Finnish Polytechnics in the Regional Innovation System - Towards New Ways of Action

Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet kapasiteettiaan toimia alueellisesti aktiivisina korkeakouluina. Kapasiteetin vahvistamista tarkasteltiin yritysmäisen organisaation muutoselementtien viitekehyksessä ammattikorkeakoulujohdon ja keskeisten alueellisten sidosryhmien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin monitapaustutkimuksena. Kaikki neljä tutkimukseen mukaan valittua ammattikorkeakoulua olivat monialaisia, keskisuuria ja alueellisia ammattikorkeakouluja, mutta ne sijaitsivat erilaisissa alueellisissa innovaatioympäristöissä, ja tarjosivat siten erilaisen näkökulman tutkimusongelmien tarkasteluun. Tutkimusaineisto muodostui sidosryhmäanalyyseista, teemahaastatteluista sekä asiakirja-aineistosta. Tulokset osoittivat, että ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet johtamistaan monin tavoin, rakentaneet uudenlaista toimintakulttuuria sekä luoneet moninaisia yhteyksiä ja vuorovaikutussuhteita toimintaympäristönsä muihin toimijoihin. Nämä yhteydet olivat kuitenkin erilaisia eri ammattikorkeakouluissa ja eri koulutusaloilla. Koulutusalojen välillä havaittiin eroja myös siinä, kuinka luonteenomaista yritysmäisten toimintatapojen omaksuminen niille oli. Vaikka ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet kapasiteettiaan monin tavoin, useat tekijät rajoittavat edelleen yritysmäisten toimintatapojen kehitystä ammattikorkeakouluissa. Kun ammattikorkeakouluja tarkastellaan yritysmäisen organisaation viitekehyksessä, on otettava huomioon niiden lyhyt historia korkeakouluina sekä julkinen missio, joka on ollut ja on edelleen erityisen vahva Suomessa. Ammattikorkeakoulujen haasteena on löytää sellaiset toimintatavat, jotka soveltuvat sekä sijaintialueen tarpeisiin että suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kontekstiin.The aim of the research was to examine how the Finnish polytechnics have built their capacity for regional engagement. The framework of the analysis was based on the organisational change elements of the entrepreneurial university. Capacity building was examined from the viewpoint of the senior institutional management and the officers from regional authorities. The study applied a multiple case study method using four case polytechnics: Jyväskylä Polytechnic, Satakunta Polytechnic, Seinäjoki Polytechnic and Tampere Polytechnic. Although all the case polytechnics were medium-sized, multidisciplinary and regional higher education institutions, they were located in different regional innovation environments which meant that they provided different perspectives of the research problem. The research data consisted of stakeholder analysis, thematic interviews and documents which were analysed using content analysis. The research results indicated that the case polytechnics have built their capacities for regional engagement in several ways during recent years: polytechnics have developed and strengthened their managerial capacities. At the same time the collegial forms of governance have also been important for forming common strategies, practices and a shared culture for the whole organisation. Polytechnics have established diversified linkages to other actors in their environments even if the forms of these boundary spanning activities varied between the polytechnics. Differences existed also between the fields of education as to how close they are to the external environment and how easy and characteristic it is for them to adopt entrepreneurial behaviour. Although polytechnics have built their capacity in several ways, there are still many factors that constrain polytechnics development into more entrepreneurial organisations. When one is considering the extent to which the conceptualisations of the entrepreneurial university are applicable to the Finnish polytechnic context, it is important to realise the short history of polytechnics as well as their public mission which has been and still is particularly strong in Finland. The challenge is to find ways of action that are appropriate in each region as well as to Finnish culture and society

A RESPOSTA DAS POLITÉCNICAS FINLANDESAS AOS DESAFIOS DAS POLÍTICAS DE INOVAÇÃO E DE DESENVOLVIMENTO REGIONAL

Este trabalho apresenta uma análise do desenvolvimento recente de uma parte do ensino superior na Finlândia. Seu objetivo é analisar como as politécnicas finlandesas reagiram às novas exigências para que se tornassem responsivas às necessidades regionais e como elas construíram as competências necessárias para esse engajamento regional. O quadro de referência teórica central são os elementos de mudança institucional descritos por Burton Clark (1998) em sua análise sobre as universidades empreendedoras. Em particular, o artigo focaliza os canais e interfaces que essas instituições estabeleceram com outros atores no âmbito regional. PALAVRAS-CHAVE: Finlândia, ensino superior, desenvolvimento regional, Politécnicas, empreendedorismo acadêmico. THE ANSWER OF THE FINNISH POLYTECHNIC SCHOOL TO THE CHALLENGES O OF INOVATION AND REGIONAL DEVELOPMENT POLICIES Anu Lyytinen Seppo Hölttä This paper presents an analysis of the recent development of a part of the higher education in Finland. Its objective is to analyse how Finnish polytechnic school reacted to the new requirements to become responsive to regional needs and how they build up the necessary abilities to this regional engagement. The central theoretical framework are the institutional changing elements described by Burton Clark (1998) on his analysis about entrepreneurial universities. In particular the article focus on the channels and interfaces that those institutions have established with other players in the region. KEY WORDS: Finland, higher education, regional development, polytechnic school, academic entrepreneurship. LA RÉPONSE DES ÉCOLES POLITECHNIQUES FINLANDAISES AUX DÉFIS DES POLITIQUES D’INNOVATION ET DE DÉVELOPPEMENT RÉGIONAL Anu Lyytinen Seppo Hölttä L’objectif de l’analyse du développement récent d’une partie de l’enseignement supérieur en Finlande, présenté dans ce travail, est de voir comment les écoles polytechniques finlandaises ont réagi aux nouvelles exigences afin de répondre aux besoins régionaux d’une part, et comment elles ont construit les compétences exigées par cet engagement régional d’autre part. Les éléments de changement institutionnel décrits par Burton Clark (1998) dans son analyse des universités entreprenariales constituent la base théorique essentielle de cette recherche. L’article se concentre tout particulièrement sur les réseaux et les interfaces que ces institutions ont établi avec les autres acteurs régionaux. MOTS-CLÉS: Finlande, enseignement supérieur, développement régional, écoles politechniques, entreprenariat académique. Publicação Online do Caderno CRH: http://www.cadernocrh.ufba.br   Publicação Online do Caderno CRH no Scielo: http://www.scielo.br/ccr

Tutkimus- ja kehitystoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia monialaisissa ammattikorkeakouluissa

Tämä tutkimus on kolmas ja viimeinen osa "Ammattikorkeakoulut ja uudet osaamisalat: ammattikorkeakoulujen ja uusien osaamisalojen kehittäjäyhteisöjen ja kompetenssien kohtaaminen" -tutkimuskokonaisuutta. Tutkimuskokonaisuuden keskeinen idea oli tarkastella ammattikorkeakoulujen ja uusien osaamisalojen toiminnan risteämistä. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa selvitettiin, miten eri alojen ja sektoreiden välinen yhteistyö ilmenee ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnassa, minkälaisia haasteita T&K-yhteistyön toteutukseen liittyy sekä minkälaisten työn ja organisoinnin järjestelyiden avulla alojen ja sektoreiden välistä T&K-yhteistyötä voidaan tukea. Tutkimuksen kohteena oli kahdeksan monialaista ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakouluissa tutkimuksen kohderyhmän muodostivat organisaatio- ja yksikkötasolla T&K-toimintaa toteuttavat ja siitä vastaavat henkilöt. Tutkimusaineisto kerättiin ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja/tai kehitysjohtajien haastatteluiden (n=8) sekä ammattikorkeakouluissa T&K-työtä tekeville suunnatun www-kyselyn (n=260) avulla huhti-syyskuussa 2007. Tutkimustuloksemme osoittivat, että ammattikorkeakoulujen T&K-hankkeet pyrkivät vastaamaan ensi sijassa yritysten ja julkisyhteisöjen sekä opetuksen tarpeisiin. Tyypillisimpiä T&K-toiminnan muotoja ovat tuotteiden, prosessien, palveluiden tai työkäytänteiden kehittäminen sekä työelämän toimijoiden konsultointi. Soveltavan, työelämän tarpeita palvelevan tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttaminen edellyttää ammattikorkeakouluilta yhteistyötä eri toimialoja ja sektoreita edustavien tahojen kanssa. Kyselyn tulosten mukaan T&K-hankeyhteistyö on säännöllisintä yritysten sekä oman ammattikorkeakoulun eri alan yksiköiden kanssa. Tärkeimpinä T&K-hankeyhteistyön syinä T&K-työtä tekevät pitivät kumppaneiden yhteistä kiinnostuksen kohdetta, aktiivista suhtautumista yhteistyöhön ammattikorkeakoulun kanssa sekä yritysten kehitystarpeisiin vastaamista. Sen sijaan tieteenalan kehittäminen tai henkilöstön tieteellisten intressien edistäminen eivät korostuneet T&K-hankeyhteistyön syinä. Kyselyn tulosten mukaan T&K-yhteistyökumppaneiden erilaiset tavoitteet, toimintatavat tai osaamisalueet eivät osoittautuneet sinänsä merkittäviksi hankeyhteistyön haasteiksi. Sen sijaan keskeisimmät haasteet liittyivät T&K-hanketoiminnan sekä ammattikorkeakoulun oppilaitosroolin ja sen opetuksellisten tavoitteiden joustavaan yhdistämiseen. Tähän liittyy monia organisatorisrakenteellisia hidasteita sekä toimijoiden riittämättömästä keskinäisestä tuntemuksesta, tiedon puutteesta sekä yritysten ja ammattikorkeakoulujen erilaisista aikajänteistä johtuvia haasteita. Tutkimuksemme mukaan toimijoiden välistä yhteistyötä ovat tukeneet parhaiten ammattikorkeakouluihin perustetut tutkimus- ja osaamiskeskittymät, yhteiset messut, seminaarit ja koulutustilaisuudet sekä muut yhteiset tilat ja laitteet

Management Education in Transformation - Current Challenges and Future Perspectives

This report identifies some of the most crucial current challenges and future perspectives facing university-level management education. By doing so, it aims to encourage and support the providers of management education in their quest for developing and offering more relevant and better education. The focus of the report is on education offered at universities, specifically in degree-based education (Bachelor’s and Master’s degree programmes) and in long-term professional post-graduate degree programmes (e.g. MBA, eMBA & MPA). The report brings together the international and Finnish dimensions in management education by utilising results of a comprehensive literature review and the interviews of 20 Finnish experts of management education

Ulkomaiset tutkijat ja julkaisuaktiivisuus

Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden ja opettajien profiilia sekä julkaisuaktiivisuutta suhteessa suomalaiseen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan vuosina 2012–2014. Tutkimusaineistoina käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta koottuja tilastoja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruuaineistoa. Tutkimustulokset osoittivat, että ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista muodosti vajaan viidenneksen (18 %) vuosina 2012–2014. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien työpanos painottui erityisesti tutkijanuran alkuvaiheisiin. Professorien, tutkimusjohtajien ja vastaavien (uraporras IV) osuus henkilötyövuosista oli huomattavasti pienempi. Uraportaan IV ulkomaiset tutkijat ja opettajat olivat kotoisin tyypillisimmin ns. tieteen keskusmaista: Iso-Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Sen sijaan I uraportaalla eniten henkilötyövuosia tekivät ulkomaalaisista venäläiset, kiinalaiset ja intialaiset tutkijat ja opettajat. Julkaisuaktiivisuutta tarkasteltiin kolmen indikaattorin avulla: 1) julkaisut/henkilötyövuodet, 2) julkaisupisteet/julkaisut ja 3) kansainväliset yhteisjulkaisut/julkaisut. Ulkomaisten ja suomalaisten tutkijoiden ja opettajien julkaisuaktiivisuudessa ei ollut suuria eroja, mutta julkaisuaktiivisuus painottui hieman eri osa-alueille ja näyttäytyi eri tavoin tutkijanuran eri vaiheissa, eri tieteenaloilla ja sukupuolten välillä. Suomalaiset tutkijat ja opettajat tuottivat ulkomaalaisia enemmän julkaisuja suhteessa henkilötyövuosiin uraportailla I ja II, mutta tutkijanuran vakiintuneimmassa vaiheessa (IV uraporras) toimivat ulkomaiset miehet olivat keskimäärin suomalaisia tuottavampia kaikilla kolmella julkaisuaktiivisuuden osa-alueella. Ulkomaisten tutkijoiden julkaisuista suurempi osuus oli myös kansainvälisiä yhteisjulkaisuja kaikilla uraportailla.The study analysed the profiles and publishing productivity of teachers and researchers with foreign backgrounds in comparison with native Finnish teaching and research staff, between 2012 and 2014. Statistics compiled from the Vipunen statistics service provided by the Finnish National Board of Education, as well as publication and staff information data from the Ministry of Education and Culture were used as the research data. The research showed that foreign teachers and researchers accounted for slightly under one-fifth (18 %) of the total person-years of the teaching and research staff in Finnish universities between 2012 and 2014. The contribution of foreign researchers and teachers was particularly high during the early stages of a researcher’s career. The proportion of person-years contributed by professors, research managers, and similar (career path stage IV) was significantly lower. Foreign researchers and teachers at this level were usually from the so-called central countries of science: the UK, Germany, and the USA. Of foreign doctoral students (career path stage I), Russian, Chinese, and Indian researchers and teachers accounted for the largest proportion of person-years. Publishing productivity was studied using three indicators: 1) publications/person-years; 2) publication points/publications; and 3) international joint publications/publications. There were no significant differences between the publishing activity of Finnish and foreign researchers and teachers, but the activities were focused on slightly different areas, manifesting differently according to the stage of the researchers’ careers, the discipline, and the researcher’s gender. During the early stages of their research careers (career path stages I and II), Finnish researchers and teachers produced more publications relative to person-years, but as the career becomes more stabilised (career path stage IV), foreign male researchers were on average more productive in all three areas of publishing activity. Foreign researchers also produced a higher proportion of international joint publications than their Finnish counterparts, regardless of career stage.http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/tutkijat.html?lang=f

Ulkomaiset tutkijat ja julkaisuaktiivisuus

Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden ja opettajien profiilia sekä julkaisuaktiivisuutta suhteessa suomalaiseen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan vuosina 2012–2014. Tutkimusaineistoina käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta koottuja tilastoja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruuaineistoa. Tutkimustulokset osoittivat, että ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista muodosti vajaan viidenneksen (18 %) vuosina 2012–2014. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien työpanos painottui erityisesti tutkijanuran alkuvaiheisiin. Professorien, tutkimusjohtajien ja vastaavien (uraporras IV) osuus henkilötyövuosista oli huomattavasti pienempi. Uraportaan IV ulkomaiset tutkijat ja opettajat olivat kotoisin tyypillisimmin ns. tieteen keskusmaista: Iso-Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Sen sijaan I uraportaalla eniten henkilötyövuosia tekivät ulkomaalaisista venäläiset, kiinalaiset ja intialaiset tutkijat ja opettajat. Julkaisuaktiivisuutta tarkasteltiin kolmen indikaattorin avulla: 1) julkaisut/henkilötyövuodet, 2) julkaisupisteet/julkaisut ja 3) kansainväliset yhteisjulkaisut/julkaisut. Ulkomaisten ja suomalaisten tutkijoiden ja opettajien julkaisuaktiivisuudessa ei ollut suuria eroja, mutta julkaisuaktiivisuus painottui hieman eri osa-alueille ja näyttäytyi eri tavoin tutkijanuran eri vaiheissa, eri tieteenaloilla ja sukupuolten välillä. Suomalaiset tutkijat ja opettajat tuottivat ulkomaalaisia enemmän julkaisuja suhteessa henkilötyövuosiin uraportailla I ja II, mutta tutkijanuran vakiintuneimmassa vaiheessa (IV uraporras) toimivat ulkomaiset miehet olivat keskimäärin suomalaisia tuottavampia kaikilla kolmella julkaisuaktiivisuuden osa-alueella. Ulkomaisten tutkijoiden julkaisuista suurempi osuus oli myös kansainvälisiä yhteisjulkaisuja kaikilla uraportaill

Korkeakoulutuksen saavutettavuus ja tasa-arvo Suomessa ja verrokkimaissa : GATE-hankkeen loppuraportti

Tutkimuksessa selvitettiin korkeakoulutuksen sosiaalista, alueellista, kielellistä ja sukupuolten tasa-arvoa ja saavutettavuutta Suomessa, ja verrattiin sitä muihin OECD- ja EU-maihin. Lisäksi tarkasteltiin verrokkimaiden – Ruotsin, Irlannin ja Englannin – tasa-arvon edistämisessä hyödynnettyjä politiikkoja ja toimenpiteitä, sekä pohdittiin niiden soveltuvuutta Suomeen. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tasa-arvo ja saavutettavuus toteutuvat eri tavoin. Akateeminen perhetausta ohjaa hakemaan yliopistoon koulumenestyksestä riippumatta, ja osa aloista on sosiaalisesti valikoivia. Ammattikorkeakoulut tasaavat perhetaustojen eroja ja toimivat tasa-arvoa lisäävänä koulutusväylänä. Myös alueellisesti ammattikorkeakoulutus on paremmin saavutettavissa. Kielellisen tasa-arvon suhteen on parannettavaa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Koko suomalainen korkeakoulutuskenttä on sukupuolen suhteen huomattavan eriytynyt. Todistusvalinta lisää naisten hakemista ja pääsyä miesten aloille, mutta ei toisin päin. Korkeakoulutuksen tasa-arvoon ja saavutettavuuteen liittyvien toimien edistäminen on kompleksinen kokonaisuus. Tutkimuksessa suositellaan erilaisia kehittämistoimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä