Cervical, vaginal and vulvar cancer incidence and survival trends in Denmark, Finland, Norway and Sweden with implications to treatment

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).Background: Incidence of cervical cancer has been reduced by organized screening while for vaginal and vulvar cancers no systematic screening has been implemented. All these cancers are associated with human papilloma virus (HPV) infection. We wanted to analyze incidence trends and relative survival in these cancers with specific questions about the possible covariation of incidence, survival changes coinciding with incidence changes and the role of treatment in survival. We used nationwide cancer registry data for Denmark (DK), Finland (FI), Norway (NO) and Sweden (SE) to address these questions. Methods: We use the NORDCAN database for the analyses: incidence data were available from 1943 in DK, 1953 in FI and NO and 1960 in SE, through 2016. Survival data were available from 1967 through 2016. World standard population was used in age standardization. Results: In each country the incidence of cervical cancer declined subsequent to rolling out of screening activities. The attained plateau incidence was lowest at 4/100,000 in FI and highest at 10/100,000 in DK and NO. The incidence of vaginal and vulvar cancer remained relatively constant at about 2/100,000. Relative 1-year survival in cervical cancer improved in all countries from low 80%s to high 80%s in the 50-year period, and 5-year survival improved also but at 20% units lower level. Survival gains were found only in patients diagnosed before age 60 years. Survival in vaginal and vulvar cancer followed the same patterns but at a few % units lower level. Conclusion: Cervical cancer screening appeared to have reached its limits in the Nordic countries by year 2000. Novel treatments, such as immunotherapy, would be needed to improve survival until HPV vaccination will reach population coverage and boost the global fight against these cancers.Peer reviewe

Hoidon vaikutus Saaristomeren kansallispuiston perinnebiotooppien putkilokasvilajistoon

Saaristomeren kansallispuiston kiinteät perinnebiotooppien kasvillisuusseurantaruudut laskettiin uudelleen ja pääkoordinaattianalyysin (PCoA) avulla tarkasteltiin hoidon vaikutuksia ruutujen kasvillisuuteen. Oordinaatiossa oli havaittavissa ryhmittymistä ravinteisuuden, kosteuden ja puustoisuuden perusteella. Seurantaruutujen kasvillisuuteen vaikuttivat vahvimmin kunnostusraivaus sekä ruudun kosteusolot. Uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien määrät sekä edustavien perinnebiotooppilajien peittävyydet ruuduilla vaikuttivat pääasiassa kasvaneen seuranta-aikana 1975–2018. Samalla umpeenkasvua indikoivien lajien esiintymät ovat pienentyneet. Vallinneiden ja ylipäätänsä vaihtelevien sääolojen vuoksi inventointitiheyttä voisi kasvattaa, jos halutaan varmempia tuloksia, sillä kasvillisuuden luontainen vaihtelu voi antaa väärän kuvan kasviyhteisön kehittymisestä, kun inventointien välillä on viisitoistakin vuotta

”Mecci uážžu leđe muu kirkko” – ”Metsä saa olla kirkkoni” : Ekologinen perinnetieto inarinsaamelaisten luontosuhteessa

Tutkimuksessa tarkastellaan inarinsaamelaisten luontosuhdetta nykyaikana. Inarinsaamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka on perinteisesti asuttanut Suomessa suurin piirtein nykyisen Inarin kunnan aluetta. Inarinsaamelaisten suhde luontoon on ollut hyvin läheinen ja luonnosta riippuvainen, mutta suhde luontoon on kuitenkin elänyt murroksessa erityisesti viimeisen sadan vuoden aikana esimerkiksi perinteisten elinkeinojen harjoittamisen parissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Muutoksista huolimatta saamelaisten suhde luontoon nähdään edelleen yleisesti vahvana ja merkittävänä osana saamelaisten arkielämää. Käytän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ekologista perinnetietoa, jonka avulla on tutkittu erityisesti alkuperäiskansojen luontoon liittyviä tietoja, taitoja, arvoja ja uskomuksia. Hyödynnän analyysissa Nicolas Houden tapaa jakaa ekologinen perinnetieto kuuteen eri ulottuvuuteen, joiden mukaan tarkastelen myös omaa aineistoani. Itse tutkimuskysymys työssä on kaksiosainen: 1) millaista ekologista perinnetietoa inarinsaamelaisilla on, ja 2) miten ekologinen perinnetieto näkyy inarinsaamelaisten arjessa. Tutkimuksen aineistona toimivat kevättalvella 2018 suoritetut kahdeksan inarinsaamelaisen puolistrukturoidut haastattelut. Hyödynnän analyysissa sisällönanalyysia, jonka avulla olen jakanut aineiston erilaisiin aineistosta nouseviin teemoihin ja liittänyt teemat osaksi teoreettista viitekehystä. Analyysin runkona hyödynnetyt ekologisen perinnetiedon ulottuvuudet painottuvat analyysissa sen mukaan, kuinka vahvasti ne nousevat esille aineistossani. Käytännöllistä luontoon liittyvää tietoa enemmän aineistossani korostuvat luontoon liittyvä etiikka, kulttuurillinen merkitys ja maailmankuva, jotka näin ollen näkyvät enemmän myös analyysissa ja johtopäätöksissä. Tutkielmani perusteella voidaan sanoa, että inarinsaamelaisilla on edelleen vahva yhteys luontoon ekologisen perinnetiedon välityksellä. Aineistoni perusteella inarinsaamelaisilla on nykyisinkin ekologiseen perinnetietoon liittyviä tietoja ja taitoja, joita he pyrkivät pitämään yllä ja opettamaan eteenpäin. Tähän liittyen merkittävänä teemana aineistosta nousee ylisukupolvinen ajattelu, ja sekä menneet että tulevat sukupolvet ovat vahvasti läsnä haastateltavien ajatuksissa ja luontosuhteessa. Tutkimustuloksissa on keskeistä myös se, kuinka voimakkaasti kunnioitus luontoa kohtaan näkyy. Haastateltavat näkevät luontosuhteen selvästi vastavuoroisena ja tasavertaisena, eikä ihmistä nosteta luonnon yläpuolelle. Tuloksissa näkyy vahvasti myös tapa ajatella ihmisen olevan osa luontoa, eikä oma luonnosta erillinen yksikkönsä

Dataviittausten vakiintuminen edellyttää muutoksia työtapoihin ja tutkijan arviointiin

Jokainen tutkimus nojaa aina jollakin tavalla aiemmin tuotettuun tutkimukseen. Tutkijalla on eettinen velvollisuus tuoda esille aiempi tieteellinen panos, jolle hän tutkimuksensa rakentaa. Viittaaminen muiden tekemiin tutkimustuotoksiin on itsestäänselvyys, kun puhutaan tieteellisistä julkaisuista, mutta tutkimusaineistoihin viittaaminen sen sijaan ei ole vielä vakiintunutta

The impact of tree crops and temperature on the timing of frugivorous bird migration

Migration has evolved to tackle temporal changes in availability of resources. Climate change has been shown to affect the migration dates of species, which raises the question of whether the variation in the timing of migration is climate or resource dependent? The relative importance of temperature and availability of food as drivers of migration behaviour during both spring and autumn seasons has been poorly studied. Here, we investigated these patterns in frugivorous and granivorous birds (hereafter frugivorous) that are assumed to postpone their autumn migration when there is plenty of food available, which may also advance upcoming spring migration. On the other hand, especially spring migration dates have been negatively connected with increasing temperatures. We tested whether the autumn and spring migration dates of eleven common frugivorous birds depended on the crop size of trees or ambient temperatures using 29 years of data in Finland. The increased crop sizes of trees delayed autumn migration dates; whereas, autumn temperature did not show a significant connection. We also observed a temporal trend towards later departure. Increasing temperature and crop sizes advanced spring arrival dates. Our results support the hypothesis that the timing of autumn migration in the frugivorous birds depends on the availability of food and is weakly connected with the variation in temperature. Importantly, crop size can have carry-over effects and affect the timing of spring arrival possibly because birds have overwintered closer to the breeding grounds after an abundant crop year.Peer reviewe

Game-based situation awareness training for child and adult cyclists

Safe cycling requires situation awareness (SA), which is the basis for recognizing and anticipating hazards. Children have poorer SA than adults, which may put them at risk. This study investigates whether cyclists’ SA can be trained with a video- based learning game. The effect of executive working memory on SA was also studied. Thirty-six children (9–10 years) and 22 adults (21–48 years) played the game. The game had 30 video clips filmed from a cyclist’s perspective. Each clip was suddenly masked and two or three locations were presented. The player’s task was to choose locations with a potential hazard and feedback was given for their answers. Working memory capacity (WMC) was tested with a counting span task. Children’s and adults’ performance improved while playing the game, which suggests that playing the game trains SA. Adults performed better than children, and they also glanced at hazards more while the video was playing. Children expectedly had a lower WMC than adults, but WMC did not predict performance within the groups. This indicates that SA does not depend on WMC when passively viewing videos.Peer reviewe

Metal and metalloid exposure and oxidative status in free-living individuals of Myotis daubentonii

Metal elements, ubiquitous in the environment, can cause negative effects in long-lived organisms even after low but prolonged exposure. Insectivorous bats living near metal emission sources can be vulnerable to such contaminants. Although it is known that bats can bioaccumulate metals, little information exists on the effects of metal elements on their physiological status. For example, oxidative status markers are known to vary after detoxification processes and immune reactions. Here, for two consecutive summers, we sampled individuals from a natural population of the insectivorous bat, Myotis daubentonii, inhabiting a site close to a metal emission source. We quantified metals and metalloids (As, Ca, Cd, Co, Cu, Mn, Ni, Pb, Se, Zn) from individual fecal pellets. We measured enzymatic antioxidants (GP, CAT, SOD), total glutathione (tGSH) and ratio between reduced and oxidized glutathione (GSH:GSSG) from their red blood cells together with biometrics, hematocrit and parasite prevalence. In general, metal concentrations in feces of M. daubentonii reflected the exposure to ambient contamination. This was especially evident in the higher concentrations of Cd, Co, Cu and Ni close to a smelter compared to a site with less contaminant exposure. Annual differences were also observed for most elements quantified. Sex-specific differences were observed for calcium and zinc excretion. SOD and CAT enzymatic activities were associated with metal levels (principal components of six metal elements), suggesting early signs of chronic stress in bats. The study also shows promise for the use of non-invasive sampling to assess the metal exposure on an individual basis and metal contamination in the environment.Peer reviewe

Long-term survival trends in solid cancers in the Nordic countries marking timing of improvements

Peer reviewe