Moottoritietä väärään suuntaan : yleisyys, syyt ja estämiskeinot

320081

Ketterä automaatiotestaus : Käyttäytymislähtöinen ohjelmistokehitys mobiilisovelluksen testauksessa

Opinnäytetyössä oli tarkoitus tutkia keinoja tehostaa mobiilisovellusten koko ohjelmistokehitystä. Useat laitealustat ja käyttöjärjestelmät ovat koettu haasteellisiksi testauksen automatisoinnille ja automaation puute lisää koko sovelluskehityksen kustannuksia. Onko olemassa toimivaa menetelmää kehittää mobiilisovelluksia kokonaisuutena, unohtamatta testausta ja sen automatisointia? Mitkä ovat mahdollisen menetelmän heikkoudet ja vahvuudet, sekä millaisia reunaehtoja kyseinen menetelmä asettaa koko kehitystyölle? Työssä tutkittiin ketteriä kehitys- ja testausmenetelmiä. Erityisesti tarkasteltiin Käyttäytymislähtöistä kehitysmenetelmää ja olisiko sillä mahdollista tehostaa mobiilisovellusten kehitystä kokonaisuutena. Tutkimus pohjaa todelliseen toimeksiantoon, jossa toteutettiin Calabash-testit mobiilisovellukselle, joka tukee kaikkia laitealustoja ja useita rajapintoja.The purpose of this Bachelor's thesis was to study better ways of improving development of mobile applications. One of the major problems of development is software testing and its automation. Automation testing is difficult because of various platforms and several different versions of operating systems This thesis researched existing issues at mobile development and automation testing, possible solutions to these issues and what as well as the benefits and weakness at this method. One of the main frameworks is the study of agile software development and behavior-driven development as the solutions of the problems. The study is based on a real-life assignment. Calabash automation tests were conducted on a mobile application that supports the most-used mobile client

Digitaalisten ajoseurantalaitteiden hyödynnettävyys nuorten liikenneturvallisuudessa

Tutkimuksen tavoite oli selvittää digitaalisten ajoseurantalaitteiden hyödynnettävyyttä nuorten liikenneturvallisuudessa. Tutkimukseen osallistuneiden asenteita ajonopeuksia ja digitaalista ajoseurantamenetelmää kohtaan selvitettiin ennen ja jälkeen ajojaksoa tehdyillä kyselyillä. Nuorten osuus tieliikenteen onnettomuusmääristä on kasvussa. Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää tehdä tutkimuksia nuorten ajotavoista. Tutkimuksessa käytössä olleen ajoseurantalaitteen avulla saatiin tietoa siitä paljonko nuoret ajavat, missä ajavat, millaisilla nopeuksilla ja mihin aikaan vuorokaudesta. Tutkimuksen perusteella nuoret pitivät ajoseurantamenetelmää hyödyllisenä. Moni vastasi loppukyselyssä laitteen vähentäneen alun kokeilunhaluja sekä auton käsittelyyn oli tullut kiinnitettyä paljon huomiota. Ajoseurantamenetelmän tarpeellisuudesta kertoo tutkimuksen pienellä otoskoolla saatu suuri ylinopeuksien määrä. Ajojaksonsa aikana yksikään kovimpia nopeuksia ajaneista ei joutunut poliisin kanssa tekemisiin ylinopeuden vuoksi. Tietosuojakysymysten takia kaikille kuljettajille, joilla ajoseurantalaite on autossa, tulee tehdä selväksi mitä tietoja kerätään ja keiden nähtäväksi tiedot tulevat. Laitteiden parhaat tulevaisuuden käyttömahdollisuudet nuorille lienevät ajo-opetuksen yhteydessä. Muitakin mahdollisia kohderyhmiä ajoseurantalaitteilla on nuorten lisäksi. Laite voisi olla suoran ajokiellon määräämisen sijaan mahdollisuus toistuvasti tai törkeästi ylinope¬utta ajavalle henkilölle. Laitteiden avulla saatava yksityiskohtainen tieto nopeuksista, kiihdytyksistä sekä jarrutuksista helpottaisi poliisin tutkintaa onnettomuustapauksissa

Varsan ajo-opetus : Video-oppimateriaalin tuottaminen

Varsa opetetaan ajolle sen ollessa noin puolitoistavuotias. Ennen ajo-opetusta varsa totutetaan riimuun, talutukseen, jalkojen nostamiseen ja seisomaan kiinnisidottuna. Ajo-opetus toteutetaan vaiheittain ja se kestää varsasta riippuen kuukaudesta puoleentoista kuukauteen. Ensimmäiseksi varsa totutetaan valjaisiin ja suitsiin seisottamalla sitä valjaat päällä. Tämän jälkeen varsaa ajetaan takaa pitkillä ajo-ohjilla niin, että avustajat taluttavat varsaa molemmilta puolilta. Kun varsaa kulkee nätisti takaa ajossa, laitetaan sen perään kärryt. Varsan tottuessa kärryihin voi toinen avustaja jäädä pois ja toinen istua kärryille valmentajan viereen. Tällöin voidaan aloittaa hölkkäharjoitukset. Aluksi harjoitukset ovat lyhyitä ja niiden kestoa pidennetään vähitellen varsan kunnon kehittyessä. Tapaturmien ehkäisemiseksi avustajaa kannattaa käyttää mahdollisimman pitkään. Opinnäytetyön tuotoksena on syntynyt varsan ajo-opetuksesta kertova opetusvideo. Video on kuvattu Ylä- Savon ammattiopistolla Hingunniemessä ja valmentajana videolla esiintyy Timo Vääränen. Video sisältää 15 minuutin pituisen opetusosion sekä Jukka-Pekka Kauhasen, Tero Mäenpään ja Håkan Wahlmanin haastattelut. Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta osiosta, jossa kerrotaan videon kuvaamisesta ja editoinnista sekä yksityiskohtaisempaa tietoa varsan ajo-opetuksesta.A foal’s training starts when it is about year and a half old. Before training the foal is familiarized with the head collar, walking with a leash, lifting it´s legs and standing whilst tied. A foal’s training for carriage driving is carried out in stages and it´s duration, depending on the foal, lasts from a month to one and a half months. At first the foal needs to get familiar with the harness and bridle. After this the foal needs to learn to walk with long reins, so that the helpers walk with the foal from both sides. These exercises are carried out without the sulky. The foal needs to learn to turn to both sides. When these exercises are going you can start to practice with the sulky. When the walks and turns begin to go well with the sulky the other helper can drop out and the other sit by the side of the trainer in the sulky. In the beginning all exercises are short, the time gradually increased as the foal develops. In order to prevent accidents an assistant should be used as long as possible. As an output of this thesis an educational video telling about a foal´s carriage driving was produced. The video was filmed in Upper Savo’s vocational school in Hingunniemi with Timo Vääränen appearing as the trainer in the video. The video includes a 15 minutes part on foal training tfor carriage driving as well as interviews with Jukka-Pekka Kauhanen, Tero Mäenpää and Håkan Wahlman. Thesis is comprised of literary work, which tells of the filming and editing of the video photography as well as more detailed information on a foal´s training for carriage driving.Työ sisältää opetusvideon DVD-muodossa

Finder-toiminnanohjausjärjestelmän automatisoitu käyttöliittymätestaus

Opinnäytetyön tavoite oli määrittää ja toteuttaa Finder-toiminnanohjausjärjestelmälle sopiva automatisoitu käyttöliittymän testiratkaisu. Testaamisen automatisointi tehtiin Selenium-testijärjestelmällä. Testijärjestelmä käytti hyväkseen kohdeyritykseltä valmiiksi löytyvän Hudson-ohjelmiston automaatiota. Työssä käydään läpi ohjelmistotestaamiseen, käyttöliittymätestaamiseen sekä näiden automaatioon liittyvää teoriaa. Testausjärjestelmän toteutuksessa käytettiin hyväksi JUnit-, Selenium WebDriver-, Hudson- ja NetBeans IDE työkaluja. Opinnäytetyön toteutusosuuden tuloksena saatiin määritettyä ja rakennettua toimiva kokonaisuus käyttöliittymän automatisoidulle toiminnalliselle testaamiselle. Testit voidaan ajaa ennalta määrättyinä ajankohtina, muun muassa kellonajan mukaan tai kun sivuston koodissa havaitaan muutos. Testit testaavat sivuston toiminnallista puolta, kuten napin painamisen aiheuttamaa toimintaa. Testitulokset näytetään helposti tulkittavana graafisena esityksenä. Työ sisältää esimerkkejä joiden pohjalta uusien testien luominen on helpompaa.The goal of this thesis was to define and implement an automated user interface testing solution for the Finder ERP system. Test automation was realized through the use of the Selenium testing system. Selenium tests were executed using the Hudson continuous integration system. In the theoretical part of software testing, user interface testing and test automation are presented. The tools used for the test implementation were JUnit, Selenium WebDriver, Hudson and NetBeans IDE. The result of the thesis is a solution on which automated functional tests can be created and executed on. The tests can be configured to be executed at a certain time of day, or if a change has been made to the website’s code. These tests are aimed at testing the website’s functionality. The test results are shown as an easily readable graphical presentation. There are examples included for easier test creation

Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus : Kehittäminen ja käytettävyystutkimus

Tausta: Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on tärkeä, toistuva ja aikaa vievä vaihe asiakkaan hakeutuessa sote-palveluihin. Asiakkaat kokevat asioidensa toistamisen useampaan kertaan turhauttavaksi. Kelan kehittämisrahaston rahoittamassa THL:n, Invalidiliiton ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehitettiin asiakkaille prototyyppi toimintakyvyn itsearviointia helpottavasta sovelluksesta ja testattiin sen käytettävyyttä. Sovelluksen työnimi oli mobiili ICanFunction (mICF, suomeksi Toimintakykyni). Menetelmät: Asiakkaan käyttöliittymää kehitettiin erikseen aikuisten (n = 47) ja lasten (n = 11) palvelumuotoilutyöpajoissa. Useista lähteistä koottu arkikielinen sisältö sillattiin ICF-luokkiin. Sisällön ylläpitoa ja sovelluksessa näyttämistä varten luotiin FunctionMapper-metatietokanta THL:n Termieditoriin. Standardoidut fyysisen toimintakyvyn PROMIS-mittari aikuisille ja liikkumisen PROMIS-mittari lapsille käännettiin suomeksi ja aikuisten mittari liitettiin sovellukseen. Koodaus toteutettiin standardien pohjalta ja kehitysversion 0.0.12 sai ladattua Playkaupasta tai Appstoresta omiin mobiililaitteisiin. Lapset (n = 11) sekä nuoret ja aikuiset (n = 19) käyttivät sitä noin viikon ajan, jonka jälkeen heidän kokemuksiaan sovelluksen käytettävyydestä kerättiin haastatteluilla. Lyhytkasvuisten henkilöiden (n = 13) toimintakyky-tietoa verrattiin LYHTY-tutkimuksen toimintakykyaineistoon. Tulokset: Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita tärkeäksi kokemiaan aiheita ja kuvailla valitsemiaan toimintakykyyn tai ympäristötekijöihin liittyviä asioita asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Käyttäjä sai täyttämistään tiedoista yhteenvedon, jota hän voi näyttää ammattilaiselle. Aikuiset ja nuoret kokivat Toimintakykyni-sovelluksen hyväksyttäväksi. He käyttäisivät sitä hakemusten teossa tai sote-palveluihin mennessään, jos se olisi liitetty niihin. Se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta käyttömukavuus paranisi sovelluksen navigointia ja virheitä korjaamalla. He toivoivat sovellukseen alkuopastusta, visuaalisempaa yhteenvetoa ja mahdollisuutta seurata omassa tilanteessaan tapahtuvia muutoksia. Omaa arkitilannettaan he eivät voineet jakaa ammattilaisille, koska se koettiin keskeneräiseksi ja irralliseksi palveluista. Lapset käyttivät sovellusta innostuneesti. He pitivät sitä todella hyvänä välineenä saada oma äänensä kuuluviin. Johtopäätökset: Lopputuloksena syntyi Toimintakykyni-sovelluksen prototyyppi, joka mahdollisti asiakkaalle yksilöllisen ja monipuolisen sekä samalla rakenteisen toimintakykytiedon kuvaamisen. Aikuiset, nuoret ja lapset hyväksyivät sen ja pitivät sitä hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä. He pystyivät kuvaamaan sovelluksen avulla elämäntilannettaan yksilöllisesti, mutta sovelluksen käsitteitä tulisi kehittää lisää. Asiakkaat käyttäisivät sovellusta erityisesti, jos se liitettäisiin moniin palveluihin. Jatkossa pitää varmistaa, että asiakkaiden kehitysehdotukset otetaan huomioon ja että sovelluksesta kehitetään yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Asiakkaiden raportoima tieto tulisi ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja seurannassa, jotta asiakkaat saisivat sovelluksen käytöstä täyden hyödyn

"Humalassa ajaminen kääntyi laskuun"

Kielenaineksetaste (kieli: suomi, sivulla: 87)kasvu (kieli: suomi, sivulla: 88)taso (kieli: suomi, sivulla: 86-87)tasokas (kieli: suomi, sivulla: 88

Asiakaslähtöinen Toimintakykyni-sovellus. Kehittäminen ja käytettävyystutkimus

62 s.Tausta: Asiakkaan toimintakyvyn arviointi on tärkeä, toistuva ja aikaa vievä vaihe asiakkaan hakeutuessa sote-palveluihin. Asiakkaat kokevat asioidensa toistamisen useampaan kertaan turhauttavaksi. Kelan kehittämisrahaston rahoittamassa THL:n, Invalidiliiton ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeessa kehitettiin asiakkaille prototyyppi toimintakyvyn itsearviointia helpottavasta sovelluksesta ja testattiin sen käytettävyyttä. Sovelluksen työnimi oli mobiili ICanFunction (mICF, suomeksi Toimintakykyni). Menetelmät: Asiakkaan käyttöliittymää kehitettiin erikseen aikuisten (n = 47) ja lasten (n = 11) palvelumuotoilutyöpajoissa. Useista lähteistä koottu arkikielinen sisältö sillattiin ICF-luokkiin. Sisällön ylläpitoa ja sovelluksessa näyttämistä varten luotiin FunctionMapper-metatietokanta THL:n Termieditoriin. Standardoidut fyysisen toimintakyvyn PROMIS-mittari aikuisille ja liikkumisen PROMIS-mittari lapsille käännettiin suomeksi ja aikuisten mittari liitettiin sovellukseen. Koodaus toteutettiin standardien pohjalta ja kehitysversion 0.0.12 sai ladattua Playkaupasta tai Appstoresta omiin mobiililaitteisiin. Lapset (n = 11) sekä nuoret ja aikuiset (n = 19) käyttivät sitä noin viikon ajan, jonka jälkeen heidän kokemuksiaan sovelluksen käytettävyydestä kerättiin haastatteluilla. Lyhytkasvuisten henkilöiden (n = 13) toimintakyky-tietoa verrattiin LYHTY-tutkimuksen toimintakykyaineistoon. Tulokset: Sovelluksen avulla käyttäjä voi valita tärkeäksi kokemiaan aiheita ja kuvailla valitsemiaan toimintakykyyn tai ympäristötekijöihin liittyviä asioita asteikolla, sanallisesti tai valokuvilla. Käyttäjä sai täyttämistään tiedoista yhteenvedon, jota hän voi näyttää ammattilaiselle. Aikuiset ja nuoret kokivat Toimintakykyni-sovelluksen hyväksyttäväksi. He käyttäisivät sitä hakemusten teossa tai sote-palveluihin mennessään, jos se olisi liitetty niihin. Se koettiin helppokäyttöiseksi, mutta käyttömukavuus paranisi sovelluksen navigointia ja virheitä korjaamalla. He toivoivat sovellukseen alkuopastusta, visuaalisempaa yhteenvetoa ja mahdollisuutta seurata omassa tilanteessaan tapahtuvia muutoksia. Omaa arkitilannettaan he eivät voineet jakaa ammattilaisille, koska se koettiin keskeneräiseksi ja irralliseksi palveluista. Lapset käyttivät sovellusta innostuneesti. He pitivät sitä todella hyvänä välineenä saada oma äänensä kuuluviin. Johtopäätökset: Lopputuloksena syntyi Toimintakykyni-sovelluksen prototyyppi, joka mahdollisti asiakkaalle yksilöllisen ja monipuolisen sekä samalla rakenteisen toimintakykytiedon kuvaamisen. Aikuiset, nuoret ja lapset hyväksyivät sen ja pitivät sitä hyödyllisenä ja helppokäyttöisenä. He pystyivät kuvaamaan sovelluksