Kunnioittava ja toivoa herättävä kohtaaminen : Ennakointidialogin vetäjien käsikirja

"Löysimme uskottavaa toivoa ja yhteisiä askelia..." Moniulotteisten pulmien ratkomiseen tarvitaan toimijoita useilta tahoilta. Asiakastyössä ja yhteisöjen toiminnassa tilanteet kuitenkin juuttuvat helposti, kun parastaan yrittävät osapuolet ehdottelevat, mitä kunkin tulisi tehdä. Ennakointidialogit kehitettiin avaamaan jumitilanteiden solmuja. Ulkopuoliset verkostokonsultit esittävät ajatuskokeisiin kannustavia kysymyksiä ja organisoivat tilannetta otolliseksi keskinäiselle kuuntelemiselle ja kuulluksi tulemiselle. Dialogeihin kutsutaan osapuolten kanssa sopien henkilöitä sosiaalisista verkostoista niissähän piilevät tärkeimmät yhteisten ratkaisujen voimavarat. Suunnitelmat jumista eteenpäin tehdään avoimesti yhdessä, ei koskaan osapuolten selän takana. Ennakointidialogit tukevat uskottavaa toiveikkuutta: jokainen tietää mitä tekee seuraavaksi ja keiden kanssa ja mitä muut tekevät. Dialogit edellyttävät turvallisuutta. Tässä käsikirjassa esitetään verkostokonsulttien keskeisimmät tehtävät ja vahvistetaan näin heidän mahdollisuuksiaan säteillä turvallisuutta jännittävissä tilanteissa. Verkostokonsulttien koulutusta täydentämään tarkoitettu kirja perustuu kolmen vuosikymmenen tutkimus- ja kehittämistyöhön.Julkaisua ei tällä hetkellä ole saatavilla sähköisenä Julkarista

Taking up one's worries : A handbook on early dialogues

The objective of this handbook is to lower the threshold for early intervention for practitioners working among children and adolescents. In situations where attempts at providing help continue unchanged, the practitioner may become worried about the child’s or adolescent’s wellbeing. Indeed, the professional may feel the need for additional resources to help resolve the problem. How should a professional express his or her worries in order to create fruitful co-operation? The anticipation method for taking up worries has been developed in co-operation with psychosocial and educational professionals. It is based on requesting the parent’s help and co-operation in diminishing the professional’s worries; the tone of the conversation is different when other people are not defined as problematic, which also opens up a perspective for long-term dialogue. The concepts of worry and respectful early intervention are clarified through so-called zones of worry, which facilitate the assessment of the available possibilities and co-operation needs. The handbook is intended for all professionals working among children and adolescents. In particular, it is drafted for professionals in basic services such as day-care personnel, nurses at schools, prenatal clinics, child health clinic, as well as school personnel. The handbook may also prove useful for professionals providing specialized services.Myynnissä myös elektronisena julkaisuna e-kirjakauppa Ellibsissä: https://www.ellibs.com/fi/book/9789523430112/taking-up-ones-worries-a-handbook-on-early-dialogues</a

Huoli puheeksi : opas varhaisista dialogeista

Oppaan tarkoituksena on madaltaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden kynnystä varhaiseen puuttumiseen. Työntekijä saattaa olla huolissaan, kuinka lapselle tai nuorelle on käymässä, jos auttamisyritykset jatkuvat ennallaan. Mieleen nousee ehkä tarve saada lisää voimavaroja tilanteen ratkontaan. Mutta kuinka ilmaista asiansa niin, että saadaan aikaan hyvää yhteistyötä? Puheeksioton ennakointimenetelmä on kehitelty yhdessä psykososiaalisen työn ja opetustyön ammattilaisten kanssa. Menetelmän ideana on pyytää huoltajien apua ja yhteistyötä työntekijän huolten vähentämiseksi. Keskustelun sävy on toisenlainen silloin, kun muita ei määritellä ongelmallisiksi. Näin avautuvat myös dialogin jatkumisen näköalat. Huolen käsitettä ja kunnioittavaa varhaista puuttumista selvennetään muun muassa ns. huolen vyöhykkeistön avulla. Se auttaa arvioimaan omia toimintamahdollisuuksia ja yhteistyön tarpeita. Oppaassa esitettyä tapa ottaa huolet puheeksi varhain ja dialogisesti kehiteltiin alun perin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien tueksi tilanteisiin, joissa työntekijät empivät ottaa vaikeita asioita esiin ja lykkäävät toimiin ryhtymistä. Nyttemmin oppaassa esitettyä tapaa hyödynnetään myös muissa yhteyksissä. Huolten ottaminen puheeksi Oppaassa esitettyä tapa ottaa huolet puheeksi varhain ja dialogisesti kehiteltiin alun perin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien tueksi tilanteisiin, joissa työntekijät empivät ottaa vaikeita asioita esiin ja lykkäävät toimiin ryhtymistä. Nyttemmin oppaassa esitettyä tapaa hyödynnetään myös muissa yhteyksissä. Huolten ottaminen puheeksi kunnioittavasti ja yhteistyötä vaalien on tärkeää myös esimerkiksi aikuispalveluissa, toiminnassa ikäihmisten kanssa.Myynnissä myös elektronisena julkaisuna e-kirjakauppa Ellibsissä: https://www.ellibs.com/fi/book/9789523430099/huoli-puheeksi-opas-varhaisista-dialogeista</a

Hyvien käytäntöjen dialogit - Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi

Opas kertoo, kuinka järjestää Hyvien käytäntöjen dialogeja työyhteisössä ja työyhteisöjen välisenä vuoropuheluna tai asiakkaiden, lasten, nuorten ja vanhempien/huoltajien kanssa ja näitä vuoropuheluja toisiinsa yhdistäen. Keskiössä ovat hyvät varhaisen avoimen yhteistoiminnan käytännöt. Koulutyössä, varhaiskasvatuksessa, neuvolatoiminnassa, sosiaalityössä, mielenterveystyössä, kuntoutuksessa, ylipäätään kaikissa palveluissa, on viisasta toimia varhain ennen kuin vaihtoehdot kapenevat, läheisverkostojen ja ammattilaisen voimavaroja yhdistäen. Hyvien käytäntöjen dialogeissa jaetaan osaamista ja hiljaista tietoa, tuetaan yhteisöllisyyttä sekä etsitään vaikuttavaa ja eettisesti kestävää toimintaa. Hyvien käytäntöjen dialogit perustuvat monivuotiseen kehittelyyn. THL ja kuntien sekä järjestöjen työntekijät ja esimiehet työstivät yhdessä menettelytavat, jotka toimivat arjessa. Työntekijät kertovat saaneensa merkittävää vahvistusta hyville käytännöille, esimiehet tukea uudenlaiseen johtamiseen. Motivoitunut, hyviä käytäntöjä yhteistoiminnallisesti kehittelevä yhteisö voi hyvin. Hyvien käytäntöjen dialogit ovat tervetullut lisä esimiesten välineistöön toiminnan laadun ja henkilöstön sekä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi

Institutionelle Barrieren intersubjektiv überwinden. Sorgenbezogene dialogische Verfahren in der Frühintervention Finnlands

Die Förderung der Frühintervention ist Teil des staatlichen Wohlfahrtsentwicklungsprogramms 2004 - 2007 in Finnland. Strategien zur Frühintervention zu entwickeln, bedeutet nicht nur, sich auf Kinder, Jugendliche und ihre Familien einzustellen, sondern auch, gegen die mangelnde Kooperation des in einzelne Arbeitsfelder gegliederten professionellen Systems anzugehen. Grenzüberschreitungen sind erforderlich. Der Alltag von Kindern und Familien muss in den Mittelpunkt gerückt werden, und ausgehend davon sind die professionellen Maßnahmen zu planen. Der STAKES-Ansatz berücksichtigt die unterschiedliche Stellung der einzelnen Akteur/innen und ihre entsprechenden subjektiven Sorgen. Es werden Möglichkeiten zur Thematisierung subjektiver Sorgen sowie Verfahren zur Verringerung dieser Sorgen vorgestellt. Dialogische Methoden zur Grenzüberschreitung innerhalb und zwischen den fachlichen Netzwerken und den persönlichen Netzwerken der Betroffenen werden beschrieben, wobei der Schwerpunkt auf der speziellen Methode der "Erinnerung an die Zukunft" liegt. (DIPF/Orig.