An automatic system for jet fuel tracking

Tässä diplomityössä määriteltiin Ilmavoimien lentopolttoaineen seurantaan hankittavan automaattisen järjestelmän vaatimukset. Työssä perehdyttiin käytössä oleviin manuaalisiin polttoainekirjanpidon menettelyihin ja kartoitettiin tarve näiden menettelyjen sähköistämiselle ja osittaiselle automatisoinnille. Automaattisen seurantajärjestelmän päätavoitteiksi asetettiin reaaliaikaisen valtakunnallisen varastotilannekuvan tuottaminen sekä tukikohtien sisäisen jakeluseurannan automatisointi. Päätavoitteiden lisäksi tutkittiin edellytyksiä tuottaa järjestelmällä reaaliaikaista tilannekuvaa myös tukikohtien paikallisesta jakelutoiminnasta. Saavuttamalla seurantajärjestelmälle asetetut tavoitteet tehostetaan lentopolttoainehuollon johtamista ja laadunhallintaa. Seurantajärjestelmän vaatimusmäärittelyä varten kartoitettiin kaikki ne tyypillisen lentotukikohdan lentopolttoainejakeluketjun tapahtumat, joita järjestelmällä on pystyttävä seuraamaan. Lisäksi määriteltiin yksityiskohtaisesti, mitä tietoja tapahtumista on kerättävä ja millä tavalla kerättyjä tietoja on voitava tarkastella. Tukikohdan polttoainejakelun tapahtumamäärittelyn jälkeen perehdyttiin käytettävissä oleviin teknisiin ratkaisuihin, joilla seurantajärjestelmän vaadittavat toiminnot voitaisiin toteuttaa. Työssä tutustuttiin myös muihin samantapaisessa käytössä oleviin järjestelmiin, joista tärkeimpänä puolustusvoimien maapolttoaineiden hallintajärjestelmä APAJA. APAJA-järjestelmä osoittautuikin monilta osin mahdolliseksi laajentaa myös lentopolttoainehuollon käyttöön. Lentopolttoaineseurannan vaatimusmäärittelyn ja APAJA-järjestelmään tutustumisen pohjalta päädyttiin siihen, että lentopolttoaineen seurantajärjestelmä toteutetaan APAJA:n ominaisuuksia laajentamalla. Näin kyetään sekä toteuttamaan seurantajärjestelmän päätavoitteet että kätevästi yhdistämään lentopolttoaineseuranta maapolttoaineseurannan kanssa samaan järjestelmään. Hankintalainsäädäntö mahdollisti lisäksi saman järjestelmätoimittajan valinnan ilman kilpailutusta, mikä yksinkertaisti hankintaprosessia. Lopuksi tässä diplomityössä vielä pohdittiin, kuinka järjestelmähanketta on järkevintä jatkaa tästä eteenpäin ja kuinka järjestelmän käyttöönotto kannattaa toteuttaa

Suomen maatalouden rakennekehitys tilakohtaisen pääoman kysynnän ja investointien näkökulmasta : Suomen kannattavuuskirjanpitoaineiston vuosiin 1998-2011 perustuva tarkastelu

The aim of this study is about the development of the capital stock on Finnish farms. Therefore the subject is closely related to investment behaviour of farmers. Due to structural change the average size of agricultural investment and capital stock have been increasing during previous decade. On the other hand, not all farms choose to enlarge, but part of them are quitting or continue as they were. Thus, large investments are concentrated to a subset of farms. The empirical goal of this study is to investigate what kind of farms do invest? (and hence are among those which shall continue production in the future). Related questions are how well investments can be forecasted by bookkeeping information and what kind of a process defines the growth of farm s capital stock. Before going into statistical modelling of farm investments, an extensive literature review is presented in the first section of the study. Topics of current economic theory that are related to investment behaviour of firms are brought up. The emphasis is on distinctive features of agriculture and in particular agriculture in Finnish operational environment. The standard derivation of demand of the capital is presented in the context of profit maximization models. These models consist of a simple static model and more complex dynamic models with adjustment costs. Furthermore, the effect of uncertainty in investment decision is analysed by using the real option model. It is pointed out that some features of agriculture may significantly restrict maximization behaviour. It is concluded that profit maximization models may describe actions of some farmers well, but may not be appropriate (in standard form) for others. The empirical part of the study utilizes statistical methods in a panel data setting. The panel data contains observations from the same farms over different years, which makes it possible to assess the development in variable values. Data are from Finnish bookkeeping farms and the period covers years 1998-2011. There are observations from 1 580 farms in total. However, some farms drop out before year 2011 and are replaced by sampling new ones from the farm population. There are 800-900 farms annually in the panel. Variables in the dataset include statistics related to the farm size, the economic state of the farm, and to human resources of the farm family. Data are first summarized by the means of exploratory analysis. Descriptive statistics show a large increase in the size of average investments and utilization of capital with respect to time. Furthermore, it is obvious that exogenous shocks have influenced on farm investments during certain years. These shocks reflect variation in profitability and the modification of investment aid scheme. Then attention is turned into analysing development paths of capital at the farm level. This reveals that investments in many cases are lumpy i.e. there are many periods of inaction followed by a large adjustment of the capital stock. This observation contradicts assumptions in a standard adjustment cost model, where smooth path of adjustment is assumed. Nevertheless, similar observations have been made with various real datasets (references are found in the text). Next section concentrates on empirical challenges with this particular study. It is shown that the distributions are highly skewed and many of the variables include plenty of possible outliers. Still, these outliers are very likely to represent real values in measured quantity (as opposed to measurement errors). In most cases outliers reflect a whole new scale of farms in Finnish agriculture as a result of structural change. Therefore, outliers contain valuable information and cannot be dropped from the data. It is also assumed that various potential explanatory variables correlate heavily with each other. This is confirmed by the results of principal component analysis (PCA), which shows that data can be significantly condensed while preserving most of the original information. Moreover, results of PCA show that main variation in the dataset is within the economic size of the farms. That is to say, farms of various sizes are operating in Finnish agriculture. The final challenge relates to the drop out of farms from the panel. If drop out mechanism is not random, it may have an effect to generalization of results. Drop out mechanism is studied by forming a Random Survival Forest model. Results show that drop out is related on past investment behaviour and the farm size. Farms with very small past investments (and small size) are most likely to drop out. This indicates that drop out from panel may be related to quitting farming altogether. The challenges above lead to choosing tree based models for analysis tool. The tree models may not offer as precise quantitative estimates as, for instance, linear regression models. However, tree models have various benefits in this particular setting. The distributional assumptions required from the data are somewhat less strict as compared to regression models. Furthermore, tree models are suitable in finding various forms of relations between dependent and explanatory variables and can handle a large number of possible covariates. Applied tree models were classification and regression trees (standard and ensemble CART trees, which forms Random Forest model). Comparison of the results was made with a newer model called GUIDE which utilizes the panel structure of the data, when the dependent variable can appear in a longitudinal form in the model. The results from tree models show that enlargement investments are most probable in farms that have sufficient size to begin with. The best predictor of various measures of the farm size turns out to be the starting capital stock. Results depend somewhat on the length of the time series from particular farm. Logically, lengthening of observation period increases the probability of observing large investment. This is problematic because the panel is unbalanced. Surely, longer time series provides more reliable picture of the development of capital stock, but there exists significant trade-off between the required length of time series and the number of farms that have such number of observations. Additionally, the results show that large past investments increase the probability of subsequent investments. That is to say, choosing expansion path results successive increases of farm size. This may be distinguishing characteristic for firms in the industry that are going through structural changes. Some authors (e.g. Nilsen and Schiantarelli (2003)) have had opposite results when studying industries in mature state. Large investments may not lead to immediate improvement in profitability. In contrast they do in many cases result poor profitability during the year the investment is made and also short period after that. This form of adjustment costs should be taken into account when testing profit maximization models empirically. In general, it seems that incentives for investments are their long term prospects. However, test data is usually available for a rather short period, which may cause profit maximization models to fail empirically. Number of issues remains to be clarified in continuation of research. One issue is whether different types of capital are substitutable or do they have to be utilized in almost constant proportions in farm production. It was shown that current theoretical models should be modified in order to obtain empirical support from the Finnish agricultural data. During the structural change the sole objective of profit maximization may not be adequate for all farms. Statistical tools in this area of research are developing rapidly and the data also allows more sophisticated analysis. Quantitative implications of differing investment aid schemes, or more precisely differing combination of investment and direct subsidies, can be studied by utilizing differences among support areas in a setting called natural experiment .Tutkimus käsittelee investointeja Suomen maataloudessa voimakkaan rakennekehityksen vuosina 1998-2011. Hypoteesina on, että rakennekehitystä voidaan kuvata investointien kautta. Tällöin tilat jakaantuvat laajentajiin, entisessä laajuudessa jatkaviin sekä lopettaviin tiloihin. Erityisen kiinnostavan ryhmän muodostavat laajentajat, koska nämä vastaavat suurelta osin elintarvikeraaka-aineen tuotannosta tulevaisuudessa. Tutkimuksen alussa esitellään laajasti investointeihin liittyvää taloustieteen kirjallisuutta ja pohditaan tämän tiedon soveltamista käsillä olevaan tutkimusongelmaan. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytetään Suomen kannattavuuskirjanpitotilojen aineistoa mainituilta vuosilta. Keskeinen kysymys on, voidaanko laajentajiin kuulumista selittää pääasiassa tase- ja tuloslaskelmamuuttujista koostuvilla tiedoilla. Havaitaan, että lähinnä tilan alkukoko selittää laajentamista niin, että laajentaminen on todennäköisintä alkujaan suurilla tiloilla. Havaitaan myös, että tilan investointikäytös kertoo tulevista investoinneista. Mikäli tilalla tehdään investointeja, lisää tämä todennäköisyyttä tulevillekin investoinneille. Sen sijaan tilat, joilla ei lainkaan investoida, ovat todennäköisimmin aineistosta poistuvien tilojen joukossa. Tämän katsotaan kertovan siitä, että monilla näistä tiloista luovutaan maataloudesta kokonaan. Joudutaan kuitenkin toteamaan, että ennustemalleihin jää suurehko virheen osuus. Näin voidaan päätellä, että investointeihin ja laajentamispäätökseen vaikuttavat monet sellaiset tekijät, joista kannattavuuskirjanpitoaineisto ei sisällä tietoja. Analyysissä hyödynnetään moderneja koneoppimisen menetelmiä. Näissä kokonaisaineisto jaetaan opetus- ja testiaineistoiksi. Tässä sovelletussa ohjatussa oppimisessa opetetaan menetelmä havaitsemaan, millaiset tapaukset ovat yhteydessä kuhunkin havaittuun lopputulokseen. Näin saatua mallia puolestaan testataan testiaineistolla. Käytännössä sovelletaan ristiinvalidointia, jossa aineisto jaetaan k kappaleeseen suunnilleen yhtä suuria osa-aineistoja ja jokainen näistä osista jätetään vuorollaan pois opetusaineistosta. Luokitin opetetaan kulloinkin jäljelle jäävällä opetusaineistolla ja sitä testataan käyttäen poisjätettyä osaa testiaineistona. Tyypillistä pääoman kehitystä kuvaa se, että investoinnit kasaantuvat ajallisesti. Useiden vuosien aikana pääoman määrää ei sopeuteta laajentavillakaan tiloilla. Toteutuessaan investoinnit ovat suuria ja pääoman määrää sopeutetaan kerralla huomattavasti. Aiheen empiiriseen tutkimukseen liittyy monia haasteita. Näistä selvitetään tarkemmin muuttujien jakaumien vinoutta ja poikkeavien havaintojen luonnetta, mahdollisten selittävien muuttujien keskinäistä korrelaatiota sekä eripituisten aikasarjojen vaikutusta liittyen tilojen poistumiseen aineistosta. Näistä tuloksista on apua jatkotutkimuksessa haluttaessa rakentaa kvantitatiivisia malleja, joissa tutkitaan vastaavanlaista ongelmaa tai käytetään kannattavuuskirjanpitoaineistoa. Keskeisinä syinä koneoppimismenetelmien käyttöön analyysissä oli se, etteivät nämä tyypillisten ekonometristen menetelmien lailla vaadi voimakkaita oletuksia muun muassa jakaumien muodon suhteen. Lisäksi tutkijan ei tarvitse etukäteen spesifioida mallia tarkasti esimerkiksi funktiomuodon suhteen. Analyysiin voidaan ottaa mukaan lukuisia mahdollisia selittäviä muuttujia ja katsoa, löytääkö menetelmä yhteyttä näiden ja vastemuuttujan välillä. Huomattava tulos on tilan alkukoon voimakas selittävä vaikutus. Sen sijaan muiden mahdollisten selittävien muuttujien selittävä vaikutus jää yllättävänkin vähäiseksi. Jatkotutkimuksen suhteen lupaavalta vaikuttavat funktionaalianalyysin tekniikat. Näitä hyödynnettiin rajoitetusti tässä tutkimuksessa. Kyseiset tekniikat vaikuttavat pystyvän vastaamaan kiinnostaviin kysymyksiin, kun analyysin kohteena on koko kehityskäyrä (kuten tässä pääoman määrän kehityskäyrä)

Maatilan laajentamispäätös epävarmuuden vallitessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tietty tila kuuluu laajentavien tilojen joukkoon. Tutkimuksessa analysoidaan viljelijän pitkän aikavälin valintaa mikrotaloustieteen yrityksen teorian pohjalta. Valintaan liittyvää epävarmuutta kuvataan liittämällä odotetun hyödyn teoria yrityksen teoriaan. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettävät aineistot on kerätty kirjekyselyinä Gallup Elintarviketiedossa DataLaari –viljelijäpaneelin vastaajilta. Maatalousyrittäjä -kyselyissä selvitettiin maatalousyrittäjien tulevaisuuden suunnitelmia, näkemyksiä, tietoja tilojen tekemistä peltoalan laajennuksista sekä laajentamisaikomuksista. Lisäksi aineistoista ilmenee tilan taustatietoja ja tietoa viljelijän asenteista. Näitä taustatietoja käytettiin tutkimuksessa selittäjinä sille, mitkä tilat aikovat laajentaa tuotantoaan. Kyselyt tehtiin vuosina 2001 ja 2003. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan selvittämään Suomen maatalouden rakennekehityksen suuntaa. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, millaiset tilat tulevat tulevaisuudessakin keskittymään maatalouden harjoittamiseen ja laajentavat toimintaansa. Tutkimuksessa pyrittiin selittämään maatilan laajentamistodennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tätä varten muodostettiin kvalitatiivisen valinnan malli, joka estimoitiin kahtena vuonna kerättyjen kyselyaineistojen avulla. Tässä tutkimuksessa käytetty kvalitatiivisen valinnan malli oli kahden vaihtoehdon logit –malli, jota voidaan yksinkertaisimpana mahdollisena kvalitatiivisen valinnan mallina

Binary Independent Component Analysis : A Non-stationarity-based Approach

Publisher Copyright: © 2022 Proceedings of the 38th Conference on Uncertainty in Artificial Intelligence, UAI 2022. All right reserved.We consider independent component analysis of binary data. While fundamental in practice, this case has been much less developed than ICA for continuous data. We start by assuming a linear mixing model in a continuous-valued latent space, followed by a binary observation model. Importantly, we assume that the sources are non-stationary; this is necessary since any non-Gaussianity would essentially be destroyed by the binarization. Interestingly, the model allows for closed-form likelihood by employing the cumulative distribution function of the multivariate Gaussian distribution. In stark contrast to the continuous-valued case, we prove non-identifiability of the model with few observed variables; our empirical results imply identifiability when the number of observed variables is higher. We present a practical method for binary ICA that uses only pairwise marginals, which are faster to compute than the full multivariate likelihood. Experiments give insight into the requirements for the number of observed variables, segments, and latent sources that allow the model to be estimated.Peer reviewe

Kokeita homogeenisestä nukleaatiosta ja ilmakehän hiukkasmuodostukseen liittyvien aineiden fysikokemiallisista ominaisuuksista

Aerosol particles play a role in the earth ecosystem and affect human health. A significant pathway of producing aerosol particles in the atmosphere is new particle formation, where condensable vapours nucleate and these newly formed clusters grow by condensation and coagulation. However, this phenomenon is still not fully understood. This thesis brings an insight to new particle formation from an experimental point of view. Laboratory experiments were conducted both on the nucleation process and physicochemical properties related to new particle formation. Nucleation rate measurements are used to test nucleation theories. These theories, in turn, are used to predict nucleation rates in atmospheric conditions. However, the nucleation rate measurements have proven quite difficult to conduct, as different devices can yield nucleation rates with differences of several orders of magnitude for the same substances. In this thesis, work has been done to have a greater understanding in nucleation measurements, especially those conducted in a laminar flow diffusion chamber. Systematic studies of nucleation were also made for future verification of nucleation theories. Surface tensions and densities of substances related to atmospheric new particle formation were measured. Ternary sulphuric acid + ammonia + water is a proposed candidate to participate in atmospheric nucleation. Surface tensions of an alternative candidate to nucleate in boreal forest areas, sulphuric acid + dimethylamine + water, were also measured. Binary compounds, consisting of organic acids + water are possible candidates to participate in the early growth of freshly nucleated particles. All the measured surface tensions and densities were fitted with equations, thermodynamically consistent if possible, to be easily applied to atmospheric model calculations of nucleation and subsequent evolution of particle size.Ilmakehässä esiintyvillä aerosolihiukkasilla on tärkeä osa maapallon ekosysteemissä. Lisäksi ne vaikuttavat ihmisen terveyteen. Eräs tärkeä uusien hiukkasten lähde ilmakehässä on ns. homogeeninen nukleaatio, jossa tiivistymiskykyisistä kaasuista muodostuu uusia hiukkasia. Tätä hiukkasmuodostusilmiötä ei vielä ymmärretä täysin. Tässä väitöskirjassa suoritettiin hiukkasmuodostumiseen liittyviä kokeita laboratorio-olosuhteissa. Kokeita tehtiin itse nukleaatioprosessista, sekä mitattiin hiukkasmuodostukseen osallistuvien yhdisteiden fysikokemiallisia ominaisuuksia. Nukleaatioteorioiden avulla voidaan ennustaa hiukkasmuodostusta ilmakehässä. Koska yleisesti käytössä olevan teorian tiedetään sisältävän useita tuloksiin vaikuttavia yksinkertaistuksia, pyritään teoriaa jatkuvasti parantamaan. Uusia teorioita voidaan verrata laboratoriokokeissa, tarkoissa olosuhteissa, mitattuihin tuloksiin. Tässä väitöskirjassa mitattiin suoraketjuisten alkoholien nukleaationopeuksia. Systemaattiset mittaussarjat samankaltaisista aineista ovat ihanteellisia uusien teorioiden tarkastelua varten. Tärkeää tietoa nukleaatiomittausten virhelähteistä saatiin tekemällä vertaileva tutkimus kahdella diffuusioperiaatteeseen perustuvalla laitteella. Lisäksi tutkittiin, miksi nukleaation havaitaan joissakin kokeissa riippuvan kokonaispaineesta, vaikka yleisesti käytetty teoria ei sitä ennusta. Todettiin, että samankaltainen riippuvuus havaitaan yleisesti diffuusioperiaatteeseen perustuvissa laitteissa, eikä ilmiö todennäköisesti siten ole yhdessä laitteessa havaittava mittausvirhe. Nukleaatiomittausten lisäksi väitöskirjaan mitattiin ilmakehän hiukkasmuodostukseen osallistuvien aineiden pintajännityksiä ja tiheyksiä. Nämä fysikokemialliset ominaisuudet ovat keskeisiä hiukkasmuodostusta kuvaavissa laskukaavoissa. Mittauksia suoritettiin rikkihapon ja ammoniakin vesiseoksista, yhdiste, minkä oletetaan pääsääntöisesti osallistuvan ilmakehän homogeeniseen nukleaatioon. Toinen mitattava kohde oli rikkihappo + dimetyyliamiini + vesi, joka on vaihtoehtoinen yhdiste nukleoitumaan pohjoisilla havumetsäalueilla. Lisäksi mitattiin erilaisten orgaanisten happojen vesiseosten ominaisuuksia. Orgaaniset yhdisteet ottavat todennäköisesti osaa vastamuodostuneiden hiukkasten kasvuun. Suoritetut mittaukset mahdollistavat rakentamaan tarkempia malleja ilmakehän hiukkasmuodostuksesta, ja siten parantavat tietämystä aerosolien vaikutuksesta ilmakehässä

Tinnitus - patofysiologi och hantering

English summar

Sasitutsumabigovitekaani edenneen kolmoisnegatiivisen rintasyövän hoidossa

Sasitutsumabigovitekaani on Trop-2:een kohdennettu vasta-ainekonjugoitu solunsalpaaja. Se on tarkoitettu käytettäväksi monoterapiana leikkaukseen soveltumattoman tai metastasoituneen kolmoisnegatiivisen rintasyövän hoitoon aikuispotilaille, jotka ovat saaneet kahta tai useampaa aikaisempaa systeemistä hoitoa, joista vähintään yksi on annettu pitkälle edenneen taudin hoitoon. Tutkimusnäyttö sasitutsumabigovitekaanin tehosta ja turvallisuudesta perustuu pääosin faasin 3 satunnaistettuun ja avoimeen monikeskustutkimukseen (ASCENT), jossa sasitutsumabigovitekaania verrattiin hoitavan lääkärin valitsemiin kemoterapioihin (eribuliini, kapesitabiini, gemsitabiini tai vinorelbiini). ASCENT-tutkimuksessa PFS-ajan mediaani oli sasitutsumabigovitekaanihaarassa 3,9 kuukautta pidempi kuin vertailuhoitohaarassa potilailla, joilla ei ole aivoetäpesäkkeitä (5,6 kk vs. 1,7 kk; HR: 0,41). Kokonaiselossaoloajan (OS) mediaani oli samassa potilaspopulaatiossa sasitutsumabigovitekaania saaneilla 5,4 kuukautta pidempi kuin vertailuhoitohaarassa (12,1 kk vs. 6,7 kk; HR: 0,48). Myös muiden toissijaisten lopputulosmuuttujien osalta havaittiin suotuisa vaikutus. Tulokset terveyteen liittyvästä elämänlaadusta olivat pääosin samankaltaisia hoitohaarojen välillä ja terveyteen liittyvä elämänlaatu pysyi samalla tasolla kummassakin haarassa tutkimuksen lähtötilanteeseen verrattuna. Avoin tutkimusasetelma saattaa vaikuttaa tulosten tulkintaan, eikä tuloksista voida näin ollen tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Lähes kaikilla ASCENT-tutkimuksen turvallisuuspopulaation potilaista havaittiin vähintään yksi haittatapahtuma. Minkä tahansa asteisia hoitoon liittyviä haittatapahtumia ja ≥ 3. asteen haittatapahtumia havaittiin sasitutsumabigovitekaanihaarassa enemmän kuin vertailuhoitohaarassa. Myyntiluvan haltijan perusanalyysissä sasitutsumabigovitekaanin inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde nykyhoitoon verrattuna on 144 000 €/QALY. Mallinnuksen perusteella sasitutsumabigovitekaanihoidolla saavutettaisiin 0,7 vuotta ja 0,5 laatupainotettua elinvuotta enemmän kuin vertailuhoidolla. Suurin epävarmuus analyysissä liittyy OS-tulosten ekstrapolaatiojakauman valintaan. Fimean näkemyksen mukaan oikea suuruusluokka on todennäköisesti välillä 144 000–220 000 €/QALY. Myyntiluvan haltijan arvion mukaan vuosittain 62 potilasta soveltuisi saamaan sasitutsumabigovitekaania. Fimean kliinisten asiantuntijoiden arvio soveltuvista potilaista on hieman tätä suurempi, noin 70–80 potilasta. Fimean arvion mukaan sasitutsumabigovitekaanin potilaskohtaiset lääke- ja annostelukustannukset ovat 72 000 €, kun hoidon kesto on 28 viikkoa. Vastaavasti vertailuhoidon potilaskohtaiset kustannukset ovat noin 2 600 €, kun hoidon kesto on 10 viikkoa. Fimean arvio sasitutsumabigovitekaanin budjettivaikutuksesta 70–80 potilaalle on 4,9–5,6 miljoonaa euroa, jota voidaan pitää budjettivaikutuksen maksimiarviona