Vuonna 2018 Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin yhteensä 2872 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 1067. Kaikenikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten lukumäärä on vähentynyt 13 % ja vahvistettujen ammattitautitapausten lukumäärä 14 % vuoteen 2017 verrattuna. Vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli 37 %. Monen samanaikaisesti vahvistuneen ammattitautidiagnoosin tapauksia oli noin 4 % vahvistettujen ammattitautitapausten aineistosta.
Työikäisille (15─64-vuotiaille) kirjattiin 2413 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta eli 9,8 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausten määrä on vähentynyt noin 13 % v. 2017 verrattuna. Työikäisille kirjattiin 755 vahvistettua ammattitautitapausta eli 3,1 tapausta/10 000 työllistä kohden. Työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten määrä on noin 14 % vähemmän kuin v. 2017. Työikäisillä vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli 31 %.
Vajaa kolmasosa kaikista vahvistetuista ammattitautitapauksista todetaan työuran jälkeen. Yli 65-vuotiaille ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia kirjattiin 459, joista vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 312. Yli 65-vuotiaiden ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapaukset sekä vahvistetut ammattitautitapaukset ovat vähentyneet 14 % v. 2017 verrattuna. Yli 65-vuotiaiden aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten osuus oli noin 68 %.
Työikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin 68 % miehille ja 32 % naisille. Yli 65-vuotiaiden aineistossa vahvistetuista ammattitautitapaukset kirjattiin pääosin miehille (miehet 96 % ja naiset 4 %). Kaikenikäisten aineiston vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille 76 % ja naisille 24 %.
Kaikenikäisten aineistossa vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 54 vuotta. Työikäisillä vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin eniten 60─64-vuotiaiden, 55─59-vuotiaiden ja 50─54-vuotiaiden ikäryhmissä. Yli puolet työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin 50─64-vuotiailla. Työikäisillä naisilla vahvistettujen ammattitautitapausten ikäjakauma oli selvästi työikäisiä miehiä tasaisempi. Työikäisillä naisilla vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin eniten 50─54-vuotiaiden, 45─49-vuotiaiden ja 40─44-vuotiaiden ikäryhmissä. Työikäisten naisten vahvistetuista ammattitaudeista todettiin alle 30-vuotiailla 28 %, kun työikäisten miesten vahvistetuista ammattitautitapauksista todettiin alle 30-vuotialla vain 12 %.
Kaikenikäisten aineiston yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma. Tautipääryhmittäin tarkasteltuna asbestisairaustapauksia todettiin kaikenikäisten aineistossa lukumääräisesti eniten ammatti-ihotautitapausten ja meluvammatapausten sijoittuessa seuraaville sijoille. Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti oli edelleen meluvamma. Seuraavaksi yleisimmät työikäisten vahvistetut ammattitaudit olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, ammattiastma ja asbestiplakkitauti. Tautipääryhmittäin tarkasteltuna työikäisillä vahvistettiin selkeästi eniten ammatti-ihotautitapauksia. Yli 65-vuotiaiden yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat asbestiplakkitauti, mesoteliooma, meluvamma, keuhkosyöpä ja asbestoosi.
Miesten ja naisten ammattitautikirjot poikkeavat merkittävästi toisistaan. Työikäisillä miehillä yleisin vahvistettu ammattitauti oli meluvamma. Seuraavaksi yleisimpiä työikäisten miesten vahvistettuja ammattitauteja olivat allerginen kosketusihottuma ja asbestiplakkitauti. Työikäisillä naisilla yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat ärsytyskosketusihottuma ja allerginen kosketusihottuma, joita seurasivat ammattiastma, ammattinuha ja syyhy.
Työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista oli pääaltisteryhmittäin tarkasteltuna lähes puolet (45 %) kemiallisten tekijöiden (esim. asbesti, epoksiyhdisteet, kumiyhdisteet, jauhot, viljat ja rehut, lehmä ja muut eläinperäiset altisteet, märkätyö) aiheuttamia. Fysikaalisten tekijöiden (esim. melu ja käsitärinä) aiheuttamia vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 30 %, biologisten tekijöiden (esim. syyhypunkki, Puumala-virus) aiheuttamia 14 % ja fyysisten/mekaanisten tekijöiden (esim. toistotyö, epäfysiologiset asennot) aiheuttamia 11 % tapauksista. Tarkastelussa huomioitiin ammattitautitapaukselle kirjatun ensimmäisen diagnoosin altiste.
Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (132 tapausta), ’erikoistunut rakennustoiminta’ (74 tapausta), ’talonrakentaminen’ (54 tapausta) sekä ’terveyspalvelut’ (48 tapausta). Mikäli tapauksien määrä suhteutetaan työllisten määrään, työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten ilmaantuvuus oli suurin toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (20,9 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’muiden kulkuneuvojen valmistus’ (mm. laivat, junat, lentokoneet) (18,2 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten vahvistettuja ammattitautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ammateissa ’rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat)’ (142 tapausta), ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ (132 tapausta) sekä ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ (113 tapausta). Työikäisten vahvistettujen ammattitautitapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli korkein ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’ (20,7 tapausta/10 000 työllistä) ja ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla’ (20,2 tapausta/10 000 työllistä).
Tautipääryhmittäin tarkasteltuna työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista oli eniten ammatti-ihotautitapauksia ja niiden epäilyjä. Toiseksi eniten oli ammattiastma ja - nuhatapauksia sekä niiden epäilyjä ja kolmanneksi eniten meluvammatapauksia ja niiden epäilyjä. Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (233 tapausta), ’erikoistunut rakennustoiminta’ (193 tapausta) sekä ’julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus’ (188 tapausta).
Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus oli suurinta toimialoilla ’muiden kulkuneuvojen valmistus’ (49,5 tapausta/10 000 työllistä), ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (36,9 tapausta/10 000 työllistä), ’muut henkilökohtaiset palvelut’ (sisältää mm. kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut) (33,9 tapausta/10 000 työllistä) ja ’työllistämistoiminta’ (32,1 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksia todettiin ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’ (351 tapausta) sekä ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’ (345 tapausta). Työikäisten ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapausten työllisiin suhteutettu ilmaantuvuus on korkein ammateissa ’elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät ym.’ (41,8 tapausta/10 000 työllistä), ’konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat’ (40,4 tapausta/10 000 työllistä) sekä ’prosessityöntekijät’ (39,7 tapausta/10 000 työllistä).
Työikäisten ammattiastmoja ja niiden epäilyjä oli 370 tapausta eli 86 tapausta vähemmän kuin vuonna 2017. Vähenemistä on tapahtunut vuodesta 2011 alkaen ja myös työllisten määrään suhteutettuna ammattiastmojen ja ammattiastmaepäilyjen määrä on laskussa. Työikäisten vahvistettujen astmojen lukumäärä oli 52 eli 3 tapausta vähemmän kuin vuonna 2017. Työikäisten vahvistettujen ammattiastmojen määrässä on tapahtunut vähenemistä vuodesta 2015 alkaen. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin naisilla hieman enemmän kuin miehillä (52 % verrattuna 48 %:iin) ja yleisin ikäryhmä oli 40─44-vuotiaat. Työikäisten ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet (20 tapausta), jauhot ja rehut (9 tapausta), muut eläinperäiset altisteet (7 tapausta), lehmä (4 tapausta), isosyanaatit (4 tapausta) ja muut kemikaalialtisteet (4 tapausta). Vuonna 2018 vahvistettiin neljä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävien aineiden aiheuttamaa ammattiastmaa, joiden aiheuttajina olivat rikkihappo, rikkiä sisältävä kaasu, PVC-muovin hajoamistuotteet ja emäsyhdiste. Homesienten aiheuttamissa ammattiastmoissa tapahtui jonkin verran lisääntymistä verrattuna vuoteen 2017. Muiden aiheuttajien suhteen ei tapahtunut selviä muutoksia huomioiden tapausten vähäinen lukumäärä. Vähäinen vahvistettujen ammattiastmojen osuus ilmoitetuista tapauksista osoittaa työperäisten hengitystieoireiden yleisyyttä ja aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta. Työikäisten vahvistettuja ammattiastmoja todettiin lukumääräisesti eniten toimialoilla ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ (12 tapausta), ’terveyspalvelut’ (9 tapausta), ’elintarvikkeiden valmistus’ (5 tapausta) ja ’koulutus’ (5 tapausta). Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ammateissa ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’, ’terveydenhuollon asiantuntijat’ ja ’prosessityöntekijät’.
Työikäisten ammattinuhia ja niiden epäilyjä kirjattiin 163 tapausta, joista vahvistettiin 41 tapausta. Naisia on sairastuneissa hieman miehiä enemmän (naiset 56 % ja miehet 44 %). Noin puolet ammattinuhaan sairastumisista todetaan ennen 35 ikävuotta. Ammattinuhia aiheuttivat erityisesti jauhot ja rehut, nautakarja sekä muut eläinallergeenit. Ammattinuhan riskitoimialat olivat ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous sekä niihin liittyvät palvelut’ sekä ’elintarvikkeiden valmistus’. Ammattinuhaan sairastuneita oli ammattiluokittain tarkasteltuna eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’.
Työikäisten ammatti-ihotauteja ja -epäilyjä tuli tietoon 845 tapausta, ja vahvistettuja ammatti-ihotauteja oli 269 tapausta (36 % kaikista työikäisten vahvistetuista ammattitaudeista). Vahvistettuja allergisia kosketusihottumia oli 121 tapausta, mikä on 8 tapausta vähemmän kuin v. 2017. Miehiä oli 60 % tapauksista. Aiheuttajaryhmistä suurin oli edelleen epoksikemikaalit ja -tuotteet (35 tapausta; 29 %). Kumikemikaalit olivat toiseksi suurin ryhmä: 27 tapausta (22 %). Säilöntäaineallergioita oli kaiken kaikkiaan 13 tapausta, joista isotiatsolinoniallergioita oli 12. Akrylaatit oli myös suhteellisen suuri aiheuttajaryhmä (8 tapausta). Kun tarkastellaan tapausten lukumääriä eri toimialoilla, kärkeen nousee ´erikoistunut rakennustoiminta’ ja toisella sijalla oli kampaajista ja kosmetologeista koostuva ’muut henkilökohtaiset palvelut’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia oli taas lukumääräisesti eniten ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’, ’palvelutyöntekijöillä’ (mm. kampaajat) ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’. Ne ovat olleet kärkikolmikko myös yli vuosikymmenen ajan.
Vahvistettuja ärsytyskosketusihottumia oli tällä kertaa 91, mikä on 5 tapausta vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Naisia oli lukumääräisesti enemmän (60 %). Yleisin ilmoitettu syy oli ’märkätyö’ kuten aiemminkin. Tapauksia oli lukumääräisesti eniten ’terveyspalveluissa’ ja ’ravitsemistoiminnassa’. Samat toimialat olivat kärjessä myös v. 2017. Ammateittain tarkasteltuna lukumääräisesti eniten tapauksia oli tällä kertaa ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’palvelutyöntekijöillä’, sekä ’hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöillä’.
Työikäisten vahvistettuja kosketusurtikarioita ja proteiinikosketusihottumia oli 23 tapausta, mikä on 6 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Eläinperäiset altisteet muodostivat edelleen suurimman ryhmän (11 tapausta; 48 %). Tämän ryhmän sisällä lehmän epiteeli aiheutti 5 tapausta. ’Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’ oli tärkein toimiala. Ammateista ’maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym.’ ovat edelleen kärjessä.
Työikäisten ihoinfektioita ja niiden epäilyjä oli 39 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 28 tapausta. Työikäisten vahvistetuista ihoinfektioista oli syyhyjä 25 tapausta, lehmänrokkoa 2 tapausta ja päätäitauteja 1 tapaus.
Työikäisten rasitussairauksia ja niiden epäilyjä kirjattiin 242 tapausta, joista vahvistettuja rasitussairauksia oli 112 tapausta. Työikäisten lateraalisia epikondyliittejä tai niiden epäilyjä (tenniskyynärpää) kirjattiin 54 tapausta, joista vahvistettiin 29 tapausta. Tapauksista 76 % todettiin miehillä ja 24 % naisilla. Toimialoittain tarkasteltuna lateraalisen epikondyliitin tapauksia todettiin lukumääräisesti eniten ’kasvinviljely ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa’ sekä ’erikoistuneessa rakennustoiminnassa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ sekä ’rakennustyöntekijöillä ym. (pl. sähköasentajat)’. Työikäisten mediaalisia epikondyliittejä (golfkyynärpää) tai niiden epäilyjä oli 13 tapausta, joista vahvistui 6 tapausta. Työikäisten nivelkalvon tai jännetupentulehduksia (ICD- 10 M65-alkuiset diagnoosit) oli 60 tapausta, joista vahvistettiin 25 tapausta. Näistä tapauksista työikäisten värttinäluun puikkolisäkkeen alueen jännetuppitulehduksia (de Quervain) tai niiden epäilyjä kirjattiin 19 tapausta, joista vahvistettiin 11 tapausta. Työikäisten rannekanavaoireyhtymiä tai niiden epäilyjä kirjattiin 42 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 15 tapausta. Työikäisten vahvistetuista rannekanavaoireyhtymätapauksista todettiin toimialoittain tarkasteltuna 40 % ’elintarvikkeiden valmistuksessa’ ja ammateittain tarkasteltuna lähes puolet ’elintarvike-, puutyö- ja vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijöillä ym.’
Työikäisten prepatellaaribursiitteja tai niiden epäilyjä kirjattiin 29 tapausta, joista vahvistettiin 26 tapausta. Tapausten lukumäärä on selvästi noussut v. 2016 lähtien.
Meluvamma on pitkäaikaisen, toistuvan, tai voimakkaan äkillisen melulle altistumisen aiheuttama sisäkorvan aistimiskuulovika. Työikäisten meluvammoja ja niiden epäilyjä kirjattiin 437 tapausta, joista vahvistettiin 150 tapausta. Työikäisten vahvistetuista meluvammoista suurin osa (95 %) todettiin miehillä ja 90 % todettiin yli 50-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna riskitoimialaksi on noussut työikäisten meluvammojen suhteen erityisesti ’kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut’, jossa meluvammoja todettiin lukumääräisesti eniten. Ammattiluokittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’, ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat’, ’maanviljelijöillä ja eläintenkasvattajilla ym.’ sekä ’prosessityöntekijöillä’. Kaikenikäisten aineistossa meluvammoja ja niiden epäilyjä oli 500 tapausta, joista vahvistettiin ammattitaudiksi 181 tapausta. Noin viidesosa meluvammoista todetaan yli 65-vuotiailla.
Työikäisille kirjattiin yhteensä 79 tärinätautia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja tärinätauteja oli 34 tapausta. Tärinätautien lukumäärä on ollut kasvussa. Vahvistetuista tärinätaudeista kirjattiin miehille 85 % ja naisille 15 %. Yli puolet tärinätaudeista kirjattiin yli 50-vuotiaille, mutta toisaalta noin neljäsosa tapauksista todettiin alle 40-vuotiailla. Toimialoittain tarkasteltuna vahvistettuja tärinätauteja todettiin eniten ’talonrakentamisessa’. Ammateittain tarkasteltuna tapauksia todettiin eniten ’rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat)’ ja ’konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla’.
Kaikenikäisten aineistossa asbestisairaustapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 453 tapausta, joista vahvistettuja tapauksia oli 323. Työikäisille kirjattiin 98 asbestisairaustapausta tai niiden epäilyä, joista vahvistettuja asbestisairaustapauksia oli 50. Asbestisairauksiin liittyy tyypillisesti pitkä viive altistumisen ja asbestisairauden toteamisen välillä, joten suurin osa asbestisairauksista todetaan yli 65-vuotiailla. Kaikenikäisten aineistossa oli 293 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettiin 257 tapausta. Työikäisille kirjattiin 66 asbestiplakkitautia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja asbestiplakkitauteja oli 50 tapausta. Kaikenikäisten aineistoon kirjattiin 44 asbestoosia tai sen epäilyä, joista vahvistettuja asbestooseja oli 18 tapausta. Työikäisille kirjattiin 6 asbestoosia tai sen epäilyä, joista yksikään ei vahvistunut ammattitaudiksi. Kaikenikäisten aineistossa pyöröatelektaasi- tai viskeraalipleuran fibroositapauksia tai niiden epäilyjä oli yhteensä 9 tapausta, joista kaikki vahvistuivat ammattitaudiksi. Näistä yksi vahvistettu tapaus kirjattiin työikäisten aineistoon.
Kaikenikäisten aineistossa oli 127 ammattisyöpää tai sen epäilyä, joista 58 ammattisyöpää vahvistui ammattitaudiksi ja 69 tapausta jäi siten ammattisyöpäepäilyksi. Työikäisille kirjattiin 26 ammattisyöpää tai sen epäilyä, joista ammattisyöväksi vahvistui 2 tapausta. Kaikenikäisten aineistossa todettiin 70 ammattikeuhkosyöpää tai sen epäilyä, joista vahvistettuja ammattikeuhkosyöpiä oli 19 tapausta. Ammattikeuhkosyövistä oli asbestin aiheuttamia 18 tapausta ja yksi tapaus oli kvartsipölyn aiheuttama. Kahdella ammattikeuhkosyöpäepäilyksi jääneellä tapauksella oli kirjattu altisteeksi kvartsipöly. Kromi ja sen yhdisteet sekä muut kemialliset tekijät oli kirjattu kumpikin yhteen ammattikeuhkosyöpäepäilytapaukseen. Loput ammattikeuhkosyöpäepäilyiksi jääneistä tapauksista liittyi asbestiin. Työikäisten ammattikeuhkosyöpiä tai niiden epäilyjä oli 15 tapausta, joista yksi asbestin aiheuttama keuhkosyöpä vahvistui ammattitaudiksi. Mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli 39 tapausta, joista vahvistui ammattitaudiksi 37 tapausta. Työikäisten mesotelioomia tai niiden epäilyjä oli vain yksi tapaus, joka ei vahvistunut ammattitaudiksi.
Kaikenikäisten aineistossa vahvistettiin ammattisyöväksi edellä mainittujen keuhkosyöpien ja mesotelioomien lisäksi yksi nenäontelon syöpä (altisteena ’nikkeli ja sen yhdisteet’). Lisäksi yhden työikäisille vahvistetun syöpätapauksen tarkka diagnoosi jäi epäselväksi (kirjattu diagnoosi D38.1 Henkitorven, keuhkoputken tai keuhkon kasvutaipumukseltaan epäselvä tai tuntematon kasvain). Tämä tapauksen altisteeksi oli kirjattu ’hiilivedyt etm.’. Edellä mainittujen keuhkosyöpä- ja mesotelioomaepäilyjen lisäksi kaikenikäisten aineistossa oli 16 muuta ammattisyöpäepäilyksi jäänyttä tapausta. Näistä 6 tapaukselle oli kirjattu altisteeksi ’asbesti’, yhdelle ’epoksihartsit ja -muovit’ ja lopuille 9 tapaukselle ’muut kemialliset tekijät’. Ammattisyöpäepäilyiksi jääneiden tapausten diagnoosien joukossa oli mm. lymfoomia, kurkunpään ja nielun syöpä, vatsaontelontakaisen tilan syöpä, munuaissyöpä, virtsarakon syöpä, leukemia ja myelooma.
Työikäisillä vahvistettiin ammattitaudiksi myös mm. 14 myyräkuumetta, 14 allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa, 11 kryptosporidioosia, 5 sarveiskalvotulehdusta, 3 orgaanisten pölyjen aiheuttamaa toksista oireyhtymää (ODTS, organic dust toxic syndrome), 3 liuotinaivosairautta, 2 sukeltajantautia, 1 toksoplasmoosi, 1 legionelloosi ja 1 lihasdystonia. Silikooseja eli kivipölykeuhkoja vahvistettiin työikäisillä 2 tapausta ja lisäksi yli 65-vuotiailla 3 tapausta.
Lääkäreillä on lakisääteinen (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006)1 velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon. Vuonna 2018 ammattitauti- ilmoitus oli tehty kaikenikäisten aineistossa 28 % ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista, 42 % vahvistetuista ammattitautitapauksista ja 20 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista. Työikäisten aineistossa ammattitauti-ilmoitus oli tehty 26 % ammattitauti- ja ammattitautiepäilytapauksista, 40 % vahvistetuista tapauksista ja 20 % ammattitautiepäilyiksi jääneistä tapauksista.
Työperäisten sairauksien rekisterin aineistovuoden 2018 julkaisu on viivästynyt Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautiaineistossa havaitun laatuongelman vuoksi. Vuosina 2016─2018 osa ammattitautitapausten vahvistamistiedoista ei kirjautunut Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautiaineistoon. Tapaturmavakuutuskeskus on toimittanut Työperäisten sairauksien rekisteriin korjausaineiston ja tiedot on päivitetty rekisteriin.
Aiemmin TPSR:ään kirjattujen tapausten lisäksi korjausaineiston myötä 89 tapaukselle kirjautui vahvistamistieto vuodelle 2016 ja 136 tapaukselle vuodelle 2017. Tässä julkaisussa on oikaistu vuosien 2016 ja 2017 ammattitautien lukumäärät taulukoissa 4–11 ja myös kuvaajat on päivitetty. Edellä mainitun tilastoinnissa ilmenneen ongelman vuoksi Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattuihin tapauslukumääriin liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä. Ammattitautien tilastointia seurataan ja kehitetään kuitenkin jatkuvasti aineiston laadun parantamiseksi
