Lichen ranges, animal densities and production in Finnish reindeer management

In the 1970s, mean lichen biomass ranged by the earmark districts (comprising of 2-9 adjacent herding associations) between 54 kg and 380 kg DM per ha correlating negatively with animal density per lichen ranges (range 1.5 - 14.3 ind. per km2). Biomasses were far below economic carrying capacity of lichen ranges (900 kg DM per ha). The condition of lichen ranges was poorest in the southern half of the area where alternative food to reindeer lichens (Deschampsia flexuosa, arboreal lichens and supplementary feeding) was available. In 1980-86, recruitment (calves per 100 females) was 33% higher than in the 1970's, on an average (65 vs. 49), despite a 90% increase in animal numbers between 1970 and 1986; recruitment has not been dependent on the condition of lichen ranges. The increase in production has been some higher than expected on the basis of animal numbers. The reasons for the increasing trends in animal numbers, recruitment and production remains some unclear, but they may include favorable winter conditions, supplementary feeding, medical treatment against parasites and proper harvesting policy

Verkkokiusaaminen ilmiönä peruskoulussa

Tiivistelmä. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on nykyään jatkuvasti esillä. Eri sivustojen ja sovellusten tarjoama anonymiteetti mahdollistaa asiattoman käyttäytymisen verkossa entistä helpommin. Tämä onkin yksi syy sille, miksi nuorten välinen kiusaaminen on siirtynyt sosiaalisen median välityksellä myös koulun ulkopuolelle oppilaiden omalle vapaa-ajalle luoden uusia ongelmia nuorten hyvinvoinnille ja identiteetin kehitykselle. Tutkielman tavoitteena on perehtyä verkkokiusaamiseen ilmiönä peruskoulussa. Tämän lisäksi käsittelemme verkkokiusaamisen aiheuttamia vaikutuksia kiusatuilla ja sitä, miten verkkokiusaamista voitaisiin ehkäistä. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksemme ovat “Mitä on verkossa tapahtuva koulukiusaaminen?”, “Miten verkossa tapahtuva koulukiusaaminen vaikuttaa kiusattuun?” ja “Miten verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen voidaan puuttua?”. Tutkielman alussa avaamme kiusaamiseen liittyviä termejä ja määrittelemme käyttämämme kiusaamiskäsitteen. Verkkokiusaaminen tarkoittaa teknologisten laitteiden, kuten esimerkiksi puhelimen tai tietokoneen, väärinkäyttöä. Sen tarkoituksena on perinteisesti aiheuttaa ahdistusta ja pahaa oloa kiusatulle. Verkkokiusaamiselle on tyypillistä myös jatkuvuus ja valtasuhteiden epätasapaino. Tutkielmassamme käy ilmi, että verkkokiusaaminen on verrattain uusi ilmiö, jolla on arveltua vakavammat seuraukset. Sillä on pitkäkantoiset seuraamukset, jotka vaikuttavat vahvasti kiusatuksi tulleen henkilön minäkuvaan ja hyvinvointiin. Kiusatuksi tuleminen voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistuneisuutta, huonoa itsetuntoa, itsetuhoisuutta ja masennusta. Verkkokiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen on haastavaa, muttei mahdotonta. Tärkeää on lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tarkkaivaisuus sekä varovaisuus internetissä

Peruskoulun oppilaiden kokemuksia verkkokiusaamisesta

Tiivistelmä. Tämä parityönä toteutettu pro gradu -tutkielma käsittelee peruskoulun 4.–6. -luokan oppilaiden kokemuksia verkkokiusaamisesta. Verkkokiusaaminen määritellään tässä tutkielmassa teknologisten laitteiden, kuten esimerkiksi puhelimen tai tietokoneen jatkuvana väärinkäyttönä tavoitteenaan aiheuttaa kiusaamisen kohteeksi joutuneelle ahdistusta tai pahaa oloa. Tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä peruskoulun oppilaiden kokemuksiin verkkokiusaamisesta ja saada vastaukset tutkimuskysymyksiimme. Tutkimuskysymyksiä muodostui kaksi: 1) Miten 4.–6.-luokkalaiset käsittävät termin verkkokiusaaminen? 2) Millaisena 4.–6. luokkalaiset lapset kokevat sosiaalisessa mediassa ilmenevän verkkokiusaamisen henkilökohtaisella tasolla? Tutkielma on toteutettu laadullisen tutkimuksen fenomenografisista lähtökohdista tutkimalla vastaajien käsityksiä ilmiöstä. Tutkielman aineisto on kerätty sattumanvaraisesti valikoiduilta Torniolaisilta ala-asteilta. Keräsimme aineiston sähköisen Google Forms-kyselylomakkeen avulla ja saimme lopulta 144 vastausta oppilailta ympäri Torniota. Aineisto kerättiin maaliskuun 2022 aikana ja analysoimme aineiston aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä tutkimuskysymys kerrallaan. Tutkimuksen toteutuksessa on huomioitu sekä luotettavuuteen että eettisyyteen, kuten esimerkiksi tutkittavien nimettömyyteen ja tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuuteen, vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustuloksistamme selvisi, että oppilaat määrittivät verkkokiusaamisen internetissä tai sosiaalisessa mediassa tapahtuvaksi kiusaamiseksi (1. tutkimuskysymys). Verkkokiusaamisen eri muodoiksi puolestaan lueteltiin haukkuminen, ilkeät kommentit, henkilökohtaisten tietojen, kuvien tai videoiden jakaminen ilman lupaa, syrjiminen ja kiusaajan anonyymius. Lähes 50 % kyselytutkimukseen vastanneista oppilaista kertoi kohdanneensa verkkokiusaamista, 18 % oli tullut verkkokiusatuksi ja 7,6 % vastaajista myönsi osallistuneensa verkkokiusaamiseen. Pojat joutuivat tyttöjä todennäköisemmin verkkokiusaamisen uhriksi erityisesti alemmalla luokka-asteella, mutta vanhemmista oppilaista verkkokiusatuksi joutuivat lähinnä tytöt ja muunsukupuoliset oppilaat. Verkkokiusaamisen kokeminen herätti oppilaissa pääsääntöisesti ärtymystä, ahdistusta ja hämmennystä, mutta osa oppilaista kertoi myös, ettei verkkokiusaamisen kohtaaminen tuntunut heistä miltään (2. tutkimuskysymys). Kiusaajat puolestaan kertoivat pääsääntöiseksi syykseen kostamisen. Peräti 85,7 % kiusaajista oli myös itse tullut kiusatuiksi. Muita syitä kiusata oli myös kiusaamisesta seurannut hyvä mieli ja verkkokiusaamisen helppous. Tämä työ on tehty tutkijoiden henkilökohtaisesta kiinnostuksesta sosiaalista mediaa ja internetin ilmiöitä kohtaan. Työn taustalla on myös huoli nykyisten ja tulevien sukupolvien internetin käytöstä, ruutujen ääressä vietetystä ajasta sekä lasten ja nuorten käytöksestä internetissä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on auttaa nuorten elämässä läsnä olevia aikuisia ja opetusalan ammattilaisia sekä tunnistamaan ja ymmärtämään verkkokiusaamisen eri ilmenemismuotoja, että puuttumaan ja ehkäisemään niiden muodostumista. Vaikka tutkimuksemme tulokset eivät ole täysin yleistettävissä koskemaan koko ikäluokkaa, ne heijastavat hyvin aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Tutkimuksemme tuoma uusi tieto on arvokasta niin 10–12-vuotiaille oppilaille itselleen kuin 4.–6.-luokkien opettajille ja oppilaiden huoltajille. Tutkimuksemme tarjoaa arvokasta ja helposti hyödynnettävää tietoa verkkokiusaamisesta lisäksi jatkotutkimukselle. Kiinnostavia jatkotutkimusaiheita on useita aiheen ajankohtaisuuden ja nuorten kasvavan ruutuajan ja verkon käytön myötä

Field-Aligned and Ionospheric Currents by AMPERE and SuperMAG During HSS/SIR-Driven Storms

This study considers 28 geomagnetic storms with Dst $\leq-50$ nT driven by high-speed streams (HSSs) and associated stream interaction regions (SIRs) during 2010-2017. Their impact on ionospheric horizontal and field-aligned currents (FACs) have been investigated using superposed epoch analysis of SuperMAG and AMPERE data, respectively. The zero epoch ($t_0$) was set to the onset of the storm main phase. Storms begin in the SIR with enhanced solar wind density and compressed southward oriented magnetic field. The integrated FAC and equivalent currents maximise 40 and 58 min after $t_0$, respectively, followed by a small peak in the middle of the main phase ($t_0$+4h), and a slightly larger peak just before the Dst minimum ($t_0$+5.3h). The currents are strongly driven by the solar wind, and the correlation between the Akasofu $\varepsilon$ and integrated FAC is $0.90$. The number of substorm onsets maximises near $t_0$. The storms were also separated into two groups based on the solar wind dynamic pressure p_dyn in the vicinity of the SIR. High p_dyn storms reach solar wind velocity maxima earlier and have shorter lead times from the HSS arrival to storm onset compared with low p_dyn events. The high p_dyn events also have sudden storm commencements, stronger solar wind driving and ionospheric response at $t_0$, and are primarily responsible for the first peak in the currents after $t_0$. After $t_0+2$ days, the currents and number of substorm onsets become higher for low compared with high p_dyn events, which may be related to higher solar wind speed.publishedVersio

Effect of ICME-Driven Storms on Field-Aligned and Ionospheric Currents From AMPERE and SuperMAG

Funding Information: This work was supported by the Academy of Finland project 314664 and 314670. We thank the AMPERE team and the AMPERE Science Center for providing the Iridium derived data products ( https://ampere.jhuapl.edu/ ). For the ground magnetometer data and substorm onset list, we gratefully thank the SuperMAG collaboration and all organizations involved ( https://supermag.jhuapl.edu/info/ ). For the geomagnetic indices, solar wind and interplanetary magnetic field data, we gratefully thank NASA/GSFC's Space Physics Data Facility's OMNIWeb ( https://omniweb.gsfc.nasa.gov/ ). Funding Information: This work was supported by the Academy of Finland project 314664 and 314670. We thank the AMPERE team and the AMPERE Science Center for providing the Iridium derived data products (https://ampere.jhuapl.edu/). For the ground magnetometer data and substorm onset list, we gratefully thank the SuperMAG collaboration and all organizations involved (https://supermag.jhuapl.edu/info/). For the geomagnetic indices, solar wind and interplanetary magnetic field data, we gratefully thank NASA/GSFC's Space Physics Data Facility's OMNIWeb (https://omniweb.gsfc.nasa.gov/). Publisher Copyright: © 2022. The Authors.Peer reviewe

Drift compensation using a multichannel slot waveguide Young interferometer

Polymeric integrated Young interferometer sensor chips utilizing a slot waveguide have demonstrated to be sensitive, to work at visible wavelengths, to be manufacturable by simple process, and to have a reduced sensitivity to temperature fluctuations. Although slot waveguide Young interferometers have these desirable features for low-cost rapid diagnostics, the sensor readout is disturbed by mechanical drifts of the sensing system. In this paper we demonstrate that mechanical drifts of the readout system can be compensated by using a multichannel slot waveguide Young interferometer having two reference waveguides and applying a drift compensation method based on the analysis of the spatial shifts of the interferogram fringes. The applicability of the drift compensation method was studied by conducting experiments with undisturbed and with mechanically disturbed setup to measure the phase changes induced by the changes of the bulk refractive index. By applying the drift compensation method, the sample induced phase change responses were extracted from up to 18 times larger measured phase changes in the disturbed experiments proving the applicability of the method with multichannel slot waveguide Young interferometers

Multiscale magnetic underdense regions on the solar surface: Granular and Mesogranular scales

The Sun is a non-equilibrium dissipative system subjected to an energy flow which originates in its core. Convective overshooting motions create temperature and velocity structures which show a temporal and spatial evolution. As a result, photospheric structures are generally considered to be the direct manifestation of convective plasma motions. The plasma flows on the photosphere govern the motion of single magnetic elements. These elements are arranged in typical patterns which are observed as a variety of multiscale magnetic patterns. High resolution magnetograms of quiet solar surface revealed the presence of magnetic underdense regions in the solar photosphere, commonly called voids, which may be considered a signature of the underlying convective structure. The analysis of such patterns paves the way for the investigation of all turbulent convective scales from granular to global. In order to address the question of magnetic structures driven by turbulent convection at granular and mesogranular scales we used a "voids" detection method. The computed voids distribution shows an exponential behavior at scales between 2 and 10 Mm and the absence of features at 5-10 Mm mesogranular scales. The absence of preferred scales of organization in the 2-10 Mm range supports the multiscale nature of flows on the solar surface and the absence of a mesogranular convective scale

Island properties dominate species traits in determining plant colonizations in an archipelago system

The extrinsic determinants hypothesis emphasizes the essential role of environmental heterogeneity in species' colonization. Consequently, high resident species diversity can increase community susceptibility to colonizations because good habitats may support more species that are functionally similar to colonizers. On the other hand, colonization success is also likely to depend on species traits. We tested the relative importance of environmental characteristics and species traits in determining colonization success using census data of 587 vascular plant species collected about 70 yr apart from 471 islands in the archipelago of SW Finland. More specifically, we explored potential new colonization as a function of island properties (e.g. location, area, habitat diversity, number of resident species per unit area), species traits (e.g. plant height, life-form, dispersal vector, Ellenberg indicator values, association with human impact), and species' historical distributions (number of inhabited islands, nearest occurrence). Island properties and species' historical distributions were more effective than plant traits in explaining colonization outcomes. Contrary to the extrinsic determinants hypothesis, colonization success was neither associated with resident species diversity nor habitat diversity per se, although colonization was lowest on sparsely vegetated islands. Our findings lead us to propose that while plant traits related to dispersal and establishment may enhance colonization, predictions of plant colonizations primarily require understanding of habitat properties and species' historical distributions.Peer reviewe

On an Analytical Framework for Voids: Their abundances, density profiles and local mass functions

We present a general analytical procedure for computing the number density of voids with radius above a given value within the context of gravitational formation of the large scale structure of the universe out of Gaussian initial conditions. To this end we develop an accurate (under generally satisfied conditions) extension of unconditional mass function to constrained environments, which allowes us both to obtain the number density of collapsed objects of certain mass at any distance from the center of the void, and to derive the number density of voids defined by those collapsed objects. We have made detailed calculations for the spherically averaged mass density and halo number density profiles for individual voids. We also present a formal expression for the number density of voids defined by galaxies of a given type and luminosity. This expression contains the probability for a collapsed object of certain mass to host a galaxy of that type and luminosity as a function of the environmental density. We propose a procedure to infer this function, which may provide useful clues as to the galaxy formation process, from the observed void densities.Comment: 14 pages, 7 figures, MNRAS in pres