Dimensions of random affine code tree fractals

We calculate the almost sure Hausdorff dimension for a general class of random affine planar code tree fractals. The set of probability measures describing the randomness includes natural measures in random $V$-variable and homogeneous Markov constructions.Comment: 22 page

Miten palkoista pitäisi sopia Suomessa?

Palkanmuodostuksella on keskeinen vaikutus talouteen, minkä vuoksi olisi kannattavaa pystyä määrittelemään palkoille optimaalinen neuvottelujärjestelmä. Calmforsin ja Driffillin (1988) klassinen tutkimus esitti, että sellainen olisi joko täysin paikallinen tai täysin keskittynyt palkkajärjestelmä. Heidän näyttönsä mukaan keskittyneisyyden ja työttömyyden välille vallitsisi kyttyrän muotoinen yhteys. Toisin sanoen täysin hajautettu ja täysin keskitetty palkkajärjestelmä tuottaisivat keskimääräistä maltillisempia palkkaratkaisuita ja matalamman työttömyysasteen. Huonoin vaihtoehto olisi toimialakohtaiset palkkaneuvottelut. Tänä päivänä talouskeskustelussa vallalla oleva käsitys esittää, että palkoista pitäisi neuvotella enenevässä määrin paikallisesti Suomessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on esittää kokonaisvaltainen katsaus palkanmuodostukseen sekä hakea vastausta kysymykseen, mikä olisi Suomelle optimaalinen sopimusjärjestelmä. Tutkimus luo katsauksen Suomen vientiteollisuuden kilpailijamaiden palkanmuodostukseen, käy läpi aiheen teoriaa ja tutkimusnäyttöä sekä esittää omaa näyttöä palkkamallien taloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen johtopäätös on, että empiirinen tutkimusnäyttö ei ole kyennyt todistamaan vakuuttavasti, että paikallinen tai keskitetty sopiminen tuottaisivat toimialakohtaisia palkkaneuvotteluita edullisempia ratkaisuja tai selittäisivät, miksi toiset taloudet menestyvät paremmin kuin toiset. Tutkimuksen itsenäinen empiirinen näyttö kuitenkin viittaa palkanmuodostuksen koordinoinnin olevan työllisyyden kannalta edullista sekä edistävän maltillista palkkakehitystä. Siksi tutkielma esittää, että Suomelle optimaalinen palkkamalli perustuisi vahvaan palkkakoordinointiin, minkä rinnalla palkankorotuksista saattaisi olla kannattavaa sopia nykyistä kattavammin yritystasolla

Huoltovarmuusorganisaation ohjaus : Analyysi ohjauskeinoista ja yhteistyöstä huoltovarmuusorganisaatiossa

Tämän pro gradu-tutkielman aiheena on huoltovarmuusorganisaation ohjaus. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Huoltovarmuusorganisaatiolla tarkoitetaan yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa verkostoa, joka ylläpitää ja kehittää huoltovarmuutta Suomessa. Tutkimus on rajattu kolmeen huoltovarmuusorganisaation toimialaan (energiahuolto, logistiikka, kriittinen teollisuustuotanto) sekä huoltovarmuusorganisaation yleiseen ohjaukseen. Tutkielman tarkoituksena on tutkia huoltovarmuusorganisaation ohjauksessa käytettäviä keinoja sekä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä huoltovarmuusorganisaatiossa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on governance-hallintatapa ja siihen liittyvät ohjauskeinot ja vuorovaikutuksen muodot. Ensisijaisena tutkimusaineistona on sähköisellä kyselyllä kerätty tietoaineisto. Kysely lähetettiin noin tuhannelle huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvalle henkilölle ja vastauksia saatiin noin 270. Kyselyllä selvitettiin vastaajien käsityksiä huoltovarmuusorganisaation toiminnasta, ohjauksesta ja yhteistyöstä sekä koetuista hyödyistä. Kyselyllä kerättyä aineistoa analysoitiin tilastoanalyysin keinoin. Analyysin tarkoituksena on tarkastella vastaajien käsityksiä eri luokittelujen mukaisesti sekä tunnistaa ja arvioida näiden luokittelujen välisiä yhteyksiä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kahta huoltovarmuusorganisaation yleisen ohjauksen kannalta keskeisessä asemassa toimivaa henkilöä. Haastattelujen tarkoitus on syventää ja täydentää kyselyn havaintoja. Analyysin perusteella vastaajien käsitykset huoltovarmuusorganisaation toiminnasta ovat kokonaisuutena melko yhtenevät. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin väliset, toimialojen väliset sekä huoltovarmuusorganisaation eri toimielimien väliset erot käsityksissä ovat yleensä pieniä. Merkittäviä eroja on havaittavissa vain yksittäisissä kysymyksissä. Tällöin erot ovat yleensä toimialojen välillä. Huoltovarmuusorganisaation yhteistyön koetaan toimivan kohtuullisesti. Huoltovarmuusorganisaatiota ohjaava yhteinen päämäärä sekä huoltovarmuuden yleiset tavoitteet koetaan selkeiksi, mutta toimialakohtaisten tavoitteiden selkeydestä esiintyy vaihtelua toimialojen välillä. Tilannekuvaa, verkostoitumista ja oman organisaation jatkuvuudenhallinnan kehittämistä pidetään tärkeimpinä huoltovarmuusorganisaatiosta saatavina hyötyinä. Käytännön työkaluista ja palveluista tärkeimpinä pidetään hyvien käytäntöjen tunnistamista ja jakamista, harjoituksia sekä tiedotusta ja koulutusta. Pitkä kokemus huoltovarmuusorganisaatiossa toimimisesta näyttää vahvistavan vastaajan käsitystä yhteisestä päämäärästä sekä huoltovarmuustavoitteiden ja liiketoiminnallisten tavoitteiden yhteensopivuudesta. Yrityksen kotimaisella omistuksella ei näytä olevan vaikutusta yrityksiä edustavien vastaajien käsityksiin huoltovarmuusorganisaation toiminnasta. Tutkimuksen perusteella huoltovarmuusorganisaatio on hallintatavaltaan selkeästi verkosto. Toimijoiden välinen luottamus ja toimijoiden keskinäisriippuvuus näyttävät olevan huoltovarmuusorganisaation keskeisiä toimintaedellytyksiä. Huoltovarmuusorganisaation ohjaus näyttää perustuvan governance-teorioiden mukaiseen, verkostomaiseen hallintatapaan ja sille tyypillisiin ohjauskeinoihin. Tärkeimpinä ohjauskeinoina pidetään yhteisiä tavoitteita, luottamusta ja tietoa, jotka kaikki ovat tunnusomaisia verkostomaiselle hallintatavalle. Hiearkkiseen hallintatapaan liittyviä ohjauskeinoja, kuten toimivaltaa, määräyksiä ja valvontaa, pidetään huomattavasti vähemmän tärkeinä. Myöskään markkinoihin perustuvaa hallintapaa ja siihen liittyviä ohjauskeinoja, kuten toimijoiden omaa etua ja kilpailua, ei pidetä kovin tärkeinä

Non-IFRS and changes in accounting institutions : lessons from Nokia

We analyse the lessons learned from Nokia to illustrate the changing focus in accounting and organisational practices that affect the perceptions of relevant accounting work and the key measures of success. In the course of an analysis covering 25 years, the introduction of management accounting innovations was first emphasised regarding managerial relevance but were later replaced by financial accounting emphasis and innovations (e.g. non-IFRS reporting). Our data includes public reports, newspaper articles and 21 interviews made between 1996 and 2019. We present a framework for analysing shifts in the focus of accounting. Our case analysis on changing accounting practices, on shifting perceptions of relevance and reliability, and on primary measures of success, contributes to understanding the focus of key accounting measures in historical developments regarding perceived success or failure, and in changing institutional practices in terms of ‘institutional work’, especially through valourizing either the actions or valourizing reports.©The Author(s) 2022. https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ This article is distributed under the terms of the Creative Commons Attribution 4.0 License (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) which permits any use, reproduction and distribution of the work without further permission provided the original work is attributed as specified on the SAGE and Open Access pages (https://us-sagepub-com.proxy.uwasa.fi/en-us/nam/open-access-at-sage).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Goodwill and ethics : evidence from Finland

Goodwill appears as an intangible asset in the parent company balance sheet after purchasing a company, especially with big expectations of growth and synergy. However, there are ethical issues involved in presenting and accounting for goodwill. For example, if the manager pays too much for a company in the hubris of closing a deal in order to obtain his/her bonuses, the excess amount paid can currently be “hidden” into the parent company balance sheet under the name of goodwill. In this paper, we analyse the possible ethical dilemmas of goodwill accounting, valuation, impairments and risks. In particular, we ask, what ethical considerations are related to goodwill accounting, implied by goodwill changes and the relations between goodwill, risk and other fundamentals, such as profitability. Our empirical illustration, using Finnish small listed company data from 2007 to 2014, shows that high beta (indicating high business risk) correlates positively with high goodwill. This signals potential problems in the ethical and managerial practices and reflects heightened risks for the users of financial statements, such as analysts and auditors.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Production and use of agrofibre in Finland : final report of the study. II part : harvesting, storage, mechanical pretreatment, production costs and availability of reed canary grass

"Agrokuidun tuotanto ja käyttö Suomessa" -tutkimushankkeen maatalousteknologisessa osatutkimuksessa selvitettiin heinäkasvien, etenkin ruokohelven, korjuuseen, varastointiin ja mekaaniseen jakeistamiseen soveltuvaa tekniikkaa. Perinteisten, jo vakiintuneiden, maataloudessa laajassa käytössä olevien korjuumenetelmien soveltuvuus kevätkorjuuseen oli keskeinen tutkimuskohde. Mekaanisen esikäsittelyn osalta kyseessä oli kehitystyö. Jakeistamisen vaikutukset kustannuksiin selvitettiin alustavassa laskelmassa. Tuotantokustannuslaskelmat kattoivat koko alkutuotannon nurmien perustamisesta tehtaan portille. Saatavuus selvitettiin laajalla viljelijöille lähetetyllä kyselyllä. Kivennäispitoisuudeltaan ja keittyvyydeltään kevätkorjattu ruokohelpi on kasvuston vanhetessa selvästi parempaa raaka-ainetta kuin syyskorjattu. Tehtyjen seosarkkien perusteella kevätkorjatusta kasvimateriaalista on poistettava lehdet, jotta saavutetaan koivusellusta tehtyjen arkkien ominaisuudet ilmanläpäisevyydessä ja suotautuvuudessa. Tehdyn tutkimuksen perusteella laadukkaan raaka-aineen tuottaminen teollisuuden tarpeisiin onnistuu nykyisin käytössä olevilla menetelmillä, mikäli niitä käytettäessä kiinnitetään huomiota kasvuston korjuukosteuteen ja varastointioloihin. Hyvissä olosuhteissa korjuutappiot jäävät 15 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 6 000 kg kuiva-ainesatoa hehtaarilta hyvästä kasvustosta. Paalattu materiaali on varastoitavissa noin 2 % tappioin laadultaan käyttökelpoisena yksinkertaisissa ja edullisissa, peitetyissä ulkoaumoissa. Taloudelliselta kannalta ruokohelven tuotanto on kilpailukykyinen vaihtoehto rehuohralle, mikäli ruokohelvestä saadaan noin 40 p/kg tehtaalle toimitettuna. Kyseinen hinta kattaa muuttuvat kustannukset, työkustannukset, koneiden kiinteät kustannukset ja kuljetuksen sekä osittain maapohjan tuottovaatimuksen. Tehdyn viljelijäkyselyn perusteella voidaan olettaa mahdollisten jalostuspaikkojen ympäriltä myös löytyvän riittävästi peltoalaa jatkuvan raaka-ainehuollon varmistamiseen. Tuotannon laajentumiselle käytännön mittakaavaan ei siten ole teknisiä tai taloudellisia esteitä maatalousteknologisesta näkökulmasta.An agrotechnological investigation into a technique suitable for the harvesting, storage and mechanical division of grasses, reed canary grass (Phalaris arundinacea) in particular, was conducted as part of the research project 'Production and use of Agrofibres in Finland'. The investigation focused on the suitability of traditional, long established methods already widely used in agriculture for the spring harvest of grasses. The development of mechanical pretreatment was studied. A preliminary assessment was made of the contribution of plant division to costs. Production cost calculations covered all primary production from the establishing of leys to transport to the factory. Availability was studied through a detailed questionnaire sent to farmers. In terms of mineral content and cookability, reed canary grass harvested in spring makes a much better raw material as it ages than a crop harvested in autumn. The mixed-compound laboratory handsheets made indicate that the leaves should be removed from plants harvested in spring to attain the air permeability and drainability properties of birch pulp sheets. The investigation showed that goodquality raw material can be produced for the needs of industry with methods currently in use if attention is paid to the moisture of the plant stand at harvesting and to storage conditions. Under good conditions, harvesting losses would be under 15%, which amounts to a dry matter yield of 6000 kg/ha from a healthy plant stand. Simple, covered, outdoor stacks provide practical, low-cost storage for baled material, with a loss of around 2%. Production of reed canary grass is a cost-efficient, competitive alternative to fodder barley if the price of the grass delivered to the factory is about 40 p/kg. This price covers variable costs, labour costs, fixed costs of machinery, transport and, to some extent, the yield requirement on the soil. The replies to the questionnaire suggest that there is sufficient arable land in the vicinity of potential refining facilities to secure the continuous production of raw material. Agrotechnologically speaking, there are then no technical or financial barriers to full-scale production.vokMyynti MTT tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

3D Mesh Simplification. A survey of algorithms and CAD model simplification tests

Simplification of highly detailed CAD models is an important step when CAD models are visualized or by other means utilized in augmented reality applications. Without simplification, CAD models may cause severe processing and storage is- sues especially in mobile devices. In addition, simplified models may have other advantages like better visual clarity or improved reliability when used for visual pose tracking. The geometry of CAD models is invariably presented in form of a 3D mesh. In this paper, we survey mesh simplification algorithms in general and focus especially to algorithms that can be used to simplify CAD models. We test some commonly known algorithms with real world CAD data and characterize some new CAD related simplification algorithms that have not been surveyed in previous mesh simplification reviews.Siirretty Doriast

Towards fluid role identity of management accountants:A case study of a Finnish bank

In our case study of a Finnish bank, we found that the role identity of management accountants is becoming fluid, i.e., it is constantly adjusting to accommodate shifting role expectations and changing context-specific demands. Digitalization and information technology (with such tools as artificial intelligence and robotic process automation) are key drivers of change. Furthermore, banking is also a regulated field with an increasing amount of data to be interpreted. The combination of these rather different trends is challenging for management accountants as they strive to cope with multiple pressures. We explore the role identity of management accountants (called ‘controllers’ in our case), and we find varying and fluid roles, including the roles discussed in the existing accounting literature, including the traditional ‘bean counter’ role and the ‘business partner’ role, as well as new, typically IT-related, specialist roles. We suggest that their fluid role identity enables controllers in our case to cope with continuously evolving tasks, and with changing role expectations. In this context, controllers are increasingly working in agile teams with specialists with diverse educational backgrounds and expertise.</p

Sosiaalidemokraattinen työväenliike ja moderni länsimainen esoteria 1900-luvun alun Suomessa

publishedVersionNon peer reviewe

Sosiaalidemokraattinen työväenliike ja moderni länsimainen esoteria 1900-luvun alun Suomessa

Artikkeli kartoittaa Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa (SDP) vaikuttaneiden henkilöiden kautta esoteeristen aatteiden vaikutusta puolueen ideologiassa. Erityisenä tapaustutkimuksena kirjoittajat nostavat esille Tampereen työväenliikkeen piirissä toimineita henkilöitä, joiden keskuudessa esoteeristen liikkeiden välittämät ihanteet saivat jalansijaa. Artikkeli osoittaa, että huolimatta muutamien puolueen johtavien ideologien kielteisestä suhtautumisesta huolimatta esimerkiksi teosofia ja spiritualismi herättivät kiinnostusta aina SDP:n poliittisia ydinverkostoja myöten