Kemikaalien aiheuttamat välittömät työperäiset iho- ja hengitystieallergiat

Tutkimushankkeessa selvitettiin kemikaalien aiheuttamien välittömien työperäisten allergisten iho- ja hengitystiesairauksien esiintyvyyttä ja aiheuttajia ja arvioitiin nykyisiä diagnostisia käytäntöjä, kuten ihopistokokeiden ja ihon avotestin käyttöä välittömien kemikaaliallergioiden toteamisessa.1

Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset.

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin vuodelta 2013 yhteensä 4 602 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 18,7 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. Vahvistettuja ammattitauteja oli 1 811 eli 7,4 10 000 työllistä työntekijää kohden. Viime vuosien lukumäärien lasku näyttää nyt pysähtyneen. Naisten tapausten osuus oli 37 % eli sama kuin vuonna 2012 (37 %)

Akrylaattiallergioiden ehkäiseminen kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa

Akrylaattiyhdisteet aiheuttavat työperäistä allergista kosketusihottumaa, astmaa ja nuhaa. Niitä käytetään mm. rakennekynsiaineissa, ripsiliimoissa ja kokoonpanoliimoissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää turvallisia työtapoja ja siten ehkäistä akrylaattiallergioita kauneudenhoito- ja ja kokoonpanoaloilla. Tutkimuksessa selvitettiin ihon ja hengitysteiden altistumista, analysoitiin tuotteita, testattiin suojakäsineitä sekä kuvattiin akrylaattien aiheuttamia ammattitauteja. Tutkimuksen pohjalta laadittiin teemasivu ja käytännönläheisiä ohjeita työpaikoille ja työntekijöille riskien tunnistamiseksi sekä turvallisten työtapojen ja suojautumisen edistämiseksi. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi perehdytyksessä ja kemikaaliriskinarvioinnissa kynsi- ja ripsityössä, kokoonpanotyössä ja soveltuvilta osin myös muissa akrylaattitöissä. Tässä raportissa esitetään tutkimuksen ”Akrylaattien aiheuttamien ihottumien ja hengitystiesairauksien ehkäisy kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa” päätulokset ja johtopäätökset

Riskiammatit, -alat ja -altisteet työperäisten sairauksien rekisterin perusteella : 10 vuoden aineiston analyysi

”Riskiammatit, -alat ja -altisteet Työperäisten sairauksien rekisterin perusteella” -hankkeen tavoitteena oli löytää työikäisten (15-64 -vuotiaiden) merkittävimmät ajankohtaiset riskitoimialat, -ammatit ja -altisteet analysoimalla Työperäisten sairauksien rekisterin aineisto 10 vuoden ajalta (v. 2005-2014). Hankkeen tulosten perusteella laadittiin ammattitautien ehkäisyohjelma, jossa ehdotetaan kohdennettuja toimia ammattitautien ehkäisemiseksi

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2018 : Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Vuonna 2018 Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin yhteensä 2872 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 1067. Kaikenikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten lukumäärä on vähentynyt 13 % ja vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä 14 % vuoteen 2017 verrattuna. Vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli 37 %. Monen samanaikaisesti vahvistuneen ammattitautidiagnoosin tapauksia oli noin 4 % vahvistettujen ammattitautitapausten aineistosta. Työikäisille (15─64-vuotiaille) kirjattiin 2413 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta eli 9,8 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausten määrä on vähentynyt noin 13 % v. 2017 verrattuna. Työikäisille kirjattiin 755 vahvistettua ammattitautitapausta eli 3,1 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten määrä on noin 14 % vähemmän kuin v. 2017. Työikäisillä vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli 31 %. Vajaa kolmasosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todetaan työuran jälkeen. Yli 65-vuotiaille ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia kirjattiin 459, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 312. Yli 65-vuotiaiden ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset sekä vahvistetut ammattitautitapaukset ovat vähentyneet 14 % v. 2017 verrattuna. Yli 65-vuotiaiden aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli noin 68 %. Työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 68 % miehille ja 32 % naisille. Yli 65-vuotiaiden aineistossa vahvistetuista ammattitautitapaukset kirjattiin pääosin miehille (miehet 96 % ja naiset 4 %). Kaikenikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille 76 % ja naisille 24 %. Kaikenikäisten aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 54 vuotta. Työikäisillä vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin eniten 60─64-vuotiaiden, 55─59-vuotiaiden ja 50─54-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli puolet työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin 50─64-vuotiailla. Työikäisillä naisilla vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma oli selvästi työikäisiä miehiä tasaisempi. Työikäisillä naisilla vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin eniten 50─54-vuotiaiden, 45─49-vuotiaiden ja 40─44-vuotiaiden ikäryhmissä. Työikäisten naisten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin alle 30-vuotiailla 28 %, kun työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin alle 30-vuotialla vain 12 %. Kaikenikäisten aineiston yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma. Tautipääryhmittäin tarkasteltuna asbestisairaustapauksia todettiin kaikenikäisten aineistossa lukumääräisesti eniten ammatti-ihotautitapausten ja meluvammatapausten sijoittuessa seuraaville sijoille. Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli edelleen meluvamma. Seuraavaksi yleisimmät työikäisten vahvistetut ammattitaudit olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja asbestiplakkitauti. Tautipääryhmittäin tarkasteltuna työikäisillä vahvistettiin selkeästi eniten ammatti-ihotautitapauksia. Yli 65-vuotiaiden yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, mesoteliooma, meluvamma, keuhkosyöpä ja asbestoosi. Miesten ja naisten ammattitautikirjot poikkeavat merkittävästi toisistaan. Työikäisillä miehillä yleisin vahvistettu ammattitauti oli meluvamma. Seuraavaksi yleisimpiä työikäisten miesten vahvistettuja ammattitauteja olivat allerginen kosketusihottuma ja asbestiplakkitauti. Työikäisillä naisilla yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat ärsytyskosketusihottuma ja allerginen kosketusihottuma, joita seurasivat ammattiastma, ammattinuha ja syyhy. Työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista oli pääaltisteryhmittäin tarkasteltuna lähes puolet (45 %) kemiallisten tekijöiden (esim. asbesti, epoksiyhdisteet, kumiyhdisteet, jauhot, viljat ja rehut, lehmä ja muut eläinperäiset altisteet, märkätyö) aiheuttamia. Fysikaalisten tekijöiden (esim. melu ja käsitärinä) aiheuttamia vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 30 %, biologisten tekijöiden (esim. syyhypunkki, Puumala-virus) aiheuttamia 14 % ja fyysisten/mekaanisten tekijöiden (esim. toistotyö, epäfysiologiset asennot) aiheuttamia 11 % tapauksista. Tarkastelussa huomioitiin ammattitautitapaukselle kirjatun ensimmäisen diagnoosin altiste. Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (132 tapausta), ’erikoistunut rakennustoiminta’ (74 tapausta), ’talonrakentaminen’ (54 tapausta) sekä ’terveyspalvelut’ (48 tapausta). Mikäli tapauksien määrä suhteutetaan työllisten määrään, työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten ilmaantuvuus oli suurin toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (20,9 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’muiden kulkuneuvojen valmistus’ (mm. laivat, junat, lentokoneet) (18,2 tapausta/10 000 työllistä). Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ammateissa ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’ (142 tapausta), ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ (132 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ (113 tapausta). Työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ (20,7 tapausta/10 000 työllistä) ja ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (20,2 tapausta/10 000 työllistä). Tautipääryhmittäin tarkasteltuna työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista oli eniten ammatti-ihotautitapauksia ja niiden epäilyjä. Toiseksi eniten oli ammattiastma ja - nuhatapauksia sekä niiden epäilyjä ja kolmanneksi eniten meluvammatapauksia ja niiden epäilyjä. Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (233 tapausta), ’erikoistunut rakennustoiminta’ (193 tapausta) sekä ’julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus’ (188 tapausta). Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli suurinta toimialoilla ’muiden kulkuneuvojen valmistus’ (49,5 tapausta/10 000 työllistä), ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (36,9 tapausta/10 000 työllistä), ’muut henkilökohtaiset palvelut’ (sisältää mm. kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut) (33,9 tapausta/10 000 työllistä) ja ’työllistämistoiminta’ (32,1 tapausta/10 000 työllistä). Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (351 tapausta) sekä ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’ (345 tapausta). Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus on korkein ammateissa ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym.’ (41,8 tapausta/10 000 työllistä), ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ (40,4 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’prosessityöntekijät’ (39,7 tapausta/10 000 työllistä). Työikäisten ammattiastmoja ja niiden epäilyjä oli 370 tapausta eli 86 tapausta vähemmän kuin vuonna 2017. Vähenemistä on tapahtunut vuodesta 2011 alkaen ja myös työllisten määrään suhteutettuna ammattiastmojen ja ammattiastmaepäilyjen määrä on laskussa. Työikäisten vahvistettujen astmojen lukumäärä oli 52 eli 3 tapausta vähemmän kuin vuonna 2017. Työikäisten vahvistettujen ammattiastmojen määrässä on tapahtunut vähenemistä vuodesta 2015 alkaen. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin naisilla hieman enemmän kuin miehillä (52 % verrattuna 48 %:iin) ja yleisin ikäryhmä oli 40─44-vuotiaat. Työikäisten ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet (20 tapausta), jauhot ja rehut (9 tapausta), muut eläinperäiset altisteet (7 tapausta), lehmä (4 tapausta), isosyanaatit (4 tapausta) ja muut kemikaalialtisteet (4 tapausta). Vuonna 2018 vahvistettiin neljä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävien aineiden aiheuttamaa ammattiastmaa, joiden aiheuttajina olivat rikkihappo, rikkiä sisältävä kaasu, PVC-muovin hajoamistuotteet ja emäsyhdiste. Homesienten aiheuttamissa ammattiastmoissa tapahtui jonkin verran lisääntymistä verrattuna vuoteen 2017. Muiden aiheuttajien suhteen ei tapahtunut selviä muutoksia huomioiden tapausten vähäinen lukumäärä. Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista tapauksista osoittaa työperäisten hengitystieoireiden yleisyyttä ja aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (12 tapausta), ’terveyspalvelut’ (9 tapausta), ’elintarvikkeiden valmistus’ (5 tapausta) ja ’koulutus’ (5 tapausta). Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’, ’terveydenhuollon asiantuntijat’ ja ’prosessityöntekijät’. Työikäisten ammattinuhia ja niiden epäilyjä kirjattiin 163 tapausta, joista vahvistettiin 41 tapausta. Naisia on sairastuneissa hieman miehiä enemmän (naiset 56 % ja miehet 44 %). Noin puolet ammattinuhaan sairastumisista todetaan ennen 35 ikävuotta. Ammattinuhia aiheuttivat erityisesti jauhot ja rehut, nautakarja sekä muut eläinallergeenit. Ammattinuhan riskitoimialat olivat ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous sekä niihin liittyvät palvelut’ sekä ’elintarvikkeiden valmistus’. Ammattinuhaan sairastuneita oli ammattiluokittain tarkasteltuna eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’. Työikäisten ammatti-ihotauteja ja -epäilyjä tuli tietoon 845 tapausta, ja vahvistettuja ammatti-ihotauteja oli 269 tapausta (36 % kaikista työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista). Vahvistettuja allergisia kosketusihottumia oli 121 tapausta, mikä on 8 tapausta vähemmän kuin v. 2017. Miehiä oli 60 % tapauksista. Aiheuttajaryhmistä suurin oli edelleen epoksikemikaalit ja -tuotteet (35 tapausta; 29 %). Kumikemikaalit olivat toiseksi suurin ryhmä: 27 tapausta (22 %). Säilöntäaineallergioita oli kaiken kaikkiaan 13 tapausta, joista isotiatsolinoniallergioita oli 12. Akrylaatit oli myös suhteellisen suuri aiheuttajaryhmä (8 tapausta). Kun tarkastellaan tapausten lukumääriä eri toimialoilla, kärkeen nousee ´erikoistunut rakennustoiminta’ ja toisella sijalla oli kampaajista ja kosmetologeista koostuva ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia oli taas lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’, ’palvelutyöntekijöillä’ (mm. kampaajat) ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Ne ovat olleet kärkikolmikko myös yli vuosikymmenen ajan. Vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia oli tällä kertaa 91, mikä on 5 tapausta vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Naisia oli lukumääräisesti enemmän (60 %). Yleisin ilmoitettu syy oli ’märkätyö’ kuten aiemminkin. Tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’terveyspalveluissa’ ja ’ravitsemistoiminnassa’. Samat toimialat olivat kärjessä myös v. 2017. Ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten tapauksia oli tällä kertaa ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’palvelutyöntekijöillä’, sekä ’hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä’. Työikäisten vahvistettuja kosketusurtikarioita ja proteiinikosketusihottumia oli 23 tapausta, mikä on 6 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Eläinperäiset altisteet muodostivat edelleen suurimman ryhmän (11 tapausta; 48 %). Tämän ryhmän sisällä lehmän epiteeli aiheutti 5 tapausta. ’Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ oli tärkein toimiala. Ammateista ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ ovat edelleen kärjessä. Työikäisten ihoinfektioita ja niiden epäilyjä oli 39 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 28 tapausta. Työikäisten vahvistetuista ihoinfektioista oli syyhyjä 25 tapausta, lehmänrokkoa 2 tapausta ja päätäitauteja 1 tapaus. Työikäisten rasitussairauksia ja niiden epäilyjä kirjattiin 242 tapausta, joista vahvistettuja rasitussairauksia oli 112 tapausta. Työikäisten lateraalisia epikondyliittejä tai niiden epäilyjä (tenniskyynärpää) kirjattiin 54 tapausta, joista vahvistettiin 29 tapausta. Tapauksista 76 % todettiin miehillä ja 24 % naisilla. Toimialoittain tarkasteltuna lateraalisen epikondyliitin tapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ sekä ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ sekä ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’. Työikäisten mediaalisia epikondyliittejä (golfkyynärpää) tai niiden epäilyjä oli 13 tapausta, joista vahvistui 6 tapausta. Työikäisten nivelkalvon tai jännetupentulehduksia (ICD- 10 M65-alkuiset diagnoosit) oli 60 tapausta, joista vahvistettiin 25 tapausta. Näistä tapauksista työikäisten värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehduksia (de Quervain) tai niiden epäilyjä kirjattiin 19 tapausta, joista vahvistettiin 11 tapausta. Työikäisten rannekanavaoireyhtymiä tai niiden epäilyjä kirjattiin 42 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 15 tapausta. Työikäisten vahvistetuista rannekanavaoireyhtymätapauksista todettiin toimialoittain tarkasteltuna 40 % ’elintarvikkeiden valmistuksessa’ ja ammateittain tarkasteltuna lähes puolet ’elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ Työikäisten prepatellaaribursiitteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 29 tapausta, joista vahvistettiin 26 tapausta. Tapausten lukumäärä on selvästi noussut v. 2016 lähtien. Meluvamma on pitkäaikaisen, toistuvan, tai voimakkaan äkillisen melulle altistumisen aiheuttama sisäkorvan aistimiskuulovika. Työikäisten meluvammoja ja niiden epäilyjä kirjattiin 437 tapausta, joista vahvistettiin 150 tapausta. Työikäisten vahvistetuista meluvammoista suurin osa (95 %) todettiin miehillä ja 90 % todettiin yli 50-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna riskitoimialaksi on noussut työikäisten meluvammojen suhteen erityisesti ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’, jossa meluvammoja todettiin lukumääräisesti eniten. Ammattiluokittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat’, ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ sekä ’prosessityöntekijöillä’. Kaikenikäisten aineistossa meluvammoja ja niiden epäilyjä oli 500 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 181 tapausta. Noin viidesosa meluvammoista todetaan yli 65-vuotiailla. Työikäisille kirjattiin yhteensä 79 tärinätautia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja tärinätauteja oli 34 tapausta. Tärinätautien lukumäärä on ollut kasvussa. Vahvistetuista tärinätaudeista kirjattiin miehille 85 % ja naisille 15 %. Yli puolet tärinätaudeista kirjattiin yli 50-vuotiaille, mutta toisaalta noin neljäsosa tapauksista todettiin alle 40-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna vahvistettuja tärinätauteja todettiin eniten ’talonrakentamisessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat)’ ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Kaikenikäisten aineistossa asbestisairaustapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 453 tapausta, joista vahvistettuja tapauksia oli 323. Työikäisille kirjattiin 98 asbestisairaustapausta tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja asbestisairaustapauksia oli 50. Asbestisairauksiin liittyy tyypillisesti pitkä viive altistumisen ja asbestisairauden toteamisen välillä, joten suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla. Kaikenikäisten aineistossa oli 293 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettiin 257 tapausta. Työikäisille kirjattiin 66 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja asbestiplakkitauteja oli 50 tapausta. Kaikenikäisten aineistoon kirjattiin 44 asbestoosia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja asbestooseja oli 18 tapausta. Työikäisille kirjattiin 6 asbestoosia tai sen epäilyä, joista yksikään ei vahvistunut ammattitaudiksi. Kaikenikäisten aineistossa pyöröatelektaasi- tai viskeraalipleuran fibroositapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 9 tapausta, joista kaikki vahvistuivat ammattitaudiksi. Näistä yksi vahvistettu tapaus kirjattiin työikäisten aineistoon. Kaikenikäisten aineistossa oli 127 ammattisyöpää tai sen epäilyä, joista 58 ammattisyöpää vahvistui ammattitaudiksi ja 69 tapausta jäi siten ammattisyöpäepäilyksi. Työikäisille kirjattiin 26 ammattisyöpää tai sen epäilyä, joista ammattisyöväksi vahvistui 2 tapausta. Kaikenikäisten aineistossa todettiin 70 ammattikeuhkosyöpää tai sen epäilyä, joista vahvistettuja ammattikeuhkosyöpiä oli 19 tapausta. Ammattikeuhkosyövistä oli asbestin aiheuttamia 18 tapausta ja yksi tapaus oli kvartsipölyn aiheuttama. Kahdella ammattikeuhkosyöpäepäilyksi jääneellä tapauksella oli kirjattu altisteeksi kvartsipöly. Kromi ja sen yhdisteet sekä muut kemialliset tekijät oli kirjattu kumpikin yhteen ammattikeuhkosyöpäepäilytapaukseen. Loput ammattikeuhkosyöpäepäilyiksi jääneistä tapauksista liittyi asbestiin. Työikäisten ammattikeuhkosyöpiä tai niiden epäilyjä oli 15 tapausta, joista yksi asbestin aiheuttama keuhkosyöpä vahvistui ammattitaudiksi. Mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 39 tapausta, joista vahvistui ammattitaudiksi 37 tapausta. Työikäisten mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli vain yksi tapaus, joka ei vahvistunut ammattitaudiksi. Kaikenikäisten aineistossa vahvistettiin ammattisyöväksi edellä mainittujen keuhkosyöpien ja mesotelioomien lisäksi yksi nenäontelon syöpä (altisteena ’nikkeli ja sen yhdisteet’). Lisäksi yhden työikäisille vahvistetun syöpätapauksen tarkka diagnoosi jäi epäselväksi (kirjattu diagnoosi D38.1 Henkitorven, keuhkoputken tai keuhkon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain). Tämä tapauksen altisteeksi oli kirjattu ’hiilivedyt etm.’. Edellä mainittujen keuhkosyöpä- ja mesotelioomaepäilyjen lisäksi kaikenikäisten aineistossa oli 16 muuta ammattisyöpäepäilyksi jäänyttä tapausta. Näistä 6 tapaukselle oli kirjattu altisteeksi ’asbesti’, yhdelle ’epoksihartsit ja -muovit’ ja lopuille 9 tapaukselle ’muut kemialliset tekijät’. Ammattisyöpäepäilyiksi jääneiden tapausten diagnoosien joukossa oli mm. lymfoomia, kurkunpään ja nielun syöpä, vatsaontelontakaisen tilan syöpä, munuaissyöpä, virtsarakon syöpä, leukemia ja myelooma. Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 14 myyräkuumetta, 14 allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa, 11 kryptosporidioosia, 5 sarveiskalvotulehdusta, 3 orgaanisten pölyjen aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS, organic dust toxic syndrome), 3 liuotinaivosairautta, 2 sukeltajantautia, 1 toksoplasmoosi, 1 legionelloosi ja 1 lihasdystonia. Silikooseja eli kivipölykeuhkoja vahvistettiin työikäisillä 2 tapausta ja lisäksi yli 65-vuotiailla 3 tapausta. Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006)1 velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Vuonna 2018 ammattitauti- ilmoitus oli tehty kaikenikäisten aineistossa 28 % ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista, 42 % vahvistetuista ammattitautitapauksista ja 20 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista. Työikäisten aineistossa ammattitauti-ilmoitus oli tehty 26 % ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista, 40 % vahvistetuista tapauksista ja 20 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista. Työperäisten sairauksien rekisterin aineistovuoden 2018 julkaisu on viivästynyt Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautiaineistossa havaitun laatuongelman vuoksi. Vuosina 2016─2018 osa ammattitautitapausten vahvistamistiedoista ei kirjautunut Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautiaineistoon. Tapaturmavakuutuskeskus on toimittanut Työperäisten sairauksien rekisteriin korjausaineiston ja tiedot on päivitetty rekisteriin. Aiemmin TPSR:ään kirjattujen tapausten lisäksi korjausaineiston myötä 89 tapaukselle kirjautui vahvistamistieto vuodelle 2016 ja 136 tapaukselle vuodelle 2017. Tässä julkaisussa on oikaistu vuosien 2016 ja 2017 ammattitautien lukumäärät taulukoissa 4–11 ja myös kuvaajat on päivitetty. Edellä mainitun tilastoinnissa ilmenneen ongelman vuoksi Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattuihin tapauslukumääriin liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä. Ammattitautien tilastointia seurataan ja kehitetään kuitenkin jatkuvasti aineiston laadun parantamiseksi

Epoksit rakennusalalla – ammatti-ihotautien ehkäisy : Loppuraportti tutkimuksesta epoksiyhdisteiden aiheuttamat ammatti-ihotaudit ja niiden ehkäisy rakennusalalla

Epoksit tehdään yleensä kahdesta komponentista: hartsiosasta ja kovetteesta. Molemmat komponentit aiheuttavat allergista kosketusihottumaa, joka voi olla vaikeaoireinen ja aktivoitua hyvin pienen altistumisen seurauksena. Epoksiallergia alentaa huomattavasti työntekijän työkykyä, johtaa yleensä sairauslomiin ja usein myös alan vaihtoon. Tyypillisiä ammattiryhmiä, joissa on epoksi-ihottumien vaara, ovat rakennusmaalarit, lattianpäällystäjät, laatoittajat, viemäriputkien pinnoittajat ja injektiotyöntekijät. Epoksien aiheuttamat ihottumat sijaitsevat yleensä käsissä, käsivarsissa tai kasvoissa. Kemikaalinsuojakäsineiden käyttöä ja käsivarsien suojausta tulee tehostaa. Hyviä suojautumisohjeita löydät tämän kirjan lisäksi Epoksikansiosta: http://www.ttl.fi/epoksikansio. Tässä tutkimusraportissa esitetyllä epoksiyhdisteiden epikutaanitestisarjalla epoksiyhdisteiden aiheuttamat allergiset kosketusihottumat voidaan diagnosoida luotettavasti

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2016 : Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Vuonna 2016 Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin yhteensä 4090 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä, joka on noin 7 % vähemmän kuin v. 2015. Vahvistettuja ammattitauteja oli 1479 tapausta, joka on puolestaan 14 % edellisvuotta vähemmän. Vahvistettujen ammattitautien osuus oli 36 %. Monen samanaikaisesti vahvistuneen ammattitautidiagnoosin tapauksia oli noin 5 % aineistosta. Työikäisille (15-64-vuotiaille) kirjattiin 3428 ammattitautia tai niiden epäilyä eli 14,4 tapausta/ 10 000 työllistä kohden. Työikäisten ammattitautien tai niiden epäilyjen määrä on vähentynyt 8 % v. 2015 verrattuna. Työikäisille kirjattiin 1060 vahvistettua ammattitautia eli 4,5 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten vahvistettujen ammattitautien määrä on 16 % vähemmän kuin v. 2015. Työikäisillä vahvistettujen ammattitautien osuus oli 31 %. Noin neljäsosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todetaan työuran jälkeen. Yli 65-vuotiaille ammattitauteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 662 tapausta, joista vahvistettuja ammattitauteja oli 419 tapausta. Vahvistettujen ammattitautien osuus oli 63 %. Työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 72 % miehille ja 28 % naisille. Lähes kaikki yli 65-vuotiaiden aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille (miehet 97 %/naiset 3 %). Koko aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille 79 % ja naisille 21 %. Koko aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 56 vuotta. Työikäisillä ammattitauteja todettiin eniten 60-64-vuotiaiden ja 55-59-vuotiaiden ikäryhmissä. Työikäisten miesten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin erityisesti 50-64-vuotiailla. Työikäisten naisten vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma oli selvästi miehiä tasaisempi. Työikäisillä naisilla vahvistettuja ammattitauteja todettiin eniten 45-54-vuotiailla. Koko aineiston selvästi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat meluvamma ja asbestiplakkitauti. Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli edelleen meluvamma. Seuraavaksi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit työikäisillä olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, asbestiplakkitauti ja ammattiastma. Miesten ja naisten ammattitautikirjot poikkesivat toisistaan. Työikäisillä miehillä yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat meluvamma, asbestiplakkitauti ja allerginen kosketusihottuma. Työikäisillä naisilla yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat puolestaan allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma ja ammattiastma. Yli 65-vuotiaiden yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma ja mesoteliooma. Pääaltisteryhmittäin tarkasteltuna kemialliset tekijät aiheuttivat työikäisillä eniten vahvistettuja ammattitautitapauksia (42 %). Toiseksi eniten vahvistettuja ammattitautitapauksia liittyi fysikaalisiin tekijöihin (34 % tapauksista). Työikäisten vahvistettuja ammattitauteja todettiin toimialoittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ (168 tapausta), ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’ (97 tapausta), ’talonrakentamisessa’ (76 tapausta) sekä ’metallituotteiden valmistuksessa (pl. koneet ja laitteet)’ (57 tapausta). Mikäli tapauksien määrä suhteutetaan työllisten määrään, tapauksia todettiin eniten ’muiden kulkuneuvojen valmistuksessa’ (mm. laivat, junat, lentokoneet) (37,4 tapausta/ 10 000 työllistä) ja ’kasvinviljely ja kotieläntaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ (26,9 tapausta/10 000 työllistä). Työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todettiin lukumääräisesti eniten ’ kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’, ’terveyspalveluissa’ sekä ’julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa ym.’ Työllisiin suhteutetuissa ilmaantuvuusluvuissa ’muiden kulkuneuvojen valmistus’, ’työllistämistoiminta’, muut henkilökohtaiset palvelut’ (sisältää kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut) sekä ’kasvinviljely ja kotieläntalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ nousivat kärkeen. Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’ (208 tapausta), ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ (206 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (114 tapausta). Työikäisten vahvistettujen ammattitautien työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ’upseereilla’ (27,5 tapausta/10 000 työllistä), ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (26,9 tapausta/10 000 työllistä), ’metsä- ja kalatalouden työntekijöillä’ (25,4 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’elintarvike-, puutyö-, vaatetusja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ (23,0 tapausta/10 000 työllistä). Työikäisten ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ sekä rakennustyöntekijöillä ym.’. Työllisiin suhteutettua ilmaantuvuus on korkein ’upseereilla’ sekä ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ Vuonna 2016 työikäisille kirjattiin 606 ammattiastmaa ja ammattiastmaepäilyä, kun vuonna 2015 tapauksia oli 635. Vähenemistä oli tapahtunut vuoteen 2011 verrattuna, jolloin tapauksia oli 699. Ammattiastmojen ja ammattiastmaepäilyjen työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus väheni myös lievästi. Vahvistettujen ammattiastmojen lukumäärä oli 78, kun edellisenä vuonna niitä oli 85. Vuodesta 2011 alkaen vahvistettujen ammattiastmojen määrässä on tapahtunut lievää vuosittaista vaihtelua, mutta mitään selvää lasku- tai nousutrendiä ei voida havaita. Ammattiastmoja todettiin naisilla hieman enemmän kuin miehillä (naiset 53%/ miehet 47%). Vahvistettuja ammattiastmoja todettiin eniten 55-59 -vuotiaiden ikäryhmässä. Ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet (24 tapausta), jauhot ja rehut (20 tapausta), lehmä (8 tapausta), muut kemikaalialtisteet (7 tapausta), muut eläinperäiset altisteet (5 tapausta) ja isosyanaatit (4 tapausta). Vahvistettuja ammattiastmoja todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (22 tapausta), ’elintarvikkeiden valmistus’ (12 tapausta) ja ’koulutus’ (8 tapausta). Jos vahvistettujen ammattiastmojen lukumäärää tarkastellaan suhteutettuna 10 000 työlliseen olivat riskialtteimmat toimialat ’elintarvikkeiden valmistus’ ja ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ Ammateittain tarkasteltuna korkeimmat ilmaantuvuusluvut olivat ammateissa ’elintarvike-, puutyö- , vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym.’, ’maanviljelijät ja eläintenhoitajat ym.’, ’prosessityöntekijät’ ja ´opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat´. Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista tapauksista osoittaa työperäisten hengitystieoireiden yleisyyttä ja aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta. Vuonna 2016 työikäisille kirjattiin 160 ammattinuhaa tai ammattinuhaepäilyä, joista vahvistettuja ammattinuhia oli 52 tapausta. Vahvistettujen ammattinuhien määrä on pysynyt samankaltaisena viime vuodet. Valtaosa (69 %) vahvistetuista ammattinuhista todettiin miehillä vuonna 2016. Ammattinuhia on vahvistettu kautta koko työiän melko tasaisesti, 5-vuotisryhmittäin eniten ikäryhmissä 45-49-vuotiaat (19 %) ja seuraavaksi eniten ikäryhmissä 25-29-vuotiaat sekä 30-34-vuotiaat, molemmissa 17 %. Ammattinuhia aiheuttivat, kuten aiemminkin, eniten jauhot, viljat ja muut kasviallergeenit, eläinten epiteeli, varastopölypunkit ja eri kemialliset tekijät. Toimialoittain tarkasteltuna ammattinuhaan sairastuneita oli eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ ja ’elintarvikkeiden valmistuksessa’. Ammateittain tarkasteltuna ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat’ ovat kärjessä. Työikäisten ammatti-ihotauteja ja -epäilyjä tuli tietoon 973 tapausta, ja vahvistettuja ammatti- ihotauteja oli 316 tapausta (30 % kaikista ammattitaudeista). Työikäisten vahvistettuja allergisia kosketusihottumia oli 141 tapausta, mikä on samaa tasoa kuin edeltävinä 3 vuotena. Yli puolet tapauksista oli miehiä, kun yleensä enemmistö ammatti-ihotautitapauksista ilmenee naisilla. Aiheuttajaryhmistä suurin oli edelleen epoksikemikaalit ja -tuotteet (29 tapausta; 21 %). Kumikemikaalit olivat toiseksi suurin ryhmä: 19 tapausta (13 %). Isotiatsolinoniallergiaepidemian huippu saavutettiin v. 2014 ja tapausmäärät vähenivät edelleen jonkin verran (2016 14 tapausta, kun v. 2015 oli 16 tapausta). Akrylaatit ja kookosrasvahappoyhdisteet olivat myös suhteellisen suuria aiheuttajaryhmiä (8 tapausta kummassakin). Jälkimmäistä selittää useampi kookosamfopropionaattiallergia pikaruokatyöntekijöillä. Kun tarkastellaan tapausten lukumääriä eri toimialoilla, kärkeen nousee ´terveyspalvelut’ ja toisella sijalla oli kampaajista ja kosmetologeista koostuva ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Kun tarkastellaan tapausten työvoimaan määrään suhteutettua ilmaantuvuutta eri toimialoilla, ylivoimaiseen kärkeen nousee ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä’, palvelutyöntekijöillä’ (mm. kampaajat) ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Ne olivat kärkikolmikko myös edeltävällä 11-vuotisperiodilla. Työvoiman määrään suhteutettuna tällä kertaa ’avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät’ nousivat kärkeen yllämainittujen pikaruokatyöntekijöiden kookosamfopropionaattiallergioiden vuoksi. Tätä yhdistettä oli yleisesti käytetyssä desinfioivassa käsienpesuaineessa ja se on aiheuttanut pienen epidemian Suomessa. Tietojemme mukaan ainakin osassa hampurilaisravintoloita tästä tuotteesta on jo luovuttu. Työikäisten vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia oli tällä kertaa vain 103. Se on yli 30 vähemmän kuin edeltävinä 2 vuotena. Yleisin ilmoitettu syy oli ’märkätyö’ kuten aiemminkin. Tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’terveyspalveluissa’ ja ’ravitsemistoiminnassa’. Kolmannella tilalla oli ’henkilökohtaiset palvelut’ (mm. kampaajat). Samat toimialat olivat kärjessä myös v. 2015. Ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten tapauksia oli tällä kertaa ’palvelutyöntekijöillä’. ’Terveydenhuollon asiantuntijat’ (mm. sairaanhoitajat), ’hoivapalvelujen ja terveydenhuollon työntekijät’ (mm. lähihoitajat) sekä ’konepaja-ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ olivat seuraavilla sijoilla. Työikäisten vahvistettuja kosketusurtikarioita ja proteiinikosketusihottumia oli 33 tapausta, mikä on samaa luokkaa kuin edeltävien 6 vuoden tapausmäärät. Nämä diagnoosit painottuvat nuoriin ikäluokkiin: 2/3 tapauksista oli alle 40-vuotiailla. Eläinperäiset altisteet muodostivat selkeän enemmistön tapauksista (24 tapausta; 73 %) ja toisella sijalla olivat kasviperäiset altisteet (6 tapausta; 18 %). Eläinperäisistä aiheuttajista tärkein oli lehmän epiteeli. ’Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ on tärkein toimiala niin lukumääriä kuin työvoimaan suhteutettuja ilmaantuvuuslukuja tarkasteltaessa. Ammateista ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat’ ovat kärjessä. Ihoinfektioista lähes kaikki (26/28) olivat syyhytartuntoja, joita esiintyi lähinnä hoitohenkilöstössä, sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla. Työikäisten rasitussairauksia ja niiden epäilyjä kirjattiin 351 tapausta, joista vahvistettuja rasitussairauksia oli 124 tapausta. Työikäisten yleisin rasitussairaus oli edelleen lateraalinen epikondyliitti (tenniskyynärpää), joita vahvistettiin 35 tapausta. Noin 70 % tapauksista todettiin miehillä. Tapauksia todettiin erityisesti ikäryhmissä 45-49- vuotta ja 50-54- vuotta, mutta noin 11 % tapauksista todettiin alle 30-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna lateraalisen epikondyliitin tapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’elintarvikkeiden valmistuksessa’, ’talonrakentamisessa’, ’vähittäiskaupassa (pl. moottoriajoneuvojen ym. kauppa)’ ja ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’. Ammateittain tarkasteltuna vastaavasti kärkeen nousivat ’teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät’, ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’, ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ sekä ’elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym.’ Työikäisten vahvistettuja mediaalisia epikondyliittejä (golfkyynärpää) oli vain 2 tapausta, kun epäilyiksi jääneitä tapauksia oli 6 tapausta. Työikäisten vahvistettuja värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehduksia (de Quervain) tai käden tai ranteen krepitoivia tenosynoviitteja vahvistettiin yhteensä 17 tapausta. Tapauksia todettiin mm. ’elintarvikkeiden valmistuksessa’, ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ sekä ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’. Työikäisten rannekanavaoireyhtymiä tai niiden epäilyjä kirjattiin 61 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 16 tapausta. Tapausmäärät olivat edellisvuotta pienemmät. Noin 70 % tapauksista todetaan miehillä. Ikäjakauma oli laaja ja 25 % tapauksista todettiin alle 35-vuotiailla. Vahvistettuja rannekanavaoireyhtymätapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’elintarvikkeiden valmistuksessa’, ’metallituotteiden valmistuksessa (pl. koneet ja laitteet)’, ’talonrakentamisessa’ sekä ’moottoriajoneuvojen ym. tukku- ja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’ sekä ’elintarvike- puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’. Työikäisten vahvistettujen prepatellaaribursiittien määrä on merkittävästi noussut aiempiin vuosiin verrattuna. Kun vuosina 2012-2015 vahvistettiin yhteensä 12 tapausta, niin vuonna 2016 vahvistettujen tapausten määrä oli 17 tapausta. Meluvamma on pitkäaikaisen tai toistuvan melulle altistumisen aiheuttama sisäkorvatyyppinen kuulonalenema. Meluvamman kehittymiseen vaikuttavat äänen voimakkuus, taajuus, laatu ja kokonaismeluannos. Vuonna 2016 työikäisille kirjattiin 788 meluvammaa tai sen epäilyä, joista vahvistuneita meluvammoja oli 319 tapausta. Yli 65-vuotiaille kirjattiin 55 vahvistettua meluvammaa, joten vuonna 2016 vahvistettiin yhteensä 374 meluvammatapausta. Vahvistamisprosentti oli 41 %. Sekä vahvistettujen että epäiltyjen meluvammojen määrät ovat vähentyneet noin kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vahvistetuista meluvammoista todettiin miehillä 98 %. Meluvammoja kirjautui työikäisillä eniten 60–64–vuotiaille. Toimialoittain tarkasteltuna meluvammoja ja niiden epäilyjä oli lukumääräisesti eniten ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’ ja ’metallituotteiden valmistuksessa (pl. koneet ja laitteet)’, sitten ’julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa ym.’. Ammattiluokittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’valimo- ja konepajatyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (105 tapausta), ’rakennustyöntekijöillä’ (52 tapausta) sekä ’prosessityöntekijöillä’ (44 tapausta). Työikäisille kirjattiin yhteensä 61 tärinätautia tai sen epäilyä. Tärinätauteja vahvistettiin 17 tapausta, joka on aiempaa vuotta vähemmän. Vahvistetuista tärinätautitapauksista kirjattiin miehille 94 %. Noin puolet vahvistetuista tapauksista todetaan yli 50-vuotiailla, mutta toisaalta 18 % tapauksista todetaan jo 30-34-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna vahvistettuja tärinätauteja todettiin eniten ’moottoriajoneuvojen ym. tukku- ja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’konepajaja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ sekä ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajilla)’. Asbestisairaustapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 630 tapausta, joista vahvistettuja tapauksia oli 446. Tapausmäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edellisen parin vuoden aikana. Vastaavasti työikäisillä todettiin 141 asbestisairaustapausta tai niiden epäilyä. Vahvistettuja asbestisairauksia oli 95 tapausta. Työikäisten asbestisairaustapauksien määrä on laskenut tasaisesti useiden vuosien ajan. Asbestisairauksiin liittyy tyypillisesti pitkä viive altistumisen ja asbestisairauden toteamisen välillä, joten suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla. Koko aineistossa oli 409 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettiin 342 tapausta. Työikäisille kirjattiin 108 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä. Vahvistettuja asbestiplakkitauteja oli 91 tapausta. Asbestooseja tai niiden epäilyjä oli yhteensä 81 tapausta. Tapausmäärien nousu on jatkunut edellisvuodesta. Vahvistettuja asbestooseja todettiin 37 tapausta, joka on edellisvuoden tasoa. Työikäisille kirjattiin 9 asbestoosia tai sen epäilyä, joista vahvistui 2 tapausta. Koko aineistossa todettiin 86 ammattikeuhkosyöpää tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja ammattikeuhkosyöpiä oli 31 tapausta. Kaikki vahvistuneet tapaukset olivat asbestin aiheuttamia. Kolme ammattikeuhkosyöpäepäilytapausta liittyivät johonkin muuhun altisteeseen kuin asbestiin. Työikäisten ammattikeuhkosyöpiä tai niiden epäilyjä oli 12 tapausta, joista yksikään ei vahvistunut ammattitaudiksi. Mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 69 tapausta, joista vahvistui ammattitaudiksi 56 tapausta. Mesotelioomien tapausmäärät ovat jatkaneet edelleen nousuaan. Työikäisten mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 6 tapausta, joista 5 vahvistettiin ammattitaudiksi. Edellä mainittujen ammattisyöpien lisäksi vuoden 2016 aineistossa oli kolme muuta vahvistettua ammattisyöpää: nenän sivuontelon syöpä, kurkunpääsyöpä ja myelooinen leukemia. Ammattisyöpäepäilyksi jääneitä tapauksia oli yhteensä 77 tapausta. Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 35 myyräkuumetta, 11 allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa, 8 orgaanisten pölyjen aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS, organic dust toxic syndrome), 7 liuotinaivosairautta, 5 jänisruttoa ja 2 silikoosia eli kivipölykeuhkoa. Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006)1 velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Vuonna 2016 ammattitaudeista ja niiden epäilyistä jäi suurin osa ilmoittamatta Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Vuonna 2016 ammattitauti-ilmoitus oli tehty 27 % kaikista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä, joka vastaa edellisen vuoden tasoa (v. 2015 26 %). Ammattitauti-ilmoitus oli tehty 41 % vahvistetuista tapauksista ja 20 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista (v. 2015 41 % ja 16 % vastaavasti). Työikäisillä ammattitauti-ilmoitus oli tehty 25 % kaikista ammattitaudeista ja niiden epäilyistä (37 % vahvistetuista tapauksista ja 19 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista)

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2014 : Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset

Vuonna 2014 Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin 4338 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä (17,7 tapausta/10 000 työllistä) ja 1616 vahvistettua ammattitautia (6,6 tapausta/10 000 työllistä). Ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä kirjattiin 6 % vähemmän ja vahvistettuja ammattitauteja 11 % vähemmän kuin vuonna 2013. Vuosina 2012 - 2014 tapausmäärät ovat pysyneet melko vakiintuneella tasolla

Machine-learning-driven biomarker discovery for the discrimination between allergic and irritant contact dermatitis

Contact dermatitis tremendously impacts the quality of life of suffering patients. Currently, diagnostic regimes rely on allergy testing, exposure specification, and follow-up visits; however, distinguishing the clinical phenotype of irritant and allergic contact dermatitis remains challenging. Employing integrative transcriptomic analysis and machine-learning approaches, we aimed to decipher disease-related signature genes to find suitable sets of biomarkers. A total of 89 positive patch-test reaction biopsies against four contact allergens and two irritants were analyzed via microarray. Coexpression network analysis and Random Forest classification were used to discover potential biomarkers and selected biomarker models were validated in an independent patient group. Differential gene-expression analysis identified major gene-expression changes depending on the stimulus. Random Forest classification identified CD47, BATF, FASLG, RGS16, SYNPO, SELE, PTPN7, WARS, PRC1, EXO1, RRM2, PBK, RAD54L, KIFC1, SPC25, PKMYT, HISTH1A, TPX2, DLGAP5, TPX2, CH25H, and IL37 as potential biomarkers to distinguish allergic and irritant contact dermatitis in human skin. Validation experiments and prediction performances on external testing datasets demonstrated potential applicability of the identified biomarker models in the clinic. Capitalizing on this knowledge, novel diagnostic tools can be developed to guide clinical diagnosis of contact allergies.Peer reviewe