Lauluja elämästä : Musiikin voimauttava vaikutus erilaisissa elämäntilanteissa

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sosionomiopiskelijoiden kokemuksia musiikin voimauttavasta vaikutuksesta erilaisissa elämäntilanteissa. Aineisto muodostui Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoilta kerätyistä kirjoitelmista, joita saimme yhteensä 38 kappaletta. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Hämeen ammattikorkeakoulu, jonka sosiaalialan opetussuunnitelmaan kuuluvat luovat menetelmät. Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin aikaisempaa tutkimusaineistoa, opinnäytetöitä, artikkeleja sekä muuta tutkimukseen liittyvää luotettavaa kirjallisuutta. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Teemoittelun tuloksena aineistosta nousi esiin viisi pääteemaa: musiikki ja tunteet, musiikki ja identiteetti, musiikki ja yhteisöllisyys, musiikkimuistot sekä musiikin fysiologiset vaikutukset. Tutkimustulosten perusteella musiikilla on vaikutus ihmiseen niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla. Musiikki koettiin voimauttavana etenkin vaikeissa elämäntilanteissa, joihin se on tuonut lohtua. Musiikkia on voitu toisaalta käyttää rentoutumiseen ja viihteen välineenä. Musiikki toimii erilaisia ihmisiä yhdistävänä tekijänä ja toisaalta se voi olla myös portti omaan sisäiseen maailmaan. Tulokset osoittavat, että musiikin käyttäminen sosiaali- ja terveysalalla on perusteltua ja tarkoituksenmukaista – musiikki on yksi merkittävä tapa lähestyä ihmistä ja hänen kokemusmaailmaansa

Objectively measured preoperative physical activity and sedentary behaviour among Finnish patients scheduled for elective cardiac procedures : baseline results from randomized controlled trial

Background: We investigated preoperative physical activity (PA) and sedentary behaviour (SB) in patients scheduled for elective cardiac procedures and compared them with population-based sample of Finnish adults. Methods: Cardiac patients (n=139) undergoing cardiac operations carried a triaxial accelerometer for seven days during the month before the procedure. Patients were categorised into four groups according to the procedure: percutaneous coronary intervention or coronary angiography (PCI-CA), coronary artery bypass grafting (CABG), aortic valve replacement (AVR) and mitral valve surgery (MVS). The raw accelerometer data was analyzed with dedicated algorithms to determine metabolic equivalents (METs, 3.5 mL/kg/min of oxygen consumption) of PA. The intensity of PA was divided into two categories: light (LPA, 1.5-2.9 METs) and moderate-to-vigorous (MVPA, >= 3.0 METs), while SB represented intensity < 1.5 MET without movements. SB and PA were described as daily means and accumulation from different bout lengths. Daily standing, steps and mean and peak MET-values were calculated. The results were compared between the patient groups and against the reference group from a population-based study FinFit2017. Results: Cardiac patients had fewer daily steps than the FinFit population (p= 0.01), and less SB accumulating from 10 min bouts (p< 0.001) than the FinFit population. Conclusions: We found large differences in PA and SB between the patient groups and the FitFit population, CABG group having the worst activity profile. Also, the variation within the patient groups was wide, which should be considered to individualise the rehabilitation programs postoperatively.Peer reviewe

Intraoraalikuvantamisen osaamisen kehittäminen Metropolia Ammattikorkeakoulun Suunhoidon opetusklinikalla

