichols modes, which are possible to use to analyze and classify a variety of documentary films. The thesis talks about the personal style of the documentary film, and in which mode it is placed. In addition, it discusses the ethical issues related to documentary film making; what is the responsibility of a documentary maker towards protagonists and as the viewing public. The documentary film is considered to be a true description of life, but in reality, a documentary can never be an objective description, even though the audience so often assume

Kuljettajakansio ja koulutusmateriaali : case: VR Transpoint Massatavaralogistiikka

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda VR Transpoint Massatavaralogistiikan tarpeisiin kuljettajien tukimateriaali. Sen tarkoituksena on auttaa kuljettajaa sekä häntä tukevaa organisaatiota suoriutumaan tehokkaammin päivittäisistä toiminnoista. Opinnäytetyössä tarkastellaan asiaan liittyvää teoriaa ja luodaan viitekehys, jonka pohjalta varsinainen tukimateriaali on luotavissa. Tarkastelussa keskitytään vastuukysymyksiin, työturvallisuuteen, ympäristöasioihin sekä taloudellisiin seikkoihin. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan perehdyttämistä ja sitä, kuinka materiaalin vaikutusta kuljettajan toimintaan voidaan seurata. Kuljettajia varten luotiin neljä erilaista kansiota, joiden sisältö vaihteli ajoneuvon käyttötarkoituksen mukaan. Tällä tavoin pyrittiin rajaamaan omaksuttavan tiedon määrä koskemaan pääasiallisia asiakkaita sekä suoritekohtaisia erityispiirteitä. Toimeksianto opinnäytetyöhön tuli Massatavaralogistiikan puolelta, jossa oli huomattu, että sopimusliikennöitsijöiden kuljettajien toimintatavoissa oli eroja. Tämä aiheutti tapauskohtaisesti kustannuksia sekä laatupoikkeamia. Aiemmat hyvät kokemukset kuljettajien tukimateriaalin vaikutuksista kuljettajan toiminnassa synnytti tarpeen luoda vastaavanlainen järjestelmä myös massatavaralogistiikan tarpeisiin.Subject of this thesis was to create driver’s guide for VR Transpoint FTL logistics. Purpose of this guide is to ease every day actions of a driver and in the same time to help whole organization to allocate its resources. Thesis forms a theoretical frame for driver’s guide. It contains present theory about responsibilities and risks in road transportation, work safety, environment and financial matters. In addition, thesis contains chapter about orientation and how the effects of the guide can be surveyed. Based on this thesis, four different types of guides were created. A content of the guide depends on the main type of haulage of the truck. This way the amount of the information concerning specific drivers was kept close to minimum. This thesis was assigned by VR Transpoint FTL logistics. They had noticed that drivers of their subcontractors had differences in their working methods. It caused costs and quality offsets in some cases. FTL logistics wanted to have drive’s guide, because of the good experiences before, and that generated the need for this thesis

Eheytyvän elinympäristön jäljillä Kangasalan Suoramalla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yhdyskuntarakenteen eheyttämisen suhteutumista elinympäristön koettuun laatuun. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, joka paikantuu Kangasalan Suoramalle. Tutkimuksen kohteena on Suoraman eheyttävää kehittämistä suunnittelevien kaavoittajien eheyttämistä koskevien yleisten ja paikallistuvien näkemysten suhde alueen asukkaiden elinympäristölleen määrittämiin laatutekijöihin. Tavoitteena on tuoda esiin kaavoittajien ja asukkaiden näkökulmien avulla eheyttävien pyrkimysten ja elinympäristön tärkeiden piirteiden yhtäläisyydet ja eroavaisuudet. Tutkimuksen aineisto koostuu teemahaastatteluista, joista kuusi on kävelyhaastatteluna toteutettuja asukashaastatteluja ja kaksi perinteisenä haastatteluna toteutettuja asiantuntijahaastatteluja. Aineiston analysointi perustuu teoriaohjaavaan sisällönanalyysiin. Teoreettinen viitekehys muodostuu yhdyskuntasuunnittelun teoreettisesta muutoskontekstista, eheyttämisen ja eheyttävän suunnittelun määrittelyistä sekä sen suhteutumisesta yhdyskuntarakenteen suunnittelun muutokseen. Lisäksi keskeinen osa viitekehystä on eheyttämisen ja elinympäristön koetun laadun suhteen esiin tuominen. Eheyttävän suunnittelun ja asukkaiden määrittämien elinympäristön laatutekijöiden kannalta Suoramalla keskeisiksi näkökulmiksi muodostuu toimintojen ja ympäristökuvan kehittäminen sekä sosiaalisen rakenteen mahdollisuudet. Eheyttämisen tavoitteena nähdään olevan yhdyskuntarakenteellisten päämäärien lisäksi paikallisidentiteetin vahvistamisen tukeminen. Kaavoittajien ja asukkaiden näkökulmien välillä on ohipuhuntaa, vaikka asukkaiden määrittelemät hyvän elinympäristön tekijät kohtaavatkin suurimmalta osin kaavoittajien paikalliset eheyttävät tavoitteet. Eheyttäminen on vaikeasti määriteltävä monien näkökulmien muodostuma, mutta onnistuessaan eheyttävä suunnittelu voi tuoda erilaisia lähestymistapoja lähemmäs toisiaan ja avata uusia mahdollisuuksia erilaisille yhteistyön muodoille ja paikallisten voimavarojen hyödyntämiselle

Osinkoverotuksen kehittäminen - tasapainoilua neutraalisuuden ja yrittäjyyden tukemisen välillä

Tutkimuksen kohteena on Suomen nykyisen osinkoverojärjestelmän kyky toteuttaa hyvälle osinkoverojärjestelmälle asetettuja vaatimuksia. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan osinkoverotuksen neutraalisuus-tavoitteita sekä selvittämään, kuinka nämä toteutuvat erityisesti Suomen nykyisessä kuin myös Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmän ehdottamassa uudessa osinkoverojärjestelmässä. Kansainvälisen vertailupohjan saamiseksi arvioidaan tutkielmassa myös kolmen muun eurooppalaisen valtion osinkoverojärjestelmien viimeaikaista kehitystä, osinkoverojärjestelmien kykyä toteuttaa eri neutraalisuustavoitteita kuin myös muita osinkoverojärjestelmille yleisesti esitettyjä kriteerejä. Luvussa kaksi tarkastellaan osinkoverotukseen liittyvää neutraalisuus-käsitettä, verrataan sitä ja sen hyötyjä osinkoverotuksen ohjaavuus-käsitteeseen sekä tutkitaan viittä keskeistä neutraalisuus-tavoitetta ja niiden merkitystä osinkoverotuksessa. Luvussa käsiteltävät neutraalisuus-tavoitteet ovat rahoitusneutraliteetti, investointineutraliteetti, sijoitusmuotoneutraliteetti, säästämisneutraliteetti ja riskineutraliteetti. Luvussa esitetään keskeisiä neutraalisuus-tavoitteita kansallisen vero-oikeuden neutraalisuus-arvioinnin näkökulmasta. Kolmannessa luvussa nostetaan esiin hyvälle osinkoverojärjestelmälle usein esitettyjä muita kriteerejä ja pohditaan näiden keskinäistä suhdetta hyvässä osinkoverojärjestelmässä. Luvun tarkoituksena ei ole niinkään antaa kaiken kattavaa yhteenvetoa hyvälle osinkoverojärjestelmälle asetetuista tavoitteista, vaan pikemminkin tuoda julki muutamia keskeisimpiä tavoitteita. Luvussa painotetaan hyvälle osinkoverojärjestelmälle asetettuja oikeudenmukaisuuden ja poliittisen hyväksyttävyyden tavoitteita kuin myös korostetaan tulonmuunto-ongelman ratkaisun tärkeyttä ja arvioidaan yrittäjyyskannustimien olemassaolon oikeutusta. Luvussa neljä keskitytään kuvailemaan Suomen osinkoverotuksen kehitystaivalta sen alkuajoista nykypäivään. Luvun painopistealueina ovat voiton kahdenkertaisen verotuksen eri aikoina käytössä olleet lieventämismenetelmät ja toisaalta nykyisen osinkoverojärjestelmämme ongelma-alueiden määrittäminen. Luvun tarkoituksena on luoda ymmärrystä nykyisen osinkoverojärjestelmämme muutospaineille. Luvussa viisi perehdytään Suomen osinkoverotuksen viimeaikaiseen kehitykseen. Luvun alussa tarkastellaan Hetemäen verotuksen kehittämistyöryhmän määrittämiä nykyisen osinkoverojärjestelmämme ongelmakohtia sekä työryhmän osinkoverotukselle asettamia kehitystavoitteita. Tämän jälkeen luvussa siirrytään arvioimaan työryhmän tarkastelemia osinkoverojärjestelmämme mahdollisia kehityspolkuja. Kappaleen lopuksi analysoidaan työryhmän tekemiä kehitysehdotuksia eri intressiryhmien näkökulmista sekä toisessa ja kolmannessa kappaleessa hyvälle osinkoverojärjestelmälle esiin nostettujen kriteereiden valossa. Kuudennessa luvussa laajennetaan neljännen ja viidennen luvun kansallista analyysiä selvittämällä eurooppalaisten osinkoverojärjestelmien viimeaikaisia kehitystrendejä. Kappaleen erityinen huomio keskittyy Norjan, Belgian ja Ranskan osinkoverojärjestelmien viimeaikaiselle kehitykselle ja etenkin kyvylle toteuttaa hyvälle osinkoverojärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Kappaleessa pyritään lisäksi tutkimaan kunkin maan poliittista tahtoa toteuttaa hyviksi määriteltyjä osinkoverojärjestelmän tavoitteita. Analyysin kohteeksi valitut EU-maat toteuttavat kaikki toisistaan hyvin poikkeavia osinkoverojärjestelmiä ja tuovat näin syvyyttä kansainvälisten osinkoverojärjestelmien tarkasteluun. Luvun ei ole tarkoitus antaa kattavaa esitystä tarkasteltavien maiden osinkoverojärjestelmistä, vaan siinä pitäydytään enemmänkin veroteoreettisten ja -poliittisten tavoitteiden analysoinnissa

Yxi, iocu ja se NP:n tarkenteina Mikael Agricolan kääntämässä Uudessa testamentissa

Tutkielmassa selvitetään, miten Agricola käyttää sanoja yxi, iocu ja se substantiivilausekkeen tarkenteina vieraiden kielten artikkelien tapaan. Aineistona on kaksi tekstiotetta Agricolan kääntämästä Uudesta testamentista (Se Wsi Testamenti = WT): toinen teoksen alusta Matteuksen evankeliumista ja toinen loppupuolelta, 1. kirjeestä Timoteukselle. WT on käännetty kreikkalaisen alkutekstin sekä latinalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten käännösten pohjalta, joista kielistä germaanisissa saksassa ja ruotsissa on pitkälle kieliopillistuneet artikkelit, ja perinteisesti Agricolan on katsottu käyttävän tarkenteita niiden vastineena. Tässä työssä tarkastellaan, onko tarkenteiden läsnäolo ja poisjättö selitettävissä yksin lähtötekstiuskollisella käännöstavalla vai onko Agricolaa ohjannut myös käsitys hänen aikansa puhutulle suomelle ominaisesta tarkenteenkäytöstä. Analyysissä kartoitetaan ensinnäkin tarkenteellisten NP:iden frekvenssi, mikä osoittaa tarkenteiden olevan kirjeessä selvästi yleisempiä kuin evankeliumissa. Tarkenteenkäytön motivaatiota tutkitaan toisaalta vertaamalla Agricolan käännöksen tarkenteellisia ja tarkenteettomia NP:itä hänen lähtöteksteihinsä ja toisaalta analysoimalla, millaisissa viittauksissa tarkenne esiintyy ja millaisissa ei. Lähtökieliin vertailu näyttää, että silloin kun WT:n pohjateksti on paikannettavissa, tarkenteiden esiintyminen ja poisjäänti on useimmiten yhdistettävissä sen malliin. Keskimäärin joka neljännessä tapauksessa Agricola kuitenkin toimii vastoin pohjatekstinsä mallia. Viittausten tyypin analyysi osoittaa, että evankeliumissa tarkenteiden esiintyminen painottuu kieliopillistumisen alkuvaiheille tyypillisiin yhteyksiin ja poisjäänti pitemmälle kieliopillistuneisiin. Näin on etenkin epämääräisen tarkenteen yxi kohdalla, joka esiintyy ainoastaan nk. esittelyrakenteessa ja jää muista yhteyksistä pois lähimmän lähtökielen mallista riippumatta. Määräistä tarkennetta Agricolalla on taipumus käyttää etenkin anaforisissa ja muissa spesifeissä viittauksissa. Kirjeessä selkeää linjaa tarkenteidenkäytölle ei hahmotu. Tarkenteesta iocu todetaan, että se vastaa selvimmin germaanista epämääräistä artikkelia sellaisissa myöntölauseiden NP:issä, joilla ei viitata. Näiden tulosten pohjalta todetaan, että evankeliumissa viittauksen tyyppi on lähes yhtä tärkeä tarkenteenkäyttöä selittävä tekijä kuin pohjateksti ja että evankeliumin käännös on ilmeisesti lähempänä 1500-luvun puhekieltä kuin kirjeen, jonka kaavoihin sovittamattoman tarkenteenkäytön arvioidaan olevan sanasanaisemman kääntämistavan tulosta. Näin ollen esitetään, että 1500-luvun puhutussa suomessa on todennäköisesti käytetty tarkennetta yxi esittelyrakenteessa ja tarkennetta se demonstratiivisten käyttöjen ohella etenkin anaforisissa viittauksissa, mihin kategorioihin Agricolan tarkenteiden esiintymät evankeliumissa painottuvat

Image marketing in the concept development of the housing business

Asumisliiketoiminnan markkinoinnin ja tutkimisen koetaan usein keskittyvän liikaa teknisiin ominaisuuksiin kokonaisvaltaisen asiakasarvon luomisen sijasta. Asumisliiketoiminnassa tapahtuvat ostotilanteet ovat lisäksi asiakkaan näkökulmasta suhteellisen harvoin tapahtuvia, mutta rahamääräisesti suuria. Asiakaskeskeisyyden huomioimisessa keskeistä ovat asiakkaalle syntyneet mielikuvat. Tässä työssä tutkitaan mielikuvien rakentumisen logiikkaa sekä markkinakonseptien kehittämistä mielikuvamarkkinoinnin avulla. Tavoitteena on kehittää asumisliiketoiminnan markkinointia mielikuvamarkkinoinnin perusteiden selvittämisellä. Työssä pyritään myös muodostamaan teoreettinen viitekehys mielikuvien huomioimiseksi asumisliiketoiminnan konseptien kehittämisessä. Käytännön esimerkkinä työssä on senioritalo-konsepti, joka kehitettiin ikääntyneiden asumisratkaisuksi tavallisen talon ja palvelutalon väliin. Luonteeltaan työ on pääosin teoreettinen tutkimus. Teoreettista osiota tukee empiirinen osio, joka muodostuu senioritalo-mielikuvista tehdyn kyselytutkimuksen analysoinnista. Mielikuvien syntymisessä tunnepohjaiset ja käyttäjän persoonallisuuteen liittyvät tekijät ovat toiminnallisia tekijöitä tärkeämpiä. Mielikuvat vahvistuvat vuorovaikutustilanteiden kautta. Ensimmäisenä tasona on tietoisuus asiasta ja syvin taso, sisäinen totuus, saavutetaan, kun ihmisen omat kokemukset tukevat mielikuvaa. Erityisesti kokemukseen pohjautuvat mielikuvat ovat pysyviä ja niiden muuttaminen on hidasta. Asiakkaan ensimmäiseen kohtaamistilanteeseen tuleekin panostaa. Kohtaamistilanne voi syntyä myös ilman aietta, eikä tiedostettua viestintää tarvita. Ihmisellä on myös pyrkimyksenä etsiä omaa mielikuvaansa tukevaa tietoa, joten myönteinen mielikuva helpottaa viestin perille saamista siten, kuin viestijä on sen tarkoittanut. Senioritalo-konseptin kohdalla näin ei ole tapahtunut, vaan puolet vastaajista sekoitti sen palvelutaloon. Hälyttävintä on, että senioritalossa omasta mielestään vierailleet sekoittavat konseptin ei-vierailleita useammin. Vuorovaikutuksen syvyyden ja konseptin kypsyyden perusteella markkinoijan strategisiksi valinnoiksi konseptien kehittämisessä muodostuu mielikuvien synnyttäminen, vahvistaminen, uudistaminen tai hyödyntäminen. Strategiavaihtoehtojen hyödyntämisessä tulee huomioida konseptien erilaiset aika- ja tilannetekijät. Työssä saadut tulokset tulee todentaa tarkemmalla empiirisellä tutkimuksella, mutta kokonaisuutena työ tarjoaa hyvän teoreettisen pohjan aihepiirin jatkotutkimuksille

"Tutkittava ei halua tehdä rikosilmoitusta" : Poliisille ilmoittamattoman seksuaaliväkivallan piirteet Seri-tukikeskuksen tapauksissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia ovat Seri-tukikeskukseen päätyvät tapaukset, joista ei syystä tai toisesta tehdä rikosilmoitusta. Erityisesti tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, kuinka monessa tapauksessa, jossa rikosilmoitusta ei ole tehty, on joko rikoslain 20 luvun 1 § mukaisen raiskauksen tunnusmerkistön mukaisia tai 2 §:ssä säädettyjä törkeän raiskauksen kvalifiointiperusteita vastaavia piirteitä. Kiinnostuksen kohteena oli myös, minkä tyyppisiä kyseiset tapaukset olivat. Kyseessä oleva tutkimus on empiirinen. Tutkimusten empiiristä osiota taustoittavat voimassa olevan raiskauslainsäädännön sekä raiskausrikosten piirteiden ja siihen liittyvien uskomusten tarkastelu aiemman tutkimuksen valossa. Tutkimusote oli pääasiassa määrällinen. Tutkimusaineisto analysoitiin laskemalla analysoitujen muuttujien frekvenssit ja prosentuaaliset osuudet kontingenssitauluissa IBM SPSS Statistics -ohjelmistossa. Analyysimenetelmänä käytettiin lisäksi Fisherin tarkkaa testiä selvittämään, oliko tunnusmerkistötekijäpiirteiden ja muiden muuttujien välillä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Numeraaliset tulokset on esitetty mediaanina ja hajonta interkvartiilivälinä (IQR). Tutkimuksen analyysi oli osittain teorialähtöistä ja osittain teoriasidonnaista. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui Helsingin Naistenklinikan Seri-tukikeskuksen asiakkaista, jotka eivät vuosi ensikäyntinsä jälkeen olleet tehneet rikosilmoitusta tapahtuneesta. Käynnit ovat sijoittuneet aikavälille 1.6.2017- 31.8.2019 ja niiden määrä oli 180. Tutkimuksessa havaittiin, että lähes puolessa tapauksista (48 %) oli rikoslain 20 luvun 1 §:n mukaisia tunnusmerkistötekijöitä vastaavia piirteitä. Suurin joukko näistä oli 1 momentin mukaisen väkivallan käyttö (37 %), vaikka tyypillisimmin käytetty väkivalta olikin lievämuotoista. Myös rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisen puolustuskyvyttömän tilan hyväksikäyttöä ilmeni (13 %) ja yleisimmin kyse oli uhrin tiedottomasta tilasta. Rikoslain 20 luvun 2 §:ssä säädettyjä kvalifiointiperusteita tuli ilmi noin kymmenesosassa (12 %) tutkimusaineistosta. Näistä yleisimmin käsillä oli teon aiheuttama erityinen kärsimys sekä useampi tekijä. Aineiston tapaukset vastasivat aiemmissa tutkimuksissa raiskausrikoksista luotua kuvaa. Tyypillisiä piirteitä aineiston tapauksissa olivat uhrin päihtymys tapahtumahetkellä, toisen osapuolen koti tapahtumapaikkana, yö tai aamu tapahtuma sekä uhrin ja tekijän jonkinasteinen keskinäinen tuttuus. Monissa tapauksissa oli epävarmuutta tapahtumien kulusta uhrin päihtymyksen vuoksi