Effect of sodium nitrite and sodium chloride on growth of lactic acid bacteria

Creative Commons Licens

Kuntoutujan osallistaminen tavoitteenasettamisprosessiin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin : Loppuraportti

Kuntoutujan osallisuus omassa kuntoutumisprosessissaan on ensiarvoisen tärkeää, jotta kuntoutumista edistävät toimet nivoutuvat osaksi kuntoutujan arkea ja kuntoutuja motivoituu ja sitoutuu muutokseen. Tässä Kelan rahoittamassa vuosina 2015 ja 2016 toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin kuntoutujan osallistamista kuntoutumistavoitteiden asettamiseen ja tavoitteiden seurantaan Goal Attainment Scaling -menetelmällä (GAS). Tutkimuksen tavoitteena oli 1) tarkastella kuntoutujan osallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tavoitteita asettaessa, 2) arvioida tavoitteiden saavuttamista ja siihen liittyviä tekijöitä sekä 3) vertailla kahden kuntoutujaryhmän yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tavoitetyöskentelyssä. Tutkimus toteutettiin arviointitutkimuksena, jossa Keski-Suomen keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osaston kuntoutujat (n = 20) sekä Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiirin kuntayhtymän eli Etevan kehitysvammapsykiatrian yksiköiden kuntoutujat (n = 20) asettivat omat tavoitteensa yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa käyttäen GAS-menetelmää. Tutkimuksen alussa ammattilaiset perehdytettiin kuntoutujan osallistamisen ideologiaan sekä GAS-menetelmään. Ammattilaisten tietämystä kartoitettiin kyselyllä alussa ja lopussa. Tutkija havainnoi kunkin kuntoutujan ja työryhmän tavoitekeskustelua, minkä jälkeen hän haastatteli yksilöllisesti kuntoutujaa ja omaisia sekä ryhmähaastatteluna moniammatillista työryhmää. Puolen vuoden kuluttua arvioitiin tavoitteen saavuttamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä haastattelemalla kuntoutujaa ja omaisia sekä ammattilaisia. Tavoitekeskustelut ja haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysissä painottuivat laadulliset menetelmät. Kuntoutujan osallistaminen tavoitekeskusteluun näyttäytyi täysivaltaisena ja osittaisena osallistumisena. Täysivaltaisen osallistumisen alatyyppeinä olivat kuntoutuja aktiivisena vallan- ja vastuunkäyttäjänä sekä kuntoutuja tuetusti osallistuvana. Osittaisen osallistumisen alatyyppeinä olivat kuntoutujan jättäytyminen sivuun jossain vaiheessa keskustelua, kuntoutujan jättäminen sivuun jossain vaiheessa keskustelua sekä kuntoutujan jääminen sivuun epätarkoituksenmukaisen tuen vuoksi. Kuntoutujan osallistumista tavoitteenasettamisprosessiin edistivät seuraavat asiat: Yksilölliset tarpeet ohjasivat päämäärätietoista tavoitekeskustelussa etenemistä, kuntoutujalla oli valmius asettaa omia tavoitteitaan, ammattilaiset käyttivät tarkoituksenmukaisia osallistamisen työtapoja sekä omaiset olivat mukana tavoitteen asettamisessa. Vaativan kuntoutuksen osaston kuntoutujat saavuttivat tavoitteensa keskimääräistä paremmin (T-lukuarvo 57, hajonta 12). Kehitysvammapsykiatrian kuntoutujilla oli tavoitteensaavuttamisessa vaihtelua, ryhmätasolla tavoitteen saavuttaminen jäi keskimääräistä heikommaksi (T-lukuarvo 45, hajonta 15). Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat tekijät liittyivät kuntoutujaan, kuntoutumisen tukimuotoihin sekä lähi-ihmisiin ja asuinympäristöön. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntoutujan osallistuminen omien tavoitteiden asettamiseen sekä motivoi että sitouttaa kuntoutujaa kuntoutumisprosessiin. Kognitiiviset ongelmat ja kehitysvammaisuus eivät estä kuntoutujan aktiivista osallistumista tavoitteen asettamisprosessiin, mikäli ammattilaiset osaavat tukea ja kannustaa kuntoutujan osallisuutta ja päätöksentekoa. Kuntoutujan osallistaminen vaatii opettelua ja harjoittelua niin kuntoutujalta, yksittäiseltä ammattilaiselta, työyhteisöltä kuin koko organisaatiolta

The effect of the pH of meat on the boiling test

Creative Commons Licens

Follow-Up of Cancer Patients Receiving Anti-PD-(L)1 Therapy Using an Electronic Patient-Reported Outcomes Tool (KISS): Prospective Feasibility Cohort Study

Background: Immune checkpoint inhibitors (ICIs) have become a standard of care for various tumor types. Their unique spectrum of side effects demands continuous and long-lasting assessment of symptoms. Electronic patient-reported outcome (ePRO) follow-up has been shown to improve survival and quality of life of cancer patients treated with chemotherapy.Objective: This study aimed to investigate whether ePRO follow-up of cancer patients treated with ICIs is feasible. The study analyzed (1) the variety of patient reported symptoms, (2) etiology of alerts, (3) symptom correlations, and (4) patient compliance.Methods: In this prospective, one-arm, multi-institutional study, we recruited adult cancer patients whose advanced cancer was treated with anti-programmed cell death protein 1 (PD)-ligand (L)1 agents in outpatient settings. The ePRO tool consisted of a weekly questionnaire evaluating the presence of typical side effects, with an algorithm assessing the severity of the symptom according to National Cancer Institute Common Terminology Criteria for Adverse Events and an urgency algorithm sending alerts to the care team. A patient experience survey was conducted monthly. The patients were followed up to 6 months or until disease progression.Results: A total of 889 symptom questionnaires was completed by 37 patients (lung cancer, n=15; melanoma, n=9; genitourinary cancer, n=9; head and neck cancer, n=4). Patients showed good adherence to ePRO follow-up. The most common grade 1 symptoms were fatigue (28%) and itching (13%), grade 2 symptoms were loss of appetite (12%) and nausea (12%), and grade 3-4 symptoms were cough (6%) and loss of appetite (4%). The most common reasons for alerts were loss of appetite and shortness of breath. In the treatment benefit analysis, positive correlations were seen between clinical benefit and itching as well as progressive disease and chest pain.Conclusions: According to the results, ePRO follow-up of cancer patients receiving ICIs is feasible. ePROs capture a wide range of symptoms. Some symptoms correlate to treatment benefit, suggesting that individual prediction models could be generated

HaploBlocks : Efficient Detection of Positive Selection in Large Population Genomic Datasets

Genomic regions under positive selection harbor variation linked for example to adaptation. Most tools for detecting positively selected variants have computational resource requirements rendering them impractical on population genomic datasets with hundreds of thousands of individuals or more. We have developed and implemented an efficient haplotype-based approach able to scan large datasets and accurately detect positive selection. We achieve this by combining a pattern matching approach based on the positional Burrows-Wheeler transform with model-based inference which only requires the evaluation of closed-form expressions. We evaluate our approach with simulations, and find it to be both sensitive and specific. The computational resource requirements quantified using UK Biobank data indicate that our implementation is scalable to population genomic datasets with millions of individuals. Our approach may serve as an algorithmic blueprint for the era of "big data" genomics: a combinatorial core coupled with statistical inference in closed form.Peer reviewe

A longitudinal study of changes in psychosocial well-being during orthognathic treatment

The aim was to evaluate changes in the psychosocial well-being of orthognathic surgery patients (n = 22) during treatment and to compare results with those of adults not requiring orthognathic treatment (n = 22). Patient data were collected before treatment (T0), after the first orthodontic examination (T1), three times during treatment (T2–T4), and 1 year after surgery (T5). In this article, only data corresponding to patient stage T5 are reported for the control subjects. Participants filled in a structured diary and the modified version of the Secord and Jourard body image questionnaire, the Orthognathic Quality of Life Questionnaire, the Rosenberg Self-Esteem Scale, and the Acceptance and Action Questionnaire II. Moreover, patients filled in the Symptom Checklist-90. After the placement of orthodontic appliances (T2), orthognathic quality of life, self-esteem, and psychological flexibility were lower and psychiatric symptoms increased. Improvements were observed from T2 to T5 in orthognathic quality of life, body image, self-esteem, psychological flexibility, and psychiatric symptoms. Treatment resulted in improvements from T0 to T5 in orthognathic quality of life, body image, and psychiatric symptoms. At T5, patient psychosocial well-being was comparable to or even better than that of control subjects. Orthognathic treatment seems to support psychological well-being, but the range of individual variation is wide.</p

Does orthognathic treatment improve patients' psychosocial well-being?

Objective: To analyse changes in patients' psychosocial well-being from before treatment until post-surgical orthodontic treatment (including retention) is completed. Materials and methods: Data was collected six times: before treatment (T0), 6-8 weeks after the placement of orthodontic appliances (T2), 3-4 weeks before surgery (T3), six weeks after surgery (T4), one year after surgery (T5) and after completing orthodontic treatment (T6; 20-57 months after surgery). At T0, 60 patients participated while at T6, data was available for 15 patients. All patients completed the Orthognathic Quality of Life Questionnaire (OQLQ), Rosenberg Self-Esteem Questionnaire (RSES), Acceptance and Action Questionnaire II (AAQ-II) and the Symptom Checklist 90 (SCL-90). All pairwise comparisons between variables were conducted with the Wilcoxon signed-rank test. Results: OQLQ function, RSES, AAQ-II and SCL GSI worsened from T0 to T2. At T5, improvements compared to T0 were found in all aspects of OQLQ and SCL GSI. When comparing results at T6 to T0, improvements where only found in OQLQ sum, OQLQ facial aesthetics and OQLQ function. Conclusions: Although well-being of orthognathic patients seems to improve during treatment, many improvements cannot be verified anymore at the completion of the retention period. Most stable changes are found in the oral function component and in the facial aesthetics component of the OQLQ.</p