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kehittää suuhygienistiopiskelijoiden osaamista intraoraalikuvantamisessa Metropolia Ammattikorkeakoulun Suunhoidon opetusklinikalla. Tarve intraoraalikuvantamisen kehittämiselle vahvistui suuhygienistiopiskelijoille teettämämme alkukartoituskyselyn perusteella. Tämän vuoksi opinnäytetyömme tavoitteeksi muodostui intraoraalikuvantamisen oppaan tuottaminen. Opinnäytetyöprojektimme toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmää mukaillen. Tuotimme intraoraalikuvantamisen oppaan ohella myös kuvantamispassin, jota voidaan käyttää oppimisen tukena Metropolia Ammattikorkekoulun Suunhoidon opetusklinikalla. Opas sisältää selkeän ohjeistuksen intraoraalikuvantamisen vaiheista. Toiminnallinen opinnäytetyömme linkittyi Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimaan Evidence-Based Quality Assurance in Dental Digital Imaging -hankkeeseen, minkä vuoksi opas käännettiin myös englannin kielelle. Kirjoitimme opinnäytetyöstämme raportin lisäksi kaksi ammatillista artikkelia Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n jäsenlehteen ja Radiografian Tutkimusseura ry:n ja Suomen Röntgenhoitajaliitto ry:n julkaisemaan Radiografia-lehteen. Opas on saatavilla sähköisenä versiona Metropolia Ammattikorkeakoulun internetsivuilla sekä Theseus-tietokannassa opinnäytetyöraportin liitteenä. Opas on siten käytettävissä muuallakin kuin Metropolia Ammattikorkeakoulun Suunhoidon opetusklinikalla. Toivomme, että opasta hyödynnetään ja tarvittaessa jatkokehitetään tulevaisuudessa.The purpose of our final project was to develop the knowledge of dental hygienist students' in intraoral imaging in the Metropolia University of Applied Sciences' Teaching Clinic of Oral Health Care. The need for developing the knowledge in intraoral imaging was confirmed based on the initial mapping enquiry that was made to the dental hygienist students. This is why the purpose of our final project was to produce a guide for intraoral imaging. Our final project was carried out using a research development process' method. Beside the guide, we also produced an imaging passport which can be used to support learning intraoral imaging in the Metropolia University of Applied Sciences' Teaching Clinic of Oral Health Care. The guide has clear guidelines on intraoral imaging's steps. Our practice-based final project is linked to the Metropolia University of Applied Sciences' coordinated Evidence-based quality in dental imaging project. Therefore, the guide was also translated into English. Besides writing a report of our final project, we also wrote two professional articles to Finnish Federation of Dental Hygienists FFDH's newsletter and to Radiography Research Association and the Society of Radiographers in Finland’s published the Radiografia journal newsletter. The guide is available in an electronic version in the Metropolia University of Applied Sciences' websites and in the Theseus database as the final project's attachment. The guide can be used, therefore, elsewhere beside the Metropolia University of Applied Sciences' Teaching Clinic of Oral Health Care. We hope that the guide is useful and could be further developed in the future if there is need.Opinnäytetyön tekijät: Sini Anttila, Elina Dinh, Ella Günther, Hanna Hakala, Johanna Hollo, Pilvi Kare, Jenni Kauppinen, Miia Kontro, Niina Kurunsaari, Virve Kurvinen, Riina Kämäräinen, Hanna Laulajainen, Sini Leinonen, Karoliina Nironen, Nina Reittu, Susanna Sevón, Jenni Tahkoniemi, Sanna Tala, Saana Terä

RVD induction and autologous stem cell transplantation followed by lenalidomide maintenance in newly diagnosed multiple myeloma: a phase 2 study of the Finnish Myeloma Group

Autologous stem cell transplantation (ASCT) combined with novel agents is the standard treatment for transplant-eligible, newly diagnosed myeloma (NDMM) patients. Lenalidomide is approved for maintenance after ASCT until progression, although the optimal duration of maintenance is unknown. In this trial, 80 patients with NDMM received three cycles of lenalidomide, bortezomib, and dexamethasone followed by ASCT and lenalidomide maintenance until progression or toxicity. The primary endpoint was the proportion of flow-negative patients. Molecular response was assessed if patients were flow-negative or in stringent complete response (sCR). By intention to treat, the overall response rate was 89%. Neither median progression-free survival nor overall survival (OS) has been reached. The OS at 3 years was 83%. Flow-negativity was reached in 53% and PCR-negativity in 28% of the patients. With a median follow-up of 27 months, 29 (36%) patients are still on lenalidomide and 66% of them have sustained flow-negativity. Lenalidomide maintenance phase was reached in 8/16 high-risk patients but seven of them have progressed after a median of only 6 months. In low- or standard-risk patients, the outcome was promising, but high-risk patients need more effective treatment approach. Flow-negativity with the conventional flow was an independent predictor for longer PFS

Sodium silicate fluxing for industrial scale Doré smelting

Tässä diplomityössä tutkittiin natriumsilikaattifluksauksen toimivuutta teollisuusmittakaavan Doré-sulatuksessa. Työssä selvitettiin natriumsilikaattifluksauksen teknistä toimivuutta Jalometalliosaston tuotanto-olosuhteissa, hopean saantia sekä natriumsilikaattikuonan soveltuvuutta ja käyttäytymistä prosessissa. Työn aikana toteutettiin kaksi koesulatusta, joissa sulatettiin seleenivapaata anodiliejua TROF-konvertterissa. Flukseina käytettiin natriumkarbonaattia ja hiekkaa. Koeajoihin kuului kaksi pelkistysvaihetta kuonankaatoineen ja yksi happipuhallusvaihe. Työn kirjallisuusosiossa käsitellään Doré-sulatuksessa tapahtuvia reaktioita, erilaisten kuonien fysikaalisia ominaisuuksia, erilaisten alkuaineiden jakautumista kuonissa sekä tulenkestävien vuorausmateriaalien ominaisuuksia ja käyttäytymistä erilaisissa prosesseissa. Työn kokeellisessa osiossa käsiteltiin toteutettujen koesulatusten kulkua, näytteenottoa ja -käsittelyä ja analyysimenetelmiä. Tuloksissa käsitellään sulatuksessa muodostuneiden kuonien, metallien ja pölyjen koostumuksia ja mikrorakenteita. Tuloksissa esitellään koeajoista saadut suuntaa-antavat massataseet, hopean saannit ja massavirrat sekä metallin muodostuminen sulatuksen aikana. Työssä tarkasteltiin myös hopean, telluurin ja kuparin jakautumista pelkistetyn metallisulan ja primäärikuonan sekä valmiin Doré-metallin ja sekundäärikuonan välillä. Natriumsilikaattifluksaus havaittiin tutkimuksessa teknisesti toimivaksi ratkaisuksi Doré-sulatuksessa ja sen avulla pystyttiin valmistamaan vaatimukset täyttävää Doré-metallia. Prosessin taloudellisuutta ei pystytty arvioimaan hopean vaatimattoman saannin (noin 79%) ja hopeahäviöiden vuoksi. Natriumsilikaattikuona soveltui hyvin käytännön prosessiin, joskin sen pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi vuoraustiilten kulumiseen on mahdotonta sanoa kahden koeajon perusteella.The aim of this thesis was to examine suitability of sodium silicate fluxing for industrial scale Doré smelting. The suitability evaluation was defined by technical implementation of the process, the yield of silver and practicality of the sodium silicate slag in the process. During this work, two industrial scale test smelts were implemented with selenium-free anode slimes as a feed and sodium carbonate and silica (sand) as fluxes. Test smelts included two reduction stages with slagging and one oxidation stage. The literature part of the thesis deals with reactions in Doré smelting, physical properties of molten slags, distributions of various elements in slags and properties of refractory linings in metallurgical processes are evaluated. The experimental part tells about industrial scales test, sampling and method of analysis. In the results, slag, metal and dust compositions and microstructure are evaluated. Approximate mass balances of Doré smelting, silver recoveries and mass flows are represented. Distribution coefficients of silver, copper and tellurium between slag and metal in different process stages are also determined. Sodium silicate fluxing was observed as a technically functional process in Doré smelting and set requirements for Doré quality were reached. Economical aspects of the process were not evaluated due to modest silver recovery (approximately 79 %) and silver losses during the process. Sodium silicate flux worked well as a slag although long-term impact towards converter refractory materials is impossible to evaluate during only two smelts

There is a responsibility to protect in Yemen : Qualitative Content Analysis of the United Nations Security Council’s approach to the situation in Yemen

Tämän pro gradu -työn tavoitteena on tunnistaa ja analysoida Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston (UNSC) suojeluvastuun periaatteen (R2P) mukaiset toimet, joita se on käyttänyt Jemenin kriisin ratkaisemiseen ajanjaksolla 2011 – 2018, inhimillisen turvallisuuden viitekehyksen avulla, joka priorisoi yksilöä valtion sijasta. Metodina käytetään laadullista sisällönanalyysiä, ja datan koostuu YK:n turvallisuusneuvoston dokumenteista ja julkilausumista, joista suojeluvastuun periaatteen mukaisia toimia etsitään. R2P rinnastetaan usein virheellisesti sotilaallisen voiman käyttöön, ja tästä johtuen on esitetty väitteitä, että kansainvälinen yhteisö on sivuuttanut Jemenin kriisin. Kaiken lisäksi Jemenin kriisin käsittely mediassa on huomattavasti vähäisempää kuin alueen muiden kriisien käsittely. Vaikka inhimillinen turvallisuus on Jemenissä täysin puutteellinen, olisi harhaanjohtavaa ja epäoikeudenmukaista väittää, että kansainvälinen yhteisö olisi jättänyt Jemenin huomiotta. Tämä pro gradu -työ pyrkii osoittamaan, että kansainvälinen yhteisö on toiminut Jemenissä suojeluvastuun periaatteen mukaisesti. Suojeluvastuun periaatteen toteuttaminen on Jemenissä myös aiheellista, sillä on syytä epäillä, että kaikki konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet törkeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, mukaan lukien mahdollisiin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. YK:n turvallisuusneuvosto on toteuttanut Jemenin tapauksen käsittelyssä suojeluvastuun periaatteen pilareita II ja III, jotka vaativat turvallisuusneuvoston valtuutuksen. Näihin toimiin lukeutuvat useat siirtymäkauden aikana (2011 – 2014) neuvotellut sopimukset, kaksi eri selvitysvaltuuskuntaa, sanktioita ja rauhanneuvotteluyrityksiä. Nämä toimet jo osoittavat, että kansainvälinen yhteisö on toiminut edistääkseen Jemenin konfliktin ratkaisemista. Vaikka kriisiä ei ole saatu ratkaistua, se ei silti tarkoita sitä, etteikö tätä olisi yritetty. On kuitenkin huomattava, että Jemenin konflikti on vaikea ratkaistava sen vaikeaselkoisuuden, monitahoisuuden ja osaltaan myös YK:n turvallisuusneuvoston kokoonpanon vuoksi. Jemenin kriisin, kuten minkä tahansa muunkin konfliktin ratkaisu, joka uhkaa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, vaatii suunnattomasti poliittista tahtoa paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti.The purpose of this master’s thesis is to recognize and analyse the approach of the United Nations Security Council (UNSC) to the ongoing crisis in Yemen during the time period of 2011-2018 with the theoretical framework of human security, which prioritizes the safety of an individual over a state. This thesis seeks to identify measures authorized by the UNSC that belong under the responsibility to protect (R2P) doctrine through qualitative content analysis. Yemen does not receive a lot of media attention, as there are other troubled states in the region that often steal the spotlight in the Western media, due to potential refugee flows, for example. R2P is often erroneously equated to mean the use of military force, and thus there have been those, who argue that the international community has forgotten and ignored the crisis in Yemen. This thesis presents that this is not true: even though the human security situation is catastrophic in Yemen, it would be unfair and inaccurate to claim that the people of Yemen have been ignored by the UNSC. This thesis recognizes clear R2P measures that the UNSC has implemented in Yemen in hopes to resolve the conflict, or at least alleviate human suffering. Implementing the principles of R2P are necessary in the case of Yemen, as there is reasonable grounds to believe that all parties to the conflict have perpetrated mass atrocity crimes, including war crimes and crimes against humanity. The UNSC has applied pillars II and III of R2P, which include negotiated agreements during the transitional period (2011 – 2014), two different fact-finding missions, sanctions and mediation efforts. These measures prove that the international community has acted in accordance with the R2P doctrine. However, it needs also to be acknowledged that due to the complexity of the crisis, its multifaceted nature and the composition of the UNSC, the crisis in Yemen is a very difficult one to resolve. This is true with any crisis that threatens international peace and security. They require an immense amount of political will locally, regionally and internationally

Lapsen surun kohtaaminen päiväkodissa

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin laadullisin menetelmin, kuinka lapsen surua kohdataan päiväkodissa. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaisia ajatuksia ja tunteita lapsen surun kohtaaminen herättää kasvattajassa sekä kuinka lapsi yleensä kokee surun ja reagoi siihen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä neljää kasvatusalan ammattilaista kolmesta eri Lappeenrannan päiväkodista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja teemoittelua. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lapsen surua ja reagointitapoja suruun, lapsen tunne-elämän kehittymistä, kasvattajaa lapsen surun kohtaajana sekä varhaiskasvatuksellisia menetelmiä lapsen surun kohtaamiseen. Selvityksessä kävi ilmi, että lapsella on paljon erilaisia surun aiheita. Lapsen suru voi johtua isoista asioista, kuten läheisen kuolemasta tai sitten arkipäiväisimmistä asioista, kuten päiväkotiin jäämisestä tai kaverisuhteisiin liittyvistä konflikteista. Myös reagointitapoja suruun on paljon, ja jokainen lapsi reagoi omalla tavallaan. Suru voi ilmetä esimerkiksi häiriökäyttäytymisenä, vetäytymisenä tai aikuisen läheisyyden tarpeena. Kasvattajat painottivat, että se, miten lapsi suree ja miten se näkyy hänessä, on lapsikohtaista. Lapsen surun kohtaamisessa kasvattajat pitivät tärkeänä surun kunnioittamista, läsnäoloa ja lapsen kuuntelemista sekä avointa keskustelua. Kasvattajat painottivat, että lapsen surua ei saa missään nimessä väheksyä. Surun käsittelyyn liittyvässä kysymyksessä kasvattajat toivat esille arkipäiväiset leikit, tunteista puhumisen sekä erityisesti luovan toiminnan, kuten draaman, piirtämisen ja maalaamisen. Välineitä lapsen surun kohtaamiseen kasvattajat kertoivat saaneensa koulutuksista, kirjallisuudesta, ryhmäpalavereista sekä omista kokemuksista.The purpose of this thesis was to find out with qualitative methods how to deal with a child’s sorrow in a day care setting. Also clarified in this study were what kinds of feelings were experienced by the daycare workers, and how children generally deal with and react to grief. Data for this thesis was collected by interviewing four professionals in early childhood education from three daycare centres in Lappeenranta. The interviews were carried out using semistructured theme interviews. The data was analyzed by methods of data-based content analysis. Theoretic frame of reference consists of child’s sorrow, reactions to sorrow, the development of child’s emotion life, and methods for dealing with child's sorrow in early childhood development. In research it was found out that a child can have various reasons to grieve. Child can be sad because of a bigger loss like death of a grandparent or because of a smaller incident such as coming to kindergarten in the morning. There are many different ways to react to sorrow and every child reacts on their own way. Sorrow may appear, for example, as troubled behavior or as a need for adult’s nearness. Pedagogues highlighted that it depends on a child how he or she grieves and reacts to sorrow. In dealing with a grieving child, pedagogues thought that it’s important to respect child’s sorrow, listen to child and have open conversations. Pedagogues emphasized that child’s sorrow can’t be dismissed. When handling sorrow pedagogues brought up every day play, talking about feelings, and especially creative activities such as drama, drawing and painting. The pedagogues have got methods from training courses, literature, group meetings and their own experiences

Yli rajojen ja rakenteiden – Tutkielma kuvataiteen ja äidinkielen yhteistyömahdollisuuksista yläkoulussa

Kuvataidekasvatuksen opinnäytetyöni tarkastelee oppiaineiden yhteistyötä peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (POPS2014) näkökulmasta. Oppiainerajoja ylittävää osaamista tavoitellaan opetussuunnitelman mukaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja eheyttävän opetuksen avulla. Opetussuunnitelmassa vaikuttava laaja tekstikäsitys ja siihen liittyvä monilukutaito ovat tuoneet visuaalisten viestien tarkastelun myös osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Visuaaliset ja verbaaliset viestit vuorovaikuttavat kulttuurissa monin tavoin. Ne luovat yhdessä merkityksiä ja täydentävät toisiaan. Tämän takia myös oppiaineiden kuvataide sekä äidinkieli ja kirjallisuus sisältöjä opetetaan osittain päällekkäin. Opinäytteeni tavoitteena oli tarkastella oppiaineiden kuvataide sekä äidinkieli ja kirjallisuus yhteistyöalueita eheyttävän opetuksen näkökulmasta. Etsin visuaalisen ja verbaalisen kielen vuorovaikutuksesta myös perusteita näiden alueiden käsittelylle laajempina kokonaisuuksina. Opinnäytteessäni tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1. Mitkä oppiaineidensa sisällöt kuvataideopettajat ja äidinkielenopettajat näkevät yhteistyölle hedelmällisenä alueena? 2. Mitkä tekijät vaikeuttavat tai edistävät oppiaineiden välistä yhteistyötä? Rajasin tarkastelun koskemaan yläkoulun opetusta. Tutkimukseni on laadullinen, ja ensisijainen aineiston hankintatapa oli kuvataiteen sekä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajien ryhmäkeskustelu. Aineistoani käsittelin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tämän aineiston lisäksi tarkastelin myös kuvataiteen sekä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainekohtaisia opetussuunnitelmia etsien sieltä oppiaineiden yhteisiä sisältöjä. Aineiston perusteella ryhmittelemieni yhteisten alueiden sekä visuaalisuuden käsittelyä äidinkielessä tarkastelin myös äidinkielen oppikirjojen kautta. Aineiston kautta ryhmittelin myös opettajien kokemuksia yhteistyötä edistävistä ja vaikeuttavista tekijöistä. Opinnäytteessäni oppiaineiden yhteiset alueet liittyivät pääasiassa mediakasvatuksen sisältöihin sekä taiteen ja kirjallisuuden historiaan. Opetussuunnitelmien kautta näen myös vaikuttamisen, osallisuuden ja identiteettityön tärkeinä oppiaineita yhdistävinä tavoitteina. Tutkielmani tarjoaa lähtökohtia oppiaineiden yhteistyölle. Se nostaa esiin oppiaineiden yhteistyötä vaikeuttavia rakenteisiin, sisältöihin, asenteisiin ja osaamiseen liittyviä tekijöitä. Lisäksi se tarjoaa näkökulmia ja ideoita yhteistyön edistämiseen.My thesis in the field of art education examines the co-operation of school subjects from the national core curriculum (POPS2014) point of view. Interdisciplinary learning modules and integrative instruction aim for cross-curricular competences. The broad understanding of the text that influences the curriculum and multiliteracy has also brought the visuality into the teaching of finnish as a mother tongue and literature. Visual and verbal messages interact in culture many ways, creating together meanings and complementing each other. As a result, the contents of visual arts and mother tongue are partly overlapping. The aim of my thesis was to study visual arts and mother tongue and literature from the point of view of interdisciplinary teaching. I also reviewed if the interaction of visual and verbal language serve as the basis for studying these areas as broader entities. There are two research questions in my thesis: 1. Which areas in the subject do art educators and mother tongue teachers see as a fruitful area for cooperation? 2. What factors further cooperation between school subjects and what factors make it more difficult? I narrowed the review to upper secondary education. My recearch method is qualitative and primary method of collecting data was a focus group discussion of visual arts teachers and mother tongue teachers. The data was processed by means of qualitative content analysis. In addition to this data, I also examined curricula in the field of visual arts and mother tongue, seeking to find common contents for subjects. Based on the categorized data of the common areas I reviewed also the methods of teaching these areas and visuality at textbooks used in mother tongue. Through the data, I also categorized the teachers experiences of the factors that further or complicate cooperation of these two subjects. In my thesis, the common areas of the subjects were mainly related to the content of media education and the history of art and literature. Through curricula, can learning influencing, engaging and identity work be seen as aims that unite these two subjects. My thesis provide a starting point for the cooperation of subjects. It provides perspectives and ideas for promoting collaboration but also raises awareness from the factors that complicate the collaboration of teachers. Those factors are related to school structures, subject contents, attitudes and skills