Hyvinvointitalouden idea EU-politiikassa

No abstract.Puheenvuoro tarkastelee hyvinvointitalouden idean leviämistä kansalaisyhteiskunnasta ja kansallisvaltion politiikka-agendalta EU-politiikkaan. Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen EU-edustuston johdolla hyvinvointitalous nostettiin EU-keskusteluihin ja politiikkaprosesseihin. Tavoitteena oli vaikuttaa ja nostaa uusia näkökulmia EU:n sosiaali-, terveys-, työllisyys- ja talouspolitiikkaan. Hyvinvointitalouden idean kautta haluttiin lisätä politiikan hyvinvointilähtöisyyttä ja osoittaa hyvinvoinnin merkitys kestävälle taloudelliselle kehitykselle. Hyvinvointitalouden idean edistäminen nojasi vahvasti kansainvälisiin keskusteluihin ja kansainvälisten talousorganisaatioiden tukeen. Määrätietoinen toiminta, oikeiden institutionaalisten kanavien löytäminen sekä kansainvälisen episteemisen yhteisön muodostuminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä hyvinvointitalouden idean leviämisessä osaksi EU-politiikkaa. Hyvinvointitalouden idean vaikutus EU:n politiikkaprosesseihin ja politiikkaparadigmoihin on vielä auki, ja idean selvittäminen vaatii lisätutkimusta. Alustavat havainnot kuitenkin antavat olettaa, että esimerkiksi Euroopan komission valintoihin hyvinvointitalouden idealla ja siihen liittyvällä vaikuttamistyöllä on ollut vaikutusta. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden hyvinvointitalousprosessia voidaankin pitää onnistuneena

John Maynard Keynesin talouspolitiikka ja suomalaiset keynesiläisen talouspolitiikan määritelmät

Artikkelissa perehdytään John Maynard Keynesin pääteoksensa General Theoryn julkaisun jälkeen muotoilemaan talouspoliittiseen ohjelmaan ja verrataan sitä suomalaisiin määritelmiin keynesiläisestä talouspolitiikasta. Artikkeli osoittaa, että Keynesin politiikkaohjelman teoreettiset perustelut ja sisällöt eroavat merkittävästi niistä perusteluista ja sisällöistä, joihin Suomessa yleisimmin käytetty määritelmä keynesiläisestä talouspolitiikasta on nojannut. Kun keynesiläinen talouspolitiikka määritellään Keynesin oman talouspoliittiseen ohjelman perusteella, voidaan suomalaisen talouspolitiikan analyysiin tuoda uudenlaisia näkökulmia, jotka täydentävät ja tarkentavat kuvaa Suomen talouspolitiikan eri vaiheista ja sitä muovanneista vaikutteista

Tarkkaan rajattuja näkökulmia yhteisvaluuttaan

Sixten Korkman: Euro – valuutta vailla valtiota. Taloustieto, Helsinki 2013

Nordean henkilöasiakkaiden verkkopankin kehitys Suomessa vuosina 1982-1997 monitasoisen analyysimallin näkökulmasta

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Nordean verkkopankin kehitystä monitasoisen analyysimallin avulla, jonka tarkoituksena on huomioida verkkopankin kehityksen kannalta oleellisia organisaatio-, toimiala- ja yhteiskuntasoilla tapahtuneita muutoksia vuosien 1982 - 1997 välisenä aikana ja pyrkiä identifioimaan näiden tasojen välisiä dynaamisia vuorovaikutussuhteita, joilla on ollut merkitystä verkkopankin kehityksen kannalta. Pyrin näin tuomaan uuden näkökulman verkkopankin kehityksen tarkasteluun ja samalla selvittämään, kuinka hyvin tutkimuksessa käytetty monitasoinen analyysimalli soveltuu innovaatioiden kehitysprosessien tutkimiseen. TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään sovellettua versiota laajojen sosio-teknisten siirtymien tutkimiseen kehitetystä monitasoisesta analyysimallista. Tutkimusmenetelmänä käytetään historiallista tapaustutkimusta, jonka avulla verkkopankin kehitystä tarkastellaan monitasoisen analyysimallin kolmen tason kautta. Tapaustutkimuksen aineisto perustuu organisaatiotason kehityksen osalta pääasiassa seitsemän Nordean verkkopankkia tutkimusajanjaksolla kehittämässä olleen henkilön teemahaastatteluun. Toimiala- ja yhteiskuntatason aineisto perustuu tutkimuksen perusteella valikoituneeseen aiheesta kirjoitettuun sekundaariaineistoon. TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimus osoittaa, että monet verkkopankin kehityksen kannalta oleellisista innovaatioista tehtiin jo 1980-luvun alkupuolella, mutta sen aikaiset toimiala- ja yhteiskuntatason tekijät eivät vielä mahdollistaneet itsepalveluiden laajempaa kasvua. 1990-luvun vaihteessa tapahtuneet mullistukset yhteiskunta- ja toimialatasolla antoivat alkusykäyksen itsepalveluiden merkityksen kasvulle ja lopulta Internetin kaupallistuminen 1990-luvun puolivälissä loi mahdollisuuksien ikkunan verkkopankin räjähdysmäiselle kasvulle. Tutkimuksen perusteella monitasoinen analyysimalli soveltuu ainakin verkkopankin kehitystarinan tapauksessa hyvin innovaatioiden kehitysprosessien tutkimiseen

Missiovetoisuus uudistavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan aikakaudella : Strategisen toimeenpanon malli

Viimeaikaisten kriisien myötä Suomessa ja Euroopassa uudistetaan innovaatiopolitiikkaa. Esimerkiksi Suomessa parlamentaarinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmä on esittänyt kansallisten T&K-panostusten nostoa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta asteittain vuoteen 2030 mennessä ja peräänkuuluttanut TKI-toiminnan strategista suuntaamista aikamme suurten haasteiden ratkaisemiseksi. Tämän hankkeen tehtävänä on ollut selvittää, miten tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa suuntaamalla voidaan nopeuttaa niitä yhteiskunnan kannalta merkittäviä siirtymiä, joita hallitus priorisoi strategisissa valinnoissaan. Lisäksi tehtävänämme on ollut esittää suosituksia siihen, miten valtionhallinto voi käytännössä toteuttaa suuntaavaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa missioiden avulla, eli suuntaamalla tavoitteellista yhteistoimintaa yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Missioiden avulla toteutettava suuntaava tutkimus- ja innovaatiopolitiikka edellyttää poliittista sitoutumista ja vahvaa johtajuutta, mutta samalla mahdollistaa eri hallinnonalojen ja sektorien kykyjen ja resurssien hyödyntämisen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tässä raportissa esitämme laajaan kirjallisuuskatsaukseen ja arviointiin sekä Suomen toimintaympäristön empiiriseen analyysiin perustuvan missiomallin sekä vaihtoehtoja mallin toimeenpanemiseksi Suomen kontekstissa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kohti hyvinvointitalouden ohjausmallia : Hyvinvointilähtöisen politiikkaohjauksen ja hallinnan näkökulmia sosiaaliturvan kehittämisessä sekä yhteiskuntapolitiikassa

Sosiaaliturvan indikaattorit hyvinvointitaloudessa - ohjausmalli päätöksentekoon ja seurantaan -hankkeen raportissa kuvataan kansainvälisiä esimerkkejä hyödyntäen, millainen hyvinvointitalouden ohjausmalli voisi toimia Suomessa. Lisäksi kuvataan ehdotus siitä, kuinka hyvinvointitaloudellista ohjausta olisi mahdollista tuoda osaksi sosiaaliturvajärjestelmän uudistamistyötä erityisesti sosiaaliturvakomitean työhön peilaten. Hankkeessa hyödynnettiin useita laadullisia aineistoja. Raportissa kuvataan seitsemän maan hyvinvointitaloudellinen ohjausmalli. Indikaattorien kehittämistyön tuloksena esitetään ehdotus sosiaaliturvan seurantaan sopivista indikaattoreista. Lisäksi raportissa kuvataan neljä kehityssuuntaa suomalaiselle hyvinvointitaloudellisen ohjausmallille: 1) nykyisiin rakenteisiin perustuva ohjaus, 2) hyvinvointitalouden keskitetty ohjausmalli, 3) parlamentaarisen ohjauksen malli sekä 4) nöyrän ohjauksen malli. Selvityksen mukaan hyvinvointitaloudellisen ohjauksen kehittämistä kannattaa seuraavaksi tehdä dialogisesti valtioneuvoston, alueiden ja kuntien kesken, eri kehityssuuntia kokeillen sekä kokonaisvaltaisesti sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä yhteen tuoden. Lisäksi on huomioitava kansalaisyhteiskunnan osallisuus ohjausmallin kehittämisessä ja toiminnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Econchange : State’s changing role in regard to the economy in turbulent times

Economic systems around the world are facing pressure to change from multiple directions. The COVID-19 pandemic as well as Russia's invasion of Ukraine and its aftermath have required states' active involvement to ensure the sustainability of their economies and societies. In addition to short-term shocks, the economy is facing a number of long-term challenges:, the need to tackle climate change and rapidly transition to a fossil-free energy system, the strengthening of geopolitical blocs and tensions, an ageing population and the effects of technological development on employment. These changes challenge the established premises of fiscal, trade, labour, industrial and innovation policies in Finland and call for the state to take a more active orchestration role in the economy. This more active role in economic policy requires new capabilities from the state. The state must be able to maintain an up-to-date overall understanding of the complex and constantly changing operational environment, steer societal resources towards implementing politically-decided strategic goals, and more strongly coordinate different actors and sectors of society amidst the changing economy. Strengthening these capabilities requires adequate resources in public administration and training for civil servants.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government