Head-first into Upper Secondary Education : Finnish Young People Making Classed and Gendered Educational Choices

In this article, we analyse the narratives of Finnish young people regarding their educational choices for upper secondary education in a theoretical framework inspired by Bourdieu's forms of capital and Skeggs' concept of the classed value of self. Our data consist of interviews with 66 ninth-graders, produced in the Youth in Time research project. In the narratives, we identified six frames of choice between general upper secondary and vocational education and outside formal education. We also recognized that there was hesitation and various strategies that young people utilized in making their educational choices, based on their social and cultural capitals. Young people become aware of their value in the educational market through this process of making their choice. Their educational choices are complex and intertwined with gender, social class, social relations, racialization and locality.Peer reviewe

Muistisairaiden potilaiden esiintyminen MET -aineistossa Tays:ssa aikavälillä 1.9.2014 - 28.2.2015

MET (medical emergency team) -toiminta on sairaalan sisällä tapahtuvien sydänpysähdysten ja muiden akuuttitilanteiden hoitoa. MET -toiminnan tärkeimmät osatekijät ovat potilaan tilan heikkenemisen oikea-aikainen tunnistaminen, sairaalansisäisen ensihoitoryhmän (MET-ryhmän) kutsuminen sekä potilaan tilan vakauttaminen joko vuodeosastolla tai siirtäminen tehohoitoon. Sairaalassa tapahtuvat sydänpysähdykset ovat harvoin odottamattomia tapahtumia. Jopa tunteja ennen elottomuutta voidaan potilailla havaita peruselintoimintojen muutoksia, joihin reagoimalla voidaan ennaltaehkäistä elvytystilanteita. Elintoimintojen seuraamista varten on kehitetty erilaisia kriteerejä tai aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmiä (early warning scores, EWSs), joissa elintoiminnot ja niiden häiriöt pisteytetään asteikolla 0-3. Tämän jälkeen pisteet lasketaan yhteen ja tietyn raja-arvon ylittyessä tulee paikalle kutsua MET-ryhmä. Muistisairaiden potilaiden kivun, kärsimyksen ja tunteiden ilmaisu ovat heikentyneet, minkä vuoksi voinnin heikkeneminen voi olla vaikeampaa havaita muistisairailla potilailla muihin potilaisiin verrattuna. Jos potilaan peruselintoimintoja ei seurata tarpeeksi tarkasti eikä sanattomiin merkkeihin kiinnitetä huomiota, riski potilaan menehtymiseen kohoaa huomattavasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, muistisairaudesta kärsivien MET-potilaiden hälytysten erityispiirteitä. Aineistona käytettiin 1.9.2014-28.2.2015 välisenä aikana MET –tehtävistä ja puhelinkonsultaatioista kirjoitettuja raportteja Tampereen ylipistollisessa sairaalassa. Muistisairaiden potilaiden osuus aineistossa osoittautui odotettua pienemmäksi. Muistisairaiden potilaiden MET -hälytyksiä edeltävästi hälytyskriteerit täyttyivät 50 %:ssa tapauksista. Muilla MET -potilailla kriteerit täyttyivät yhteensä 42 %:ssa tapauksista. Hälytyskriteerin täytyttyä muilla MET-potilailla ensihoitoryhmä kutsuttiin paikalle heti 22 %:ssa tapauksista, osaston omaa lääkäriä konsultoitiin 17 %:ssa kerroista ja osaston hoitajat hoitivat ongelman itse 45 %:ssa tapauksista. Muistisairailla potilailla vastaavat luvut olivat 14 %, 14 % ja 43 %. Huomattavaa tutkimuksessa oli se, että 79 %:ssa muistisairaille tehdyistä hälytyksistä potilas oli elossa 24 tunnin päästä, kun muilla potilailla vastaava prosentti oli 90. Muistisairailla potilailla hälytyskriteerien täyttymiseen reagoitiin huonommin kuin muiden MET-potilaiden kohdalla, ja MET -hälytyksissä esiintyi enemmän viiveitä. Lisäksi muistisairaiden potilaiden kuolleisuus oli hieman muuta aineistoa suurempi. Muistisairaat potilaat eivät esiintyneet MET-aineistossa kognitioltaan terveitä potilaita useammin. Muistisairaita MET -potilaita tulisi jatkossa tutkia isomman aineiston avulla

Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat: pääomat, strategiat ja koulutuksellisen arvon muotoutuminen

Nuorten koulutusvalintoja lähestytään julkisessa keskustelussa usein uusliberalistisesti eli yksilöllisinä prosesseina, vailla rakenteellista näkökulmaa. Nuoret tekevät kuitenkin koulutusvalintansa erilaisiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin pääomiin tukeutuen tietyissä paikallisissa konteksteissa. Nuoret ”kirjataan” yhteiskuntaan ja sen kerrostumiin koulutusvalintojen kautta. Nuorten kouluarvosanat materialisoituvat valintatilanteissa mahdollisuuksina erilaisiin koulutustulevaisuuksiin ja valintakehyksiin, joiden kautta heitä arvotetaan yhteiskunnallisesti. Siten nuoret valitsevat tietyn koulutuspaikan ja sen myötä yhteiskunnallisesti määritellyn arvoaseman, josta he valintaprosessin kuluessa tulevat itsekin tietoisiksi. Analysoimme artikkelissamme 66 eri puolilla Suomea asuvan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisen nuoren haastattelupuhetta koulutusvalinnoista. Löysimme nuorten kuvauksista kuusi valintakehystä, jotka liittyivät joko varmasti lukioon tai ammattioppilaitokseen suuntautuviin valintoihin tai epävarmempiin, vaihtoehtoisiin kehyksiin. Tunnistimme nuorten puheesta erilaisia valintastrategioita. Määrätietoisuuden, jatkuvuuden ja viivytyksen strategiat liittyivät nuorten kulttuurisesti ja sosiaalisesti korkeisiin pääomiin, kun taas välttelyn, maksimoinnin ja ”oville koputtelun” strategiat liittyivät haavoit- tuvammassa asemassa olevien nuorten tarinoihin. Nuorten koulutusvalinnat eivät kiinnity pelkästään yhteiskuntaluokkaan sekä perheen resursseihin ja pääomiin vaan myös paikallisuuden, sukupuolen ja rodullistamisen ulottuvuuksiin

Clinical Tear Fluid Proteomics : A Novel Tool in Glaucoma Research

Tear fluid forms the outermost layer of the ocular surface and its characteristics and composition have been connected to various ocular surface diseases. As tear proteomics enables the non-invasive investigation of protein levels in the tear fluid, it has become an increasingly popular approach in ocular surface and systemic disease studies. Glaucoma, which is a set of multifactorial diseases affecting mainly the optic nerve and retinal ganglion cells, has also been studied using tear proteomics. In this condition, the complete set of pathophysiological changes occurring in the eye is not yet fully understood, and biomarkers for early diagnosis and accurate treatment selection are needed. More in-depth analyses of glaucoma tear proteomics have started to emerge only more recently with the implementation of LC-MS/MS and other modern technologies. The aim of this review was to examine the published data of the tear protein changes occurring during glaucoma, its topical treatment, and surgical interventions.publishedVersionPeer reviewe

Toiveita ja tulevaisuuksia : Nuorten koulutukselliset jatkumot ja säröt toisella asteella

Peer reviewe

Miten kaupungista tulee oma? Kaupunkipääoma ja nuorten eriytyneet suhteet kaupunkitilaan

Peer reviewe

Miten kaupungista tulee oma? Kaupunkipääoma ja nuorten eriytyneet suhteet kaupunkitilaan

Peer reviewe

Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana

Tässä tutkimuksessa on selvitetty työelämään tutustumisjaksojen eli TET-jaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana. Tutkimuksessa on kerätty aineistoa sekä laadullisin että määrällisin menetelmin: haastatteluin, ryhmähaastatteluin sekä kouluille, työnantajille ja nuorille kohdennetuilla kyselyillä. Aineistoa on kerätty koulujen henkilökunnalta, kaupunkien ja työnantajapuolen edustajilta sekä yhdeksäsluokkalaisilta nuorilta eri paikkakunnilta. Taustamateriaalina on käytetty koulutuspoliittisia asiakirjoja. Tutkimuksen tuloksena todetaan TET-jaksojen myönteisiä ulottuvuuksia sekä kehittämistoimia edellyttäviä asioita. TET-jakso on nuorille hyvin erilainen kokemus, johon vaikuttaa monet asiat, kuten oppilaan oma tilanne, tausta, koulun ohjauskäytännöt sekä paikka, jossa TET-jakso suoritetaan. Tutkimusaineistoon pohjautuen suositellaan TET-jaksojen valtakunnallisen seurantajärjestelmän kehittämistä, TET-kehittäjän tehtävän perustamista valtakunnalliselle ja paikalliselle tasolle, TET-jakson ohjausmallin luomista ja materiaalien saataville tuomista, TET-jaksojen kytkemistä vahvemmin osaksi koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä monipuolisen tuen tarjoamista työnantajille TET-jaksojen kehittämiseen ja konseptointiin, joka mahdollistaa TET-jaksojen laajemman kirjon sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämisen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä