Rheumatoid arthritis: pathological mechanisms and modern pharmacologic therapies.

Rheumatoid arthritis (RA) is a chronic systemic autoimmune disease that primarily affects the lining of the synovial joints and is associated with progressive disability, premature death, and socioeconomic burdens. A better understanding of how the pathological mechanisms drive the deterioration of RA progress in individuals is urgently required in order to develop therapies that will effectively treat patients at each stage of the disease progress. Here we dissect the etiology and pathology at specific stages: (i) triggering, (ii) maturation, (iii) targeting, and (iv) fulminant stage, concomitant with hyperplastic synovium, cartilage damage, bone erosion, and systemic consequences. Modern pharmacologic therapies (including conventional, biological, and novel potential small molecule disease-modifying anti-rheumatic drugs) remain the mainstay of RA treatment and there has been significant progress toward achieving disease remission without joint deformity. Despite this, a significant proportion of RA patients do not effectively respond to the current therapies and thus new drugs are urgently required. This review discusses recent advances of our  understanding of RA pathogenesis, disease modifying drugs, and provides perspectives on next generation therapeutics for RA

Elinsiirron saaneen nuoren siirtyminen lasten ja nuorten hoitotyöstä aikuisten terveyspalveluiden käyttäjäksi

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata saumaton, hoitoon sitoutumista tukeva hoitopolku nuoren elinsiirtopotilaan siirtyessä lasten ja nuorten hoitotyöstä aikuisten terveyspalvelujen käyttäjäksi. Työmme on osa lasten ja nuorten hoitotyön osaamisen tulevaisuuden hanketta. Hankkeen tarkoituksena on uusien toimintakäytäntöjen luominen, verkostomaisen työskentelyn vahvistaminen, sekä saumattomien hoitopolkujen kehittäminen. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, Metropolia ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutusohjelma ja Tampereen yliopiston Hoitotieteen laitos. Työssämme keskitymme potilaan siirtymävaiheen solmukohtiin, kuvaamme nykyisen hoitopolun ja pyrimme löytämään näkökulmia sekä toimintamalleja, jotka antaisivat nuorelle, hänen perheelleen sekä hoitoyksikölle valmiuksia siirtymisprosessin vaiheisiin. Työssämme keskitymme nuorten kehittymishaasteisiin ja pyrimme kartoittamaan nuorten hoitomyönteisyyttä ja vastaanottavaisuutta edistäviä keinoja ja välineitä. Opinnäytetyömme aihe on uusi hoitotieteellisen tutkimuksen kohde ja löytämämme materiaali on luonteeltaan täsmällistä, tuoretta ja vastaa hyvin työmme edistymisen vaateisiin. Käytimme työssämme kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimustyön tarve sekä prosessin kehittäminen potilaan tarpeita vastaavaksi tällä hoitotyön saralla on erittäin tärkeää. Kansainvälisesti siirtymisessä koetaan haastavimmaksi prosessin alkamisen äkillisyys, riittämätön tiedonkulku lasten ja aikuisten puolen välillä ja tätä kautta hoidon jatkuvuuden kankeus. Toisin sanoen siirtymiseen valmistavien toimintojen aikaistaminen, kirjallinen informaatio ja sujuvampi yhteistyö palveluiden tarjoajien välillä, ovat suurimmat kehittymishaasteet

The role of anti-citrullinated protein antibody reactivities in an inception cohort of patients with rheumatoid arthritis receiving treat-to-target therapy

Abstract Background Anti-citrullinated protein antibody (ACPA) reactivities precede clinical onset of rheumatoid arthritis (RA), and it has been suggested that ACPA reactivities towards distinct target proteins may be associated with differences in RA phenotypes. We aimed to assess the prevalence of baseline ACPA reactivities in an inception cohort of patients with early RA, and to investigate their associations with disease activity, treatment response, ultrasound findings and radiographic damage. Methods Disease-modifying antirheumatic drug (DMARD)-naïve patients with early RA, classified according to the 2010 American College of Rheumatology (ACR)/European League Against Rheumatism (EULAR) criteria, were included in the ARCTIC trial and assessed in the present analysis. During follow up, patients were monitored frequently and treatment was adjusted according to a predetermined protocol, starting with methotrexate monotherapy with prednisolone bridging. Analysis of 16 different ACPA reactivities targeting citrullinated peptides from fibrinogen, alpha-1 enolase, vimentin, filaggrin and histone was performed using a multiplex chip-based assay. Samples from 0, 3, 12 and 24 months were analysed. Controls were blood donors with similar characteristics to the patients (age, gender, smoking status). Results A total of 217 patients and 94 controls were included. Median [25, 75 percentile] number of ACPA reactivities in all patients was 9 [4, 12], and were most prevalent in anti-cyclic citrullinated peptide /rheumatoid factor-positive patients 10 [7, 12]. Disease activity measures and ultrasound scores at baseline were lower in ACPA reactivity-positive compared to ACPA reactivity-negative patients. ACPA reactivity levels decreased after 3 months of DMARD treatment, most pronounced for fibrinogenβ 60–74 to 62% of baseline antibody level, with least change in filaggrin 307–324 to 81% of baseline antibody level, both p < 0.001. However, outcomes in disease activity measures, ultrasound and radiographic scores after 12 and 24 months were not associated with baseline levels or changes in ACPA reactivity levels and/or seroreversion after 3 months. Conclusions The clinical relevance of analysing ACPA reactivities in intensively treated and closely monitored early RA was limited, with no apparent associations with disease activity, prediction of treatment response or radiographic progression. Further studies in larger patient materials are needed to understand the role of ACPA reactivities in patients with RA classified according to the 2010 ACR/EULAR criteria and treated according to modern treatment strategies. Trial registration www.ClinicalTrials.gov, NCT01205854. Registered on 21 September 2010