87 research outputs found
Utvecklingsprojektet IPS - Sijoita ja valmenna : Program
I enlighet med regeringsprogrammet för statsminister Sanna Marins regering har det utarbetats en nationell tväradministrativ strategi för psykisk hälsa. Som en del av strategin för psykisk hälsa utvecklas de mentalvårdstjänster som innebär rehabilitering till arbetslivet genom utvecklingsprojektet "IPS – Sijoita ja valmenna!" (ung. Placera och träna!)
IPS-modellen handlar om att man utför evidensbaserad arbetsträning för stödd sysselsättning som en tjänst som är integrerad i psykiatrisk vård och rehabilitering. IPS-verksamhetsmodellen har gett goda resultat inom sysselsättningen, särskilt bland personer som lider av allvarliga psykiska störningar. Verksamhetsmodellen har trots detta inte använts i någon högre grad i det finländska servicesystemet och dess effekt har inte utvärderats i en finländsk kontext.
Målet med utvecklingsprojektet "IPS – Sijoita ja valmenna!" är att främja att personer med psykiska störningar och personer i psykiatrisk rehabilitering kommer ut på arbetsmarknaden eller kan återvända dit och stannar där. En ny typ av tätt samarbete mellan psykiatrisk vård och rehabilitering och tjänster som stöder sysselsättning behövs för att IPS-verksamhetsmodellen ska tas i bruk och etableras i praktiken? I projektet visas de metoder med vilka evidensbaserad IPS-arbetsträning utförs som stödd sysselsättning som en tjänst som är integrerad i psykiatrisk vård och rehabilitering. Under projektets gång byggs det upp en serviceprocess av tjänsterna inom stöd för sysselsättning, psykiatrisk vård och rehabilitering, och i fråga om sysselsatta personer företagshälsovårdstjänster, så att dessa tjänster stöder varandra.
Som en del av utvecklingsprojektet "IPS – Sijoita ja valmenna!" görs en utvärdering som undersöker hur verksamhetsmodellen har tagits i bruk, verkställts och tillämpats samt vilka resultat och effekter verksamheten har haft.
Publikation uppdaterades den 27 maj 2020, Bilaga 1
IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke : Ohjelma
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on laadittu kansallinen, poikkihallinnollinen Mielenterveys-strategia. Osana Mielenterveysstrategiaa kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja IPS –Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeella.
IPS-mallissa kyse on tuetun työllistymisen näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen toteuttamisesta psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. IPS-toimintamallista on saatu hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenter-veyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Toimintamalli ei kuitenkaan ole ollut suomalaisessa palvelujärjes-telmässä laajasti käytössä eikä sen vaikuttavuutta ole arvioitu Suomen kontekstissa.
IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishankkeen tavoitteena on mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden ja mielen-terveyskuntoutujien työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistäminen. IPS-toimintamallin käyttöönotto ja juur-tuminen käytäntöön edellyttävät psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työllistymistä tukevien palveluiden uudenlaista, tiivistä yhteistyötä. Hankkeessa mallinnetaan ne käytänteet, joilla tuetun työllistymisen näyttöön perustuva IPS-työhönvalmennus toteutuu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. Hankkeessa työllistymisen tuen ja psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen sekä työllistyvien osalta työterveydenhuollon palveluista rakennetaan toisiaan tukeva palveluprosessi.
Osana IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanketta toteutetaan arviointitutkimus, jolla selvitetään toimintamallin käyttöön-oton ja toimeenpanon toteutusta, soveltuvuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
Julkaisu on päivitetty 27.5.2020, Liite 1
IPS - Sijoita ja valmenna! -toimintamallin soveltamisen mahdollisuudet Suomessa
Tämä selvitys on laadittu osana kansallisia mielenterveyspoliittisia linjauksia valmistelevan asiantuntijaryhmän työskentelyä. Selvityksen toimeksiannon mukaisena painopisteenä on ollut tuottaa ehdotus yhteistyörakenteista ja työnjaosta, joilla tuetun työllistymisen Individual Placement and Support (IPS) -toimintamalli voitaisiin Suomessa ottaa käyttöön tavoitteen ollessa mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyn, paluun ja siellä pysymisen edistäminen. IPS- Sijoita ja valmenna! -toimintamalli on alun perin kehitetty vaikeita mielenterveyshäiriöitä sairastavien henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Sen keskeisenä tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön. Toimintamallilla edistetään työnhakijoiden yhdenvertaista työllistymistä sekä vahvistetaan työnhakijoiden oikeutta tasa-arvoiseen osallisuuteen ja asemaan työmarkkinoilla. Toimintamalli on osa tuetun työllistymisen (Supported Employment, SE) palveluita, joissa keskeisin ero perinteisiin, osatyökykyisten työllistymistä edistäviin toimintoihin verrattuna on se, että valmennus ja kuntoutus tapahtuvat voittopuolisesti työpaikalla. Tuetulla työllistymisellä tarkoitetaan työllistymisen tapaa, jossa toimintakyvyltään rajoittunut henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen, jossa hänen työssäoloaan tuetaan intensiivisellä tuella. IPS- Sijoita ja valmenna! -toimintamallissa työhönvalmentajat toimivat työpaikalla niin mielenterveyskuntoutujan, työnantajan kuin koko työyhteisönkin tukena. Selvityksessä tuetun työllistymisen IPS- Sijoita ja valmenna! -toimintamallia peilataan muihin ammatillisen kuntoutuksen ja työhönvalmennuksen muotoihin. Selvityksessä esitetään ehdotus yhteistyörakenteista, joissa toimintamallin käyttöönottoa voidaan Suomessa pilotoida
Oma väylä : Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus
Oma väylä -kehittämishankkeen (2014–2018) tarkoituksena oli tukea neuropsykiatrisesti oireilevia nuoria aikuisia koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisessa ja siellä pärjäämisessä. Kohderyhmänä olivat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla oli diagnoosina Aspergerin oireyhtymä ja/tai ADHD tai ADD. Tutkimuksen tavoite oli selvittää kuntoutuksen hyödyt, koettu vaikuttavuus sekä soveltuvuus Kelan vakituiseksi toiminnaksi. Kuntoutukseen osallistui yhteensä 220 kuntoutujaa, joista 204 osallistui tutkimukseen. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselylomakkeilla, ryhmähaastatteluilla, havainnoimalla kuntoutuskäyntejä sekä keräämällä kirjallista materiaalia palveluntuottajilta. Tutkimusaineisto sisälsi myös diagnoositiedot sekä GAS-menetelmän avulla kerätyt kuntoutujan yksilölliset kuntoutustavoitteet. Tutkimus osoitti, että Oma väylä -kuntoutuksen kaltaiselle psykososiaaliselle tuelle on suuri tarve. Kuntoutujien toimintakyky, mielenterveys, sosiaalinen kompetenssi sekä koettu sosiaalinen yhteisyys vahvistuivat kuntoutuksen aikana. Kuntoutuksen alkaessa työn ja opintojen ulkopuolella olevista 44 % onnistui saamaan työ- tai opiskelupaikan, mutta yli puolet (56 %) oli kuntoutusjakson päättyessä edelleen työelämän tai opintojen ulkopuolella. GAS-arvioiden mukaan kuntoutujista 60 prosenttia saavutti kuntoutukselle asettamansa tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista selittivät kuntoutukseen sitoutuminen sekä luonteva vuorovaikutus ohjaajan ja kuntoutujan välillä. Oma väylä -kuntoutus osoittautui soveltuvaksi ja kohderyhmälle hyödylliseksi. Kuntoutuksen räätälöitävyys asiakkaan lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti on tärkeää, sillä kuntoutujien toimintakyvyssä ja elämäntilanteessa voi olla suuriakin eroja. Neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa palveluntuottajien ammattitaito sekä kokemus neuropsykiatrisesti oireilevien kanssa toimimisesta nousevat merkittävään asemaan kuntoutuksen tuloksellisuuden kannalta.34,00 euro
- …