Erikoistumiskoulutuksella asiantuntijaksi

Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on opiskelijan asiantuntijuuden kehittyminen siten, että hän kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määritellyllä työelämän osa-alueella. Asiantuntijuus sisältää erityisosaamista tai monialaisen kokonaisuuden hallintaa. Lisäksi erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija arvioi ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä ja toimii yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana. Asiantuntijuus on kontekstisidonnaista ja asiantuntijuusosaaminen teoreettis-käsitteellisestä, käytännöllis-kokemuksellisesta ja itsesäätelyä sekä toiminnan säätelyä koskevasta osaamisesta, jotka yhdistyvät keskenään

Sairaanhoitajien odotuksia APS-kipuhoitajan toiminnalle kirurgisella vuodeosastolla : asiantuntijuuden hyödyntäminen hoitotyössä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien odotuksia APS-kipuhoitajan toiminnalle kirurgisella vuodeosastolla. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien odotuksista vuodeosastojen ja kipuklinikan henkilökunnalle yhteistyön kehittämiseksi. Työn teoriaosuus muodostui perehtymällä tutkimuksiin ja kirjallisuuteen sekä HYKS:in Kipuklinikalta saatuihin aineistoihin. Teoriaosuudessa käsitellään sairaanhoitajan asiantuntijuutta sekä postoperatiivista kipua ja sen hoidon merkitystä. Työssä kuvataan myös HUS:issa toimivien APS-kipuhoitajien toimenkuva. Sairaanhoitajien odotuksia kartoitimme kolmelle kirurgiselle vuodeosastolle suunnatulla, puolistrukturoidulla lomakekyselyllä. Kyselyn tuloksista voidaan päätellä, että APS-kipuhoitajan toimenkuvassa luetellut koulutusmuodot eivät vaikuta vastaavaan sairaanhoitajien odotuksia ja tarpeita. APS-kipuhoitajan toimenkuvaa tulisi tarkastella erityisesti koulutuksen sekä vuodeosastoilla toteutettavien työtehtävien osalta niin, että sairaanhoitajien todelliset konsultaatiotarpeet ja APS-kipuhoitajien rajalliset resurssit kohtaisivat paremmin tuottaen potilasta parhaiten hyödyntävää moniammatillista osaamista. APS-kipuhoitajalta odotettujen työtehtävien skaala on laaja ja vaatii APS-kipuhoitajalta kykyä siirtyä suurien kokonaisuuksien hallinnasta yksityiskohtaiseen käytännön hoitotyöhön. APS-kipuhoitajan asiantuntijuuden hyödyntäminen ei ehkä ole riittävällä tasolla postoperatiivisen kivunhoidon, kivun kroonistumisen ehkäisemisen ja tehokkaan kivunhoidon jatkuvuuden näkökulmasta. APS-kipuhoitajien määrää tulisi lisätä nykyisestä, mikäli toimenkuvaan ei saada tarkennusta tai APS-kipuhoitajalle kuuluvaksi oletettuja päivittäisiä hoitotoimia ei pystytä delegoimaan kirurgisen vuodeosaston sairaanhoitajille tehokkaammin.The purpose of our study was to chart what registered nurses on a surgical ward expected from an acute pain service nurse. The aim of our study was to gather information on the expectations of the registered nurses to improve the collaboration between HUS surgical wards and HYKS Pain Clinic, Helsinki, Finland. The theoretical part of our study includes the aspects of expertise in nursing and acute postoperative pain and the importance of the management of postoperative pain. Additionally, the job description of an APS nurse is included. Data for this study was collected with a questionnaire on three surgical wards. We found that the job description of an APS nurse did not meet the expectations the reg-istered nurses had, especially regarding the training provided by an APS nurse. Nevertheless, the registered nurses highly valued the expertise of an APS nurse and expected her/him to provide up-to-date information on managing acute postoperative pain. The duties of an APS nurse include a wide range of tasks. The expertise of an APS nurse may not be fully utilized when it comes to managing postoperative pain, preventing chronic pain and continuity of efficient pain management. In the future, the number of APS nurses should be increased to make the most of the expertise APS nurses have to offer

Asiantuntija jää eläkkeelle – asiantuntijuus ei! – Opas tiedon ja osaamisen säilyttämiseksi

Suomen elinkeinoelämä ja yhteiskunnan menestyminen perustuvat pitkälti tietoon,osaamiseen ja asiantuntemukseen. Asiantuntijatieto ja asiantuntijoiden kokemusperäinenosaaminen ovat erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa tärkein voimavara ja toiminnan sekä kilpailukyvyn perusta, koska tällaista osaamista on usein sekä hankala jäljitellä että vaikea korvata. Lähitulevaisuudessa, suurten ikäluokkien eläköityessä, jää eläkkeelle myös suuri joukko asiantuntijoita. Asiantuntijoiden eläköityminen tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuden uudistaa tieto- ja osaamispääomaansa. Toisaalta on vaara, että eläköitymisen seurauksena organisaatio menettää keskeistä asiantuntijaosaamista. Tämän vuoksi asiantuntijaorganisaatioissa on tärkeää tunnistaa mitä on se asiantuntijuus, joka tulee turvata asiantuntijoiden siirtyessä eläkkeelle. Tämän opaskirjan taustalla olleen ELSA-tutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää, kuinkaasiantuntijaorganisaatioissa voidaan tunnistaa säilyttämistä vaativa kokemusperäinenasiantuntijatieto ja osaaminen sekä valita tai kehittää sopivia menetelmiä asiantuntijatiedon ja osaamisen säilyttämiseksi ja jakamiseksi asiantuntijoiden jäädessä eläkkeelle. Tutkimusprojektin aikana tutkittiin yhteensä 55 eläköitymistapausta 18 eri organisaatiosta. Kokonaisuudessa tutkimuksen aineisto koostui noin kahdestasadasta teemahaastattelusta. Haastatteluihin osallistui eläkkeelle siirtyviä/siirtyneitä asiantuntijoita, heidän seuraajiaan ja/tai lähityöyhteisön jäseniä, eläkkeelle jäävien asiantuntijoiden esimiehiä sekä ja henkilöstötoimen edustajia. Asiantuntijuuden tunnistamiseksi organisaatioissa on käytössä kaksi keskeistä keinoa:kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset. Asiantuntijuutta voidaan säilyttää osaamista hajauttamalla, osaamista jakamalla ja osaamista tallentamalla. Osaamisen tunnistamisen ja säilyttämisen käytännöt vaativat tuekseen systemaattista ja pitkäjänteistä osaamisenjohtamista sekä kulttuurin, joka tukee avoimuutta ja tiedon jakamista. Eläkkeelle jäävätasiantuntijat ja heidän esimiehensä ovat keskeisessä asemassa säilyttämistä vaativan tiedon tunnistamisessa. Tutkimuksen tuloksena esitetään malli, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida niitä tekijöitä ja reunaehtoja, jotka on otettava huomioon osaamisen ja asiantuntijuuden säilyttämiseksi asiantuntijoiden eläköitymisen yhteydessä

Osaamisen osoittaminen – praktista toimintaa ja syvällistä ajattelua

Artikkeli tarkastelee osaamisperusteisuutta osaamisen osoittamisen näkökulmasta. Sen tarkoitus on havainnollistaa osaamisen eri tasoja arvioinnin tueksi ja kuvata osaamisen osoittamista käytännössä. Osaamisperusteisuus tarkoittaa opiskelijan näkökulmasta osaamisen hankkimista ja sen osoittamista. Opettaja toimii oppimisen ohjaajana ja osaamisen arvioijana, joka tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan osaamisen. Osaamisen hankkimisessa ja arvioinnissa osaamistavoitteilla ja arviointikriteereillä on merkittävä tehtävä. Niistä selviää sekä opiskelijalle että opettajalle, millaista osaamista opiskelijalta edellytetään. Kyseessä voi olla praktinen (käytännöllinen), formaalinen (teoreettinen) sekä metakognitiivinen (itsesäätely ja oman toiminnan ohjaus) osaaminen. Praktinen osaaminen on luonteeltaan kokemuspohjaista, ja se tulee parhaiten näkyväksi luonnollisissa toimintaympäristöissä. Formaalinen osaaminen on teoreettista tietoa, joka sisältää ilmiöiden käsitteellistämistä ja syvällistä ymmärtämistä. Formaalinen osaaminen voidaan usein osoittaa esimerkiksi suullisesti tai kirjallisesti. Metakognitiivinen osaaminen liittyy aina henkilön omaan toimintaan ja sen ohjaukseen. Metakognitiivisen osaamisen tehtävänä on integroida formaalisen ja praktisen tiedon käyttöä. Sen vuoksi sen osoittaminen tarvitsee yleensä tuekseen sekä praktisen toiminnan että formaalisen osaamisen

Asiantuntijuuden rakentuminen metsäneuvojan ja metsänomistajan kohtaamisissa: esimerkkinä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

TutkimusartikkeliLuonnonsuojelun kohdentaminen yksityismetsiin on vaatinut toimintatapojen muutoksia yksityismetsätaloudessa ja sen suunnittelussa. Tässä artikkelissa analysoidaan tätä metsäalan asiantuntija työn ja sen poliittisen kontekstin muutosta ja selvitetään, miten asiantuntijuutta rakennetaan käytännön neuvontatyössä vuorovaikutuksessa metsänomistajien kanssa. Analyysi perustuu metsä ammattilaisten haastatteluihin sekä havainnointiaineistoon, jonka kohteena ovat metsäammattilaisten tietotyön käytännöt. Luonnon monimuotoisuuden suojelu vaatii neuvonnan eriyttämistä ja tilannekohtaista sovittamista. Aineistosta tunnistettiin kuusi biodiversiteettineuvonnalle tyypillistä tilannetta, joiden myötä myös metsäammattilaisten asiantuntijuus, neuvontastrategiat ja neuvonnassa välitettävä tieto rakentuvat. Neuvonnassa on omaksuttava erilaisia strategioita myös siksi, että biodiversiteettiä koskevalla tiedolla on metsäalan organisaatioille ja ammattilaisille erilainen merkitys. Asiantuntemuksen koostamisen strategioista ja epämuodollisista sosiaalisista sidoksista tulee entistä merkittävämpää asiantuntijuuden pääomaa maanomistajien valinnan vapautta korostavan politiikan myötä

Röntgenhoitajan koulutus, ammatti ja asiantuntijuus terveydenhuollossa : esite ammattikorkeakouluopintoja suunnitteleville

Röntgenhoitajat ovat terveydenhuoltoalalla suhteellisen pieni ja melko heikosti tunnettu ammattiryhmä. Röntgenhoitajan ammattia kuvaillaan, opinnäytetyön tekijöiden huomioiden mukaan, ammattitermeillä, joiden merkitys ei avaudu alaa tuntemattomille. Lisäksi nopea teknologinen kehitys muokkaa jatkuvasti kuvantamistutkimusten suorittamiseen ja sädehoitoon käytettävää laitteistoa ja menetelmiä. Samalla muuttuu myös näitä laitteita käyttävän röntgenhoitajan työ. Näiden muutosten myötä oli Suomen Röntgenhoitajaliitto ry:ssä tiedostettu tarve päivittää röntgenhoitajan ammatista kertova esite. Opinnäytetyönä oli tarkoitus toteuttaa esite röntgenhoitajan ammatista ammattikorkeakouluopintoja suunnitteleville. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa yhteistyössä Suomen Röntgenhoitajaliitto ry:n kanssa esite, joka herättää mielenkiinnon röntgenhoitajan ammattia kohtaan. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena. Opinnäytetyössä esiteltiin röntgenhoitajakoulutus sekä yleisimmät työllistymispaikat ja tämän hetkinen työllisyystilanne. Opinnäytetyön viitekehyksessä röntgenhoitajan ammatti esiteltiin laajasti. Sisältöjä olivat muun muassa radiografia- ja sädehoitotyö jaettuna kuvantamistutkimuksiin, sädehoitoon, säteilysuojeluun, potilaan ohjaukseen ja hoitoon sekä röntgenhoitajan työympäristöön. Omana sisältökokonaisuutenaan esiteltiin röntgenhoitajan asiantuntijuus radiografia- ja sädehoitotyössä. Lisäksi viitekehyksessä käsiteltiin esitteen tekemistä. Esitteestä tehtiin yhden A4-kokoisen arkin suuruinen, pituussuunnassa kolmeen osaan taiteltu painotuote (liite 1). Asiasisällöksi valittiin röntgenhoitajan ammatti, työllistymisvaihtoehdot ja koulutus. Tekstissä pyrittiin selkeyden ja ymmärrettävyyden vuoksi välttämään ammattisanastoa. Tekstisisällöt valittiin nuorten ammatinvalintaan vaikuttavista seikoista tehtyjen tutkimusten perusteellaThe purpose of this thesis was to make a leaflet on a radiographer’s occupation for those planning to study in University of Applied Sciences. The aim of this thesis was to produce a leaflet that would arouse interest towards the radiographer’s occupation. The method of this thesis was functional. It was carried out in co-operation with the Finnish Radiographer association. The theoretical context of this thesis handles radiographer’s education, occupation and expertise, as well as the process of compiling a leaflet. The content of the leaflet on the radiographer’s occupation is based on the following questions: what are the main duties of a radiographer, where can a radiographer get employed and what is the radiographer’s education like. The core issues for the leaflet were chosen on the grounds of research-based information on factors affecting young people’s career choices. The text was written in everyday language without special terminolog

Osaamisen jalkauttaminen : pilottiryhmä Rk-asunnot Jutsenvirta

Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin ja testattiin Osaamisen jalkauttamisen – prosessia pilottiryhmän avulla Rinnekodin Joutsenvirran asumispalveluyksikössä. Tarkoituksena oli selvittää onko Rinnekodin työntekijöilleen antamalla koulutuksella merkitystä ja jalkautuuko koulutuksissa saatu tieto sekä talon sisällä oleva moniammatillinen osaaminen koko työyhteisön käyttöön. Totetutimme opinnäytetyömme monimuotoisena, kehittäispainoitteisena produktina. Prosessi sisälsi kaksi erillista verkossa anonyymisti tehtävää teemahaastattelua (koulutus- ja palautehaastattelu), ryhmien toiminnallisten osuuksien suunnittelun ja toteutuksen, tulosten analysoinnin ja raportoinnin. Pienryhmien toiminnallisissa osuuksissa viitekehyksenä toimi jaetun asiantuntijuuden teoria sekä osallisuuden ja työhyvinvoinnin sosiaalipedagogiset käsitteet. Prosessin alussa pidetyn koulutushaastattelun tulosten mukaan koulutus ei levinnyt yksiköihin työkäytännöiksi asti, vaan jäi usein ainoastaan koulutukseen osallistujan tiedoksi. Osaamisen jalkauttamisen- prosessin jälkeen palautehaastattelussa lähes kaikki osanottajat kokivat tietotaitonsa lisääntyneen ja myös annettu koulutus koettiin aiempaa hyödyllisemmäksi. Yksikön työtavoissa ja asiakkaiden kanssa kommunikoidessa koettiin positiivista muutosta ja kehitystä.The main purpose of this thesis was to design and to test the process of Implementing of know-how & education with a pilot group at Rinnekoti Foundation’s housing service unit Joutsenvirta. The aim was to find out does the education provided by Rinnekoti Foundation and the hidden know-how of a multi-professional staff implement into common working methods and public knowledge. We performed this thesis as a diverse/ functional developing production. In the process of Implementing education & know-how we used (2) theme interviews as a method of collecting data. Theoretical framework in our functional groupwork was shared expertise, involvement and work welfare. We had three different group sessions and one seminar. Then we collected and analysed the data The results showed that the education provided by Rinnekoti Foundation usually stays with the individuals participating the courses. Also the hidden know-how of a multi- professional staff tends to stay hidden. The second theme interview after the process of Implementing of education & know-how showed encouraging results. Almost every participant felt that the given education was now easily spread among the staff and that they had learned a lot from their colleagues. They experienced increase of professional tools, involvement and work welfare. Work-related education in general was found more useful than before

Sosiaalityön tutkimus - aikamme kuvastin ja ammattikäytäntöjen peili

Peer reviewe

Elinikäinen oppiminen ammatillisen opettajan työssäjaksamisen näkökulmasta

Tässä kehityshankkeessa tarkasteltiin ammatillisten opettajien tilannetta yleisesti muut-tuvan yhteiskunnan tuomien muutosten ympäröimänä. Tarkastelun alla oli myös millai-nen on opettajien ammatillinen pätevyys, miten he suhtautuvat ammatilliseen täyden-nyskoulutukseen ja miten he kokevat ammatillisen täydennyskoulutuksen omien oppi-laitosten ja esimiesten toimesta. Tutkimuksessa kysyttiin myös miten opettajat kokevat lisäkoulutuksen vaikutuksen hei-dän työssäjaksamiseen, -kehittymiseen sekä koko työyhteisön ja oppilaitoksen kehitty-miseen Tutkimuksen tulosten valossa voidaan lyhyesti sanoa, että opettajien työssäjaksamiseen voidaan vaikuttaa paljolti antamalla mahdollisuus kehittää omaa osaamista työuran ai-kana. Kyseessä voi olla pedagoginen tai substanssiosaamisen koulutus, mutta koulutuk-seen osallistuminen tulisi olla omaehtoist