Social relationships among adolescents as described in an electronic diary : a mixed methods study

Social relationships among adolescents with mental disorders are demanding. Adolescents with depressive symptoms may have few relationships and have difficulties sharing their problems. Internet may offer reliable and easy to use tool to collect real-time information from adolescents. The aim of this study is to explore how adolescents describe their social relationships with an electronic diary. Mixed methods were used to obtain a broad picture of adolescents' social relationships with the data gathered from network maps and reflective texts written in an electronic diary. Adolescents who visited an outpatient clinic and used an intervention (N=70) designed for adolescents with signs of depression were invited to use the electronic diary; 29 did so. The quantitative data gathered in the electronic diary were summarized with descriptive statistics, and the qualitative data were categorized using a thematic analysis with an inductive approach. We found that social relationships among adolescents with signs of depression can vary greatly in regards to the number of existing relationships (from lacking to 21) and the quality of the relationships (from trustful to difficult). However, the relationships may change, and the adolescents are also willing to build up their social relationships. Professionals need to be aware of the diversity of adolescents' social relationships and their need for personalized support.Peer reviewe

Clinical efficacy of seasonal influenza vaccination : characteristics of two outbreaks of influenza A(H1N1) in immunocompromised patients

Background: Influenza A(H1N1) causes serious complications in immunocompromised patients. The efficacy of seasonal vaccination in these patients has been questioned. Aim: To describe two outbreaks of influenza A(H1N1) in immunocompromised patients. Methods: Two outbreaks of influenza A(H1N1) occurred in our institution: on the kidney transplant ward in 2014 including patients early after kidney or simultaneous pancreas-kidney transplantation, and on the oncology ward in 2016 including patients receiving chemotherapy for malignant tumours. Factors leading to these outbreaks and the clinical efficacy of seasonal influenza vaccination were analysed. Findings: Altogether 86 patients were exposed to influenza A(H1N1) during the outbreaks, among whom the seasonal influenza vaccination status was unknown in 10. Only three out of 38 vaccinated patients were infected with influenza A(H1N1), compared with 20 out of 38 unvaccinated patients (P = 0.02). The death of one out of 38 vaccinated patients was associated with influenza, compared with seven out of 38 unvaccinated patients (P = 0.06). Shared factors behind the two outbreaks included outdated facilities not designed for the treatment of immunosuppressed patients. Vaccination coverage among patients was low, between 40% and 70% despite vaccination being offered to all patients free of charge. Vaccination coverage of healthcare workers on the transplant ward was low (46%), but, despite high coverage on the oncology ward (92%), the outbreak occurred. Conclusion: Seasonal influenza vaccination was clinically effective with both a reduced risk of influenza infection and a trend towards reduced mortality in these immunocompromised patients. Several possible causes were identified behind these two outbreaks, requiring continuous awareness in healthcare professionals to prevent further outbreaks. (C) 2017 The Healthcare Infection Society. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Pregnancy incidence and outcome before and after cervical intraepithelial neoplasia: a retrospective cohort study

We performed a retrospective cohort study of 3530 women treated for cervical intraepithelial neoplasia (CIN) in Helsinki University Central Hospital, Finland, to investigate whether CIN treatment itself affects pregnancy incidence and outcome. We estimated the incidence of live births, miscarriages, extrauterine pregnancies, molar pregnancies, and termination of pregnancies (TOPs) before and after CIN treatment using nationwide registers. Women were followed up until death, emigration, sterilization, or the end of 2004. The comparison of incidence of pregnancy outcomes before and after the treatment was estimated by calculating hazard ratios (HRs) with conditional Poisson regression. After 76,162 woman-years of follow-up, the incidence of any pregnancy remained constant over CIN-treatment, HR 1.02 and 95% confidence interval (CI) 0.97-1.08, but the incidence of the first pregnancy was significantly elevated after treatment, HR 1.13, and 95% CI 1.03-1.23. The incidence of live births was significantly elevated after treatment, HR 1.08 and 95% CI 1.01-1.15. Incidence of miscarriages, TOPs, extrauterine pregnancies, and molar pregnancies was not elevated. TOPs was significantly increased in the first pregnancy, HR 1.40, 95% CI 1.15-1.72 and after treatment by the loop electrosurgical excision procedure (LEEP), HR 1.36, 95% CI 1.15-1.60. CIN treatment did not reduce pregnancy incidence and women had more live births after than before CIN treatment. TOPs was more common in the first pregnancy or after treatment by LEEP. We encourage research on the psychosocial consequences of CIN treatment also in other countries and settings

Cloud Condensation Nuclei properties of model and atmospheric HULIS

Humic like substances (HULIS) have been identified as a major fraction of the organic component of atmospheric aerosols. These large multifunctional compounds of both primary and secondary sources are surface active and water soluble. Hence, it is expected that they could affect activation of organic aerosols into cloud droplets. We have compared the activation of aerosols containing atmospheric HULIS extracted from fresh, aged and pollution particles to activation of size fractionated fulvic acid from an aquatic source (Suwannee River Fulvic Acid), and correlated it to the estimated molecular weight and measured surface tension. A correlation was found between CCN-activation diameter of SRFA fractions and number average molecular weight of the fraction. The lower molecular weight fractions activated at lower critical diameters, which is explained by the greater number of solute species in the droplet with decreasing molecular weight. The three aerosol-extracted HULIS samples activated at lower diameters than any of the size-fractionated or bulk SRFA. The Köhler model was found to account for activation diameters, provided that accurate physico-chemical parameters are known

Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

67 s.Kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen voi parantaa kehitysvammaisten toimintakykyä, vahvistaa omaa merkityksen tunnetta sekä lisätä elämänlaatua ja osallisuutta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä saada tietoa työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, The Cochrane Library, Embase, Eric, Medic, Medline, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Socindex ja Web of Science. Lisäksi haku tehtiin Google Scholarista ja BASEsta (Bielefield Academic Search Engine). Katsaukseen hyväksyttiin englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu välillä tammikuu 1990–syyskuu 2016. Mukaan otettiin määrälliset, laadulliset ja monimenetelmäiset tutkimukset sekä tapaustutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat työikäiset (16–68 v) kehitysvammaiset. Interventiona tutkimuksissa piti olla jokin kuntoutustoimenpide (lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen tai yhteisöpohjainen). Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko tavalliseen tai tuettuun työsuhteeseen, tai työssä suoriutuminen. Toissijainen tulosmuuttuja oli henkilön toimintakyky. Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation). Kirjallisuushauissa löytyi 2 142 tutkimusta, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 33 tutkimuksessa. Niistä kahdeksan oli määrällistä tutkimusta (satunnaistettu vertailututkimus, ei-satunnaistettu vertailututkimus, kuusi kohorttitutkimusta), viisi laadullista tutkimusta, yksi monimenetelmäinen tutkimus ja 19 tapaustutkimusta. Pääosa tutkimuksista oli korkealaatuisia, mutta koska suurimmassa osassa ei ollut satunnaistettua vertailuryhmää, näytön aste jää niukaksi. Katsauksen perusteella näyttöä on siitä, että toisen asteen koulutuksen ja siihen sisältyvien palvelujen ja työharjoittelun avulla 22–76 % kehitysvammaisista opiskelijoista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Näyttöä on myös siitä, että 21–60 % kehitysvammaisista työllistyi tuetun työn avulla avoimille työmarkkinoille. Tulosten perusteella työkeskuksissa työskentely ei lisännyt kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Kehitysvammaisen yrittäjyyttä mahdollisti oma tukihenkilö. Kehitysvammaisten työllistymisen esteinä oli koulussa koettu syrjintä, huonot kokemukset luokkaopetuksesta, vaikeus päästä työharjoitteluun ja puutteellinen työkokemus. Lisäksi työllistymistä esti se, että palveluntuottajat pyrkivät sovittamaan henkilöitä olemassa oleviin palveluihin vastoin asiakkaiden omia tarpeita. Tapaustutkimusten perusteella erilaisilla teknologisilla tai digitaalisilla ratkaisuilla voitiin tukea kehitysvammaisten työssä suoriutumista ja itsenäisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten työllistymisen edistämisessä. Tämä edellyttää työelämän monimuotoisuuden lisääntymistä sekä muutoksia lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä, kuntoutuksessa ja ammattilaisten osaamisessa

Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät : Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen voi parantaa kehitysvammaisten toimintakykyä, vahvistaa omaa merkityksen tunnetta sekä lisätä elämänlaatua ja osallisuutta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä saada tietoa työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, The Cochrane Library, Embase, Eric, Medic, Medline, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Socindex ja Web of Science. Lisäksi haku tehtiin Google Scholarista ja BASEsta (Bielefield Academic Search Engine). Katsaukseen hyväksyttiin englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu välillä tammikuu 1990–syyskuu 2016. Mukaan otettiin määrälliset, laadulliset ja monimenetelmäiset tutkimukset sekä tapaustutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat työikäiset (16–68 v) kehitysvammaiset. Interventiona tutkimuksissa piti olla jokin kuntoutustoimenpide (lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen tai yhteisöpohjainen). Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko tavalliseen tai tuettuun työsuhteeseen, tai työssä suoriutuminen. Toissijainen tulosmuuttuja oli henkilön toimintakyky. Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation). Kirjallisuushauissa löytyi 2 142 tutkimusta, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 33 tutkimuksessa. Niistä kahdeksan oli määrällistä tutkimusta (satunnaistettu vertailututkimus, ei-satunnaistettu vertailututkimus, kuusi kohorttitutkimusta), viisi laadullista tutkimusta, yksi monimenetelmäinen tutkimus ja 19 tapaustutkimusta. Pääosa tutkimuksista oli korkealaatuisia, mutta koska suurimmassa osassa ei ollut satunnaistettua vertailuryhmää, näytön aste jää niukaksi. Katsauksen perusteella näyttöä on siitä, että toisen asteen koulutuksen ja siihen sisältyvien palvelujen ja työharjoittelun avulla 22–76 % kehitysvammaisista opiskelijoista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Näyttöä on myös siitä, että 21–60 % kehitysvammaisista työllistyi tuetun työn avulla avoimille työmarkkinoille. Tulosten perusteella työkeskuksissa työskentely ei lisännyt kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Kehitysvammaisen yrittäjyyttä mahdollisti oma tukihenkilö. Kehitysvammaisten työllistymisen esteinä oli koulussa koettu syrjintä, huonot kokemukset luokkaopetuksesta, vaikeus päästä työharjoitteluun ja puutteellinen työkokemus. Lisäksi työllistymistä esti se, että palveluntuottajat pyrkivät sovittamaan henkilöitä olemassa oleviin palveluihin vastoin asiakkaiden omia tarpeita. Tapaustutkimusten perusteella erilaisilla teknologisilla tai digitaalisilla ratkaisuilla voitiin tukea kehitysvammaisten työssä suoriutumista ja itsenäisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten työllistymisen edistämisessä. Tämä edellyttää työelämän monimuotoisuuden lisääntymistä sekä muutoksia lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä, kuntoutuksessa ja ammattilaisten osaamisessa

New determinations of gamma-ray line intensities of the Ep = 550 keV and Ep = 1747 keV resonances of the 13-C(p,gamma)14-N reaction

Gamma-ray angular distributions for the resonances at Ep = 550 keV and 1747 keV of the radiative capture reaction 13-C(p,g)14-N have been measured, using intense proton beams on isotopically pure 13-C targets. Relative intensities for the strongest transitions were extracted with an accuracy of typically five per cent, making these resonances new useful gamma-ray standards for efficiency calibration in the energy range Egamma = 1.6 to 9 MeV.Comment: 17 pages, 6 figures, Nuclear Instruments and Methods, Sec. A, accepte

Women's knowledge about cervical cancer risk factors, screening, and reasons for non-participation in cervical cancer screening programme in Estonia

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>The attendance rate in Estonian cervical cancer screening programme is too low therefore the programme is hardly effective. A cross-sectional population based survey was performed to identify awareness of cervical cancer risk factors, reasons why women do not want to participate in cervical screening programme and wishes for better organisation of the programme.</p> <p>Method</p> <p>An anonymous questionnaire with a covering letter and a prepaid envelope was sent together with the screening invitation to 2942 randomly selected women. Results are based on the analysis of 1054 (36%) returned questionnaires.</p> <p>Results</p> <p>Main reasons for non-participation in the national screening programme were a recent visit to a gynaecologist (42.3%), fear to give a Pap-smear (14.3%), long appointment queues (12.9%) and unsuitable reception hours (11.8%). Fear to give a Pap-smear was higher among women aged 30 and 35 than 50 and 55 (RR 1.46; 95% CI: 0.82-2.59) and women with one or no deliveries (RR 1.56, 95% CI: 0.94-2.58). In general, awareness of cervical cancer risk factors is poor and it does not depend on socio-demographic factors. Awareness of screening was higher among Estonians than Russians (RR 1.64, 95% CI: 1.46-1.86). Most women prefer to receive information about screening from personally mailed invitation letters (74.8%).</p> <p>Conclusions</p> <p>Women need more information about cervical cancer risk factors and the screening programme. They prefer personally addressed information sharing. Minority groups should be addressed in their own language. A better collaboration with service providers and discouraging smears outside the programme are also required.</p

Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Katsauksen tavoitteena oli selvittää työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuutta vammaisten henkilöiden työelämään osallistumiseen, työkykyyn ja mukautustoimenpiteiden kustannushyötyyn. Toisena tavoitteena oli kuvata työolosuhteiden mukauttamista estäviä ja edistäviä tekijöitä. Katsausta varten haettiin työolosuhteiden mukauttamista koskevia määrällisiä ja laadullisia tutkimuksia. Tulosmuuttujina oli työelämässä oleminen (työllistyminen, työssä jatkaminen, työhön paluu), työkyky ja kustannushyöty. Laadullisissa tutkimuksissa selvitettiin työolosuhteiden mukauttamista estäviä ja edistäviä tekijöitä. Tutkimusten kohderyhmänä oli työikäiset (16−68 v) henkilöt, joilla oli liikunta-, näkö- tai kuulovamma, kognitiivinen häiriö tai kehitysvamma. Englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit piti olla julkaistu välillä tammikuu 1990–marraskuu 2012. Haku tehtiin 10 tietokannasta: Embase, CINAHL, Cochrane Library, Medic, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Scopus ja Web of Science. Katsaukseen otettiin mukaan kolme määrällistä ja kahdeksan laadullista tutkimusta. Tulosten perusteella on kohtalaista näyttöä siitä, että kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen (ammatillinen neuvonta ja ohjaus, koulutus ja pystyvyyden vahvistaminen, toisten antama apu, työaikajärjestelyt ja työn organisointi) tukee liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia. Vähäinen näyttö on siitä, että ”case-managerien” koordinoima työolosuhteiden mukauttaminen (yhteistyö, koulutus, apuvälineet, työmenetelmät) aivovamman jälkeen lisäisi työhön paluuta ja olisi perinteistä hoitoa kustannustehokkaampaa. Työssä olemista edistivät henkilön hyvä pystyvyyden tunne, työnantajan ja työyhteisön tuki, opastus ja ohjaus, sekä joustavat työaikajärjestelyt ja työn organisointi. Tarvitaan enemmän korkealaatuisia tutkimuksia, joissa vammaisten työ- ja toimintakykyä mitataan validoiduilla menetelmillä ja tutkimusasetelmissa hyödynnetään laadullisten tutkimusten tuloksia

Medication use in pregnancy: a cross-sectional, multinational web-based study

Objectives: Intercountry comparability between studies on medication use in pregnancy is difficult due to dissimilarities in study design and methodology. his study aimed to examine patterns and factors associated with medications use in pregnancy from a multinational perspective, with emphasis on type of medication utilised and indication for use. Design: Cross-sectional, web-based study performed within the period from 1 October 2011 to 29 February 2012. Uniform collection of drug utilisation data was performed via an anonymous online questionnaire. Setting: Multinational study in Europe (Western, Northern and Eastern), North and South America and Australia. Participants: Pregnant women and new mothers with children less than 1 year of age. Primary and secondary outcome measures: Prevalence of and factors associated with medication use for acute/short-term illnesses, chronic/long-term disorders and over-the-counter (OTC) medication use. Results: The study population included 9459 women, of which 81.2% reported use of at least one medication (prescribed or OTC) during pregnancy. Overall, OTC medication use occurred in 66.9% of the pregnancies, whereas 68.4% and 17% of women reported use of at least one medication for treatment of ute/short-term illnesses and chronic/long-term disorders, respectively. The extent of self-reported medicated illnesses and types of medication used by indication varied across regions, especially in relation to urinary tract infections, depression or OTC nasal sprays. Women with higher age or lower educational level, housewives or women with an unplanned pregnancy were those most often reporting use of medication for chronic/long-term disorders. Immigrant women in Western (adjusted OR (aOR): 0.55, 95% CI 0.34 to 0.87) and Northern Europe (aOR: 0.50, 95% CI 0.31 to 0.83) were less likely to report use of medication for chronic/long-term disorders during pregnancy than nonimmigrants. Conclusions: In this study, the majority of women in Europe, North America, South America and Australia used at least one medication during pregnancy. There was a substantial inter-region variability in the types of medication used