Kirurginen savu toimenpiteissä - henkilöstön riskit ja suojaus

Vertaisarvioitu• Monia sähkökirurgisia instrumentteja käytettäessä syntyy kirurgista savua. • Henkilöstö voi altistua kumulatiivisesti savun haitallisille komponenteille. • Tavallinen kirurginen hengityssuojain antaa yli 90-prosenttisen suojan. Lisäksi tulisi käyttää asianmukaisella suodattimella varustettua paikallista savunpoistolaitteistoa. • Savulle altistumisen ei ole osoitettu lisäävän sairastavuutta tai syöpäriskiä.Peer reviewe

Kirurginen savu toimenpiteissä - henkilöstön riskit ja suojaus

• Monia sähkökirurgisia instrumentteja käytettäessä syntyy kirurgista savua. • Henkilöstö voi altistua kumulatiivisesti savun haitallisille komponenteille. • Tavallinen kirurginen hengityssuojain antaa yli 90-prosenttisen suojan. Lisäksi tulisi käyttää asianmukaisella suodattimella varustettua paikallista savunpoistolaitteistoa. • Savulle altistumisen ei ole osoitettu lisäävän sairastavuutta tai syöpäriskiä.</p

Lääkinnällisten laitteiden käyttöönotto edellyttää tietoa toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta

Teema : lääkkeet ja digitalisaatio 2.

Terveydenhuollon menetelmien arviointi on yhä tärkeämpää

Tervey­den­huollon mene­telmien ar­vioinnin asema tu­lee tur­vata ­lain­sää­dän­nöllä, riittä­vällä resur­soin­nilla, teke­mällä suosi­tuk­sista velvoit­tavia ja kytke­mällä ne talou­del­liseen oh­jaukseen

Tutusta tuntemattomaan: työyksikön muutos sairaalan henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin riskitekijänä COVID-19-pandemian aikana

COVID-19-pandemia on johtanut laajamittaisiin yhteiskunnan rajoittamistoimiin terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Terveydenhuollossa on jouduttu tekemään toimintojen uudelleenorganisointia, joka on vaatinut henkilökunnalta sopeutumista uudenlaisiin työnkuviin ja työskentely-ympäristöihin. Muutokset ovat heijastuneet henkilöstön henkiseen hyvinvointiin ja lisänneet stressin kokemuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla sairaalan sisällä uuteen työyksikköön siirtyneen ja omaan työyksikköön jääneen henkilökunnan henkistä hyvinvointia COVID-19-pandemian aikana keväällä 2020. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta suomalaisesta sairaalasta sähköisellä Webropol-kyselyllä koko henkilökunnalta. Henkinen hyvinvointi koostui ahdistuneisuuden, työstressin ja COVID-19 infektion tarttumisen pelkojen tarkastelusta. Lisäksi tutkittavia pyydettiin kirjoittamaan kokemuksistaan uuteen työyksikköön siirtymisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1995 työntekijää. Vastanneista 17 % (n=345) oli siirtynyt työhön uuteen työyksikköön. Uuteen työyksikköön siirtyneillä oli merkitsevästi enemmän ahdistuneisuutta kuin omaan työyksikköön jääneillä (p&lt;0.001). Uuteen työyksikköön siirtyminen synnytti mielipiteen ohittamisen ja tukea vaille jäämisen kokemuksia, ammatillisen itsetunnon horjumista sekä pitkittynyttä epävarmuutta ja pettymystä palkitsemattomuuteen. Uuteen työyksikköön siirtynyt henkilökunta koki jääneensä ilman emotionaalista tukea. He myös epäilivät omaa osaamistaan ja pelkäsivät virheiden tekemistä. Siirtynyt henkilökunta koki tulevaisuutensa monin tavoin epäselväksi. Henkilöstösiirrot tulisi toteuttaa hallitusti henkilöstöä kuunnellen ja osaamista kunnioittaen. Pakkosiirtymisen kokemusten sijasta tulee vahvistaa henkilökunnan osallisuutta päätöksenteossa, ja pyrkiä vapaaehtoisuuteen siirroissa. Keskeistä on myös tukea henkilökunnan ammatillista itsetuntoa ja sopeutumista uuteen työyksikköön. Uuteen työyksikköön siirtymisen herättämät tunteet ja ajatukset, on tärkeää käsitellä pandemia tilanteen väistyessä

Vaikuttavuuden tiekartta käytännön johtamiseen

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä laadittiin tiekartta, jonka avulla vaikuttavuuden tavoite viedään käytännön johtamiseen.publishedVersio

The tumour-associated carbonic anhydrases CA II, CA IX and CA XII in a group of medulloblastomas and supratentorial primitive neuroectodermal tumours: an association of CA IX with poor prognosis

Peer reviewe

Carbonic anhydrase IX in oligodendroglial brain tumors

Background Carbonic anhydrase IX is a hypoxia-induced enzyme that has many biologically important functions, including its role in cell adhesion and invasion. Methods This study was set out to investigate the role of CA IX in a series of 86 oligodendroglial brain tumors (71 primary and 15 recurrent; 48 pure oligodendrogliomas and 40 mixed oligoastrocytomas). Results 80% of the tumors showed CA IX expression by immunohistochemistry. Tumors with moderate or strong CA IX expression had decreased level of cell proliferation compared to weak or no CA IX expression (median 2.9 vs. 5.8, p = 0.015). CA IX correlated with two antioxidative enzymes, manganese superoxide dismutase (MnSOD) and regulatory gammaglutamylcysteine synthetase (GLCL-R): CA IX expression was significantly higher in MnSOD-positive tumors (p = 0.008) and decreased in GLCL-R-positive tumors (p = 0.044). In Cox multivariate analysis CA IX expression, patient age and histological component (pure oligodendroglioma vs. mixed oligoastrocytoma) showed independent prognostic values (p = 0.009, p = 0.003 and p = 0.022, respectively), CA IX positivity predicting poorer outcome. Conclusion CA IX was proved to be an independent prognostic indicator in oligodendroglial brain tumors, and it also correlates reversely with cell proliferation. It may have a role in the biology of oligodendrogliomas, and most interestingly, as it is mainly expressed in tumor tissue, CA IX could serve as a target molecule for anticancer treatments.BioMed Central Open acces

Rintasyöpään sairastuneen naisen seksuaalisuuden huomioon ottaminen sädehoitojakson aikana

Rintasyöpä on suomalaisten naisten yleisin syöpä, ja noin joka kymmenes nainen sairastuu siihen jossakin elämänsä vaiheessa. Rintasyöpäpotilailla seksuaaliongelmat ovat yleisiä, mutta tutkimusten mukaan potilaiden kaipaama ohjaus ja röntgenhoitajien valmius puhua seksuaalisuudesta eivät aina kohtaa. Vielä nykyäänkin seksuaalisuudesta keskustelemista vieraan henkilön kanssa pidetään epämiellyttävänä, vaikka seksi ja seksuaalisuus ovat tiivis osa nykyistä sosiaalista mediaa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla, miten rintasyöpään sairastuneet naiset olivat kokeneet seksuaalisuutensa huomioon ottamisen sädehoitojakson aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa röntgenhoitajille ja näin edesauttaa röntgenhoitajia käymään potilaiden tarpeiden vaatimia keskusteluja seksuaalisuudesta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin rintasyövän hoitomuotoja ja rintasyövän vaikutusta seksuaalisuuteen sekä röntgenhoitajien valmiuksia keskustella seksuaalisuudesta. Tutkimusaineisto kerättiin Pohjois-Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen avulla. Aineistona toimivat vapaamuotoiset kirjeet, joita rintasyövän sädehoitojakson viimeisten kymmenen vuoden aikana läpikäyneet naiset kirjoittivat. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysilla ja luokiteltu tutkimustehtävien mukaan. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että rintasyöpään sairastuminen ja sen eri hoitomuodot muuttavat naisen seksuaalisuutta kokonaisvaltaisesti. Sädehoidon hoitokeskusteluissa sivuvaikutuksista puhutaan yleisellä tasolla tai ei ollenkaan. Rintasyöpään sairastuneiden naisten röntgenhoitajilta saama seksuaalisuuteen liittyvä ohjaus on vaihtelevaa eikä seksuaalisuudesta puhuta juuri lainkaan. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sädehoitotyön kehittämisessä, varsinkin yksilöohjauksen sekä seksuaalisuuteen liittyvän ohjauksen parantamisessa. Jatkotutkimushaasteena on selvittää, miten röntgenhoitajat voisivat parantaa hoitokeskusteluja rintasyöpään sairastuneen naisen seksuaalisuutta tukevaksi. Jatkotutkimushaasteena on myös se, miten sädehoitoyksikössä toimiva röntgenhoitaja voisi käyttää hyväksi viitekehyksessä mainittuja BETTER- ja PLISSIT-malleja.Breast cancer is the most common cancer among Finnish women and about one in ten women fall ill with breast cancer at some point in their lives. Among breast cancer patients problems with sexuality are normal, but patients’ needs to talk and radiographers’ capacity to talk do not meet. Still today it is unpleasant to talk about one’s sexuality with an unfamiliar person, although sex and sexuality play a big role in today’s social media. The purpose of this thesis was to describe how breast cancer patients experience the radiotherapy treatment conversations when their sexuality during radiation therapy was paid attention to. The aim of this thesis was to give information to radiographers and to ease radiographers’ conversations with breast cancer patients about their sexuality. The study materials were collected with the help of Pohjois-Pohjanmaan Syöpäyhdistys. The materials were unofficial letters which were written by women with breast cancer who had received radiation therapy in the past ten years. The letters were analyzed with the method of inductive content analysis. The study was qualitative. The results showed that falling ill with breast cancer and the treatment forms changed women’s sexuality. In radiotherapy treatment conversations women were told about side effects in general level or not at all. Sexual guidance was given only occasionally by radiographers and there was not much talk about sexuality. The results can be used to develop radiation therapy, particularly treatment conversations and sexual guidance. Follow-up research could be used to find out how radiographers can improve treatment conversations to support sexuality of women with breast cancer. Also one follow-up research could deal with the use of BETTER and PLISSIT models in radiotherapy treatment