Haloota nostamatta : Seksuaalivähemmistöjen avoimuus terveydenhuollon työyhteisöissä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tein tutkielmani 'Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä' Equal-projektissa. Suomessa ei ole aiemmin tehty aihetta koskevaa laajaa tutkimusta, joten Equal-projektin tutkimus tuo uutta tietoa suomalaisten lesbojen, homojen ja biseksuaalien (seksuaalivähemmistöt) sekä transihmisten (sukupuolivähemmistöt) tilanteesta. Projektissa ovat mukana Helsingin yliopiston sosiologian laitos, SETA ry. sekä Stakes. Tavoitteena on työelämän muuttaminen tasa-arvoisemmaksi tutkimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen keinoin. Hankkeessa toteutettiin lumipallomenetelmällä laaja kyselytutkimus, jossa oli erilliset, joskin melko samansisältöiset, lomakkeet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Käytin Equal-hankkeen seksuaalivähemmistöille suunnattua lomakekyselyä omassa tutkimuksessani toisena aineistona 12 teemahaastattelun ohella. Tutkimuskysymykset koskevat terveydenhuollon homo-, lesbo- ja biseksuaalisia työntekijöitä ja heidän työyhteisöjään, ja ne voidaan tiivistää seuraavasti: Millaista seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä avoimuus tai salaaminen on? Vaikuttavatko niihin työyhteisöjen ja -ilmapiirien yleiset psykososiaaliset tai rakenteelliset tekijät, ja jos vaikuttavat, niin miten ja miksi? Onko avoimuus työhyvinvoinnin kannalta olennainen asia? Tutkimus on yhteydessä paitsi seksuaalivähemmistöjen ja työelämän tutkimukseen myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ja avoimuuden tarkasteluun yleisemmälläkin tasolla. Pääpaino on työhyvinvointiin liittyvillä tekijöillä, jollaiseksi miellän jossakin määrin myös avoimuuden. Etsin yhteyksiä seksuaalivähemmistöjen avoimuuden ja erilaisten sosiaalisten ja rakenteellisten tekijöiden väliltä ja pyrin ymmärtämään sekä tulkitsemaan näitä yhteyksiä. Työni nojaa sekä suomalaiseen (Luopa (1994), Valkonen (2003), Lehtonen, J. (1997, 2002, 2003)) että ulkomaalaiseen (esim. Davies (1992), Ostfield ja Jehn (1998)) seksuaalivähemmistöjä koskevaan tutkimukseen. Työelämää koskien olen perehtynyt lähinnä suomalaiseen työhyvinvoinnin tutkimukseen (esim. Vartia (1994, 1999, 2003)). Lisänäkökulmaa avoimuuteen kulttuurisena ilmiönä haen sosiaalisen vuorovaikutuksen teorioista (Goffman (1959), Vesala (1998, 2002)). Avoimuus tai salaaminen on useille seksuaalivähemmistöön kuuluville eräänlaisen kustannus–hyöty-analyysin tulosta. Työpaikkojen – ja niitä ympäröivän yhteiskunnan – heteronormatiivisuuden vuoksi useat seksuaalivähemmistöihin kuuluvat salaavat suntautumisensa työyhteisössään. Positiivisella työilmapiirillä, hyvällä sosiaalisella tuella ja yhteisöllisyydellä on tutkimukseni perusteella avoimuutta lisäävä vaikutus. Jos taas työyhteisössä puhutaan kielteiseen sävyyn ei-heteroseksuaalisuudesta, ja jos työpaikan säilyminen on epävarmaa, on myös omasta seksuaalisesta suuntautumisesta kertominen epätodennäköisempää. Näyttää lisäksi siltä, että salaaminen on yhteydessä työpahoinvointiin ja koettuihin uhkiin. Tulosten pohjalta esitän, että toimivasta työyhteisöllisyydestä ja -ympäristöstä muodostuu todennäköisemmin työhyvinvoinnin myönteinen kehä: kun kokee olevansa arvostettu työntekijä miellyttävässä, toimivassa ja pysyvässä työympäristössä, on helpompi olla avoin ja mahdollisesti avoimuudella syventää yhteisöllisyyttä ja omaa työyhteisöön kuulumista. Vastaavasti pahoinvoivassa, ristiriitaisemmassa tai huonon ilmapiirin työpaikassa ei haluta tai uskalleta olla avoimia, ja tämä seikka muiden ohella saattaa hankaloittaa työyhteisöön kuulumista

Piiri pieni pyörii : Suomalaisten poliisipäälliköiden ammatti-identiteetti ja työelämäkerrat

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.This licentiate thesis studies Finnish police chiefs' career biographies. Through career biographies it explores various issues concerning work and the police organization, such as professional identity, turning points of career, leadership, supervisor position, and hierarchy in the organization. How does one tell one's career, and how do different experiences construct and shape the professional identity of the Finnish police chiefs? The study approaches the police organization through decades' experience: police chiefs who were interviewed had all worked within the organization for many years, even decades. Thus it enables reader to get into a world that might not be reached otherwise. Police chiefs' career biographies offer an interesting viewpoint to the Finnish police organization. The study reveals, among other things, competitive nature and contradictory expectations concerning one's career moves. It also contributes to studies among civil servants' careers, well-being and motivation at work. In addition, it strengthens understanding about biographies as a relevant way of reflecting one's career. The study implies that police chiefs' work and professional identity are strongly shaped by ambivalent publicity - hierarchy and competition within the police organization, and professional narrative that praises vertical mobility and career moves. The study leans on the theories of narrative identity. The empirical data included 15 biographical interviews, and the analysis of the data was conducted using the expectancy analysis. Analysis is presented in two separate chapters and was motivated by two research questions. Firstly, which issues and experiences strongest construct and shape the professional identity of the Finnish police chiefs? Themes that are studied here are: career choice, supervisor position, different types of publicity, and social relations among those involved with the profession. Secondly, how do the police chiefs tell their careers: how are their work biographies told and emplotted? This section concentrates on the biographers' attitudes towards their (work) history. Four types of career biographies are presented: a battle-oriented romance, a progressive development narrative, a hope-lost career tragedy, and a more lightly oriented comedy narrative. Police chiefs work biographies can be seen as bureaucratic interpretive models. Turning points in the career concerned moves in a structural path of the organization, and different positions were hierarchically connected to each other. Beginnings of the police chiefs' careers were often told with enthusiasm and satisfaction. Career moves took place regularly, one after another. These experiences form a striking point of comparison to the current situation, which instead could be characterized as a time of very few career moves.Lisensiaatintyössäni tutkimuskohteena ovat poliisipäälliköiden suullisesti kertomat, työuraa koskevat elämäkerrat. Niiden avulla tarkastelen erilaisia työhön ja organisaatioon liittyviä teemoja: ammatti-identiteettiä, työuran käänteitä ja muutosta sekä johtajuutta, hierarkiaa ja esimies-alaissuhteita. Miten oma työura kerrotaan ja millaisia ovat ammatti-identiteettiä vahvimmin tuottavat ja muokkaavat kokemukset? Työ kertoo poliisiorganisaatiosta organisaatiossa vuosikymmeniä työskennelleiden henkilöiden kokemusten kautta. Siten se avaa lukijalleen maailman, johon muutoin voisi olla vaikeaa päästä. Tarkastelemalla poliisissa johtajina työskentelevien virkamiesten työelämäkertoja on mahdollista tehdä tulkintoja poliisiorganisaatiosta yleisemminkin. Tutkimuksessa tulevat esiin muun muassa eteneminen poliisiorganisaatiossa, sisäinen kilpailu ja ristiriitaiset odotukset eri tahoilta. Tutkimuksen voi myös nähdä tarjoavan laajemminkin uusia näkökulmia hallinnon muutoksiin, virkamiesten työuriin, työn mielekkyyteen ja työmotivaatioon. Samalla se lisää ymmärrystä elämäkerroista työuran hahmottamisen muotona. Tutkimus nojautuu narratiivisen identiteetin teorioihin. Tutkimuksessa haastateltiin 15 poliisipäällikköä ja aineistoa analysoitiin ensisijaisesti odotusanalyysin avulla. Analyysiosio jakautuu kahteen osaan. Kysyn tutkimuksessani ensinnäkin, mitkä ovat poliisipäällikkyyden 'ydinkokemukset' - mitkä asiat tai aihealueet muodostavat päälliköiden kertomuksissa kaikkein tiheimmät ja merkityksellisimmät kohdat. Tarkastelen erikseen ammatinvalintaa, 'poliisin kanssa ja sen esimiehenä toimimista', ammatin suhdetta erilaisiin julkisuuksiin sekä ammattikunnan keskinäistä tiivistä piiriä. Toisena keskeisenä tarkastelukohteena ovat työelämäkertojen tyypit: millaisia urakertomuksia poliisipäälliköt kertovat, mikä on kertojan asenne (työ)elämäänsä ja millaisena uran juoni esitetään. Tässä osiossa keskityn kokonaisiin työelämäkertatyyppeihin ja pyrin hahmottamaan juonellisen rakenteen ja elämäkerran ensisijaisen asenteen tai muodon. Esittelen neljä uraelämäkerran tyyppiä: kamppailuun keskittyvän romanssin, progressiivisen kehityskertomuksen, urakehityksen toivosta luopuneen tragedian sekä uraan kevyemmin suhtautuvan komediallisen kertomuksen. Tutkimukseni valossa poliisipäällikkyyden ydinkokemusten taustalla vaikuttavat voimakkaasti poliisipäälliköiden ammattikuntaan kohdistuvan julkisuuden ambivalentti luonne ja mallikansalaisuuden paineet, organisaation tiukka hierarkia erilaisine ilmenemineen, uralla etenemistä ja paikasta toiseen siirtymistä korostava mallitarina sekä keskinäinen kilpailu suppeassa ja tutussa joukossa. Poliisipäälliköiden urakertomukset edustavat tutkimukseni perusteella uran byrokraattista tulkintakehystä. Muutokset poliisipäälliköiden työuralla olivat nimenomaan rakenteellisella polulla etenemisiä ja hierarkkisesti yhteydessä toisiinsa. Työuran alut kerrottiin innostuneesti ja nopeaa etenemistä myönteisesti kuvaillen. Ripeän etenemisen luomat odotukset ja tottuminen vertikaaliseen sosiaaliseen liikkuvuuteen taustoittavat 2000-luvun puolenvälin pysähtynyttä tilannetta ja sitä kohtaan tunnettua tympäännystä. Nykytilanne on useiden päälliköiden kohdalla räikeässä kontrastissa muutaman vuosikymmenen takaisen uran alkutaipaleen kanssa

Classifying outcomes in secondary and tertiary care clinical quality registries—an organizational case study with the COMET taxonomy

The choice of what patient outcomes are included in clinical quality registries is crucial for comparable and relevant data collection. Ideally, a uniform outcome framework could be used to classify the outcomes included in registries, steer the development of outcome measurement, and ultimately enable better patient care through benchmarking and registry research. The aim of this study was to compare clinical quality registry outcomes against the COMET taxonomy to assess its suitability in the registry context.Peer reviewe

Pakasteherneen fysikaalisten rikkakasvintorjuntamenetelmien vaikutus satoon

ei saatavill

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä

Exposure to Airborne Particles and Volatile Organic Compounds from Polyurethane Molding, Spray Painting, Lacquering, and Gluing in a Workshop

Due to the health risk related to occupational air pollution exposure, we assessed concentrations and identified sources of particles and volatile organic compounds (VOCs) in a handcraft workshop producing fishing lures. The work processes in the site included polyurethane molding, spray painting, lacquering, and gluing. We measured total VOC (TVOC) concentrations and particle size distributions at three locations representing the various phases of the manufacturing and assembly process. The mean working-hour TVOC concentrations in three locations studied were 41, 37, and 24 ppm according to photo-ionization detector measurements. The mean working-hour particle number concentration varied between locations from 3000 to 36,000 cm(-3). Analysis of temporal and spatial variations of TVOC concentrations revealed that there were at least four substantial VOC sources: spray gluing, mold-release agent spraying, continuous evaporation from various lacquer and paint containers, and either spray painting or lacquering (probably both). The mold-release agent spray was indirectly also a major source of ultrafine particles. The workers' exposure can be reduced by improving the local exhaust ventilation at the known sources and by increasing the ventilation rate in the area with the continuous source.Peer reviewe

Metabolically healthy and unhealthy obesity phenotypes in the general population : the FIN-D2D Survey

Peer reviewe

Developing a spatially explicit modelling and evaluation framework for integrated carbon sequestration and biodiversity conservation: application in southern Finland

The challenges posed by climate change and biodiversity loss are deeply interconnected. Successful co-managing of these tangled drivers requires innovative methods that can prioritize and target management actions against multiple criteria, while also enabling cost-effective land use planning and impact scenario assessment. This paper synthesises the development and application of an integrated multidisciplinary modelling and evaluation framework for carbon and biodiversity in forest systems. By analysing and spatio-temporally modelling carbon processes and biodiversity elements, we determine an optimal solution for their co-management in the study landscape. We also describe how advanced Earth Observation measurements can be used to enhance mapping and monitoring of biodiversity and ecosystem processes. The scenarios used for the dynamic models were based on official Finnish policy goals for forest management and climate change mitigation. The development and testing of the system were executed in a large region in southern Finland (Kokemäenjoki basin, 27 024 km2) containing highly instrumented LTER (Long-Term Ecosystem Research) stations; these LTER data sources were complemented by fieldwork, remote sensing and national data bases. In the study area, estimated total net emissions were currently 4.2 TgCO2eq a-1, but modelling of forestry measures and anthropogenic emission reductions demonstrated that it would be possible to achieve the stated policy goal of carbon neutrality by low forest harvest intensity. We show how this policy-relevant information can be further utilised for optimal allocation of set-aside forest areas for nature conservation, which would significantly contribute to preserving both biodiversity and carbon values in the region. Biodiversity gain in the area could be increased without a loss of carbon-related benefits.The challenges posed by climate change and biodiversity loss are deeply interconnected. Successful co-managing of these tangled drivers requires innovative methods that can prioritize and target management actions against multiple criteria, while also enabling cost-effective land use planning and impact scenario assessment. This paper synthesises the development and application of an integrated multidisciplinary modelling and evaluation framework for carbon and biodiversity in forest systems. By analysing and spatio-temporally modelling carbon processes and biodiversity elements, we determine an optimal solution for their co-management in the study landscape. We also describe how advanced Earth Observation measurements can be used to enhance mapping and monitoring of biodiversity and ecosystem processes. The scenarios used for the dynamic models were based on official Finnish policy goals for forest management and climate change mitigation. The development and testing of the system were executed in a large region in southern Finland (Kokemäenjoki basin, 27,024 km2) containing highly instrumented LTER (Long-Term Ecosystem Research) stations; these LTER data sources were complemented by fieldwork, remote sensing and national data bases. In the study area, estimated total net emissions were currently 4.2 TgCO2eq a−1, but modelling of forestry measures and anthropogenic emission reductions demonstrated that it would be possible to achieve the stated policy goal of carbon neutrality by low forest harvest intensity. We show how this policy-relevant information can be further utilized for optimal allocation of set-aside forest areas for nature conservation, which would significantly contribute to preserving both biodiversity and carbon values in the region. Biodiversity gain in the area could be increased without a loss of carbon-related benefits.Peer reviewe

Team climate, intention to leave and turnover among hospital employees: Prospective cohort study

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>In hospitals, the costs of employee turnover are substantial and intentions to leave among staff may manifest as lowered performance. We examined whether team climate, as indicated by clear and shared goals, participation, task orientation and support for innovation, predicts intention to leave the job and actual turnover among hospital employees.</p> <p>Methods</p> <p>Prospective study with baseline and follow-up surveys (2–4 years apart). The participants were 6,441 (785 men, 5,656 women) hospital employees under the age of 55 at the time of follow-up survey. Logistic regression with generalized estimating equations was used as an analysis method to include both individual and work unit level predictors in the models.</p> <p>Results</p> <p>Among stayers with no intention to leave at baseline, lower self-reported team climate predicted higher likelihood of having intentions to leave at follow-up (odds ratio per 1 standard deviation decrease in team climate was 1.6, 95% confidence interval 1.4–1.8). Lower co-worker assessed team climate at follow-up was also association with such intentions (odds ratio 1.8, 95% confidence interval 1.4–2.4). Among all participants, the likelihood of actually quitting the job was higher for those with poor self-reported team climate at baseline. This association disappeared after adjustment for intention to leave at baseline suggesting that such intentions may explain the greater turnover rate among employees with low team climate.</p> <p>Conclusion</p> <p>Improving team climate may reduce intentions to leave and turnover among hospital employees.</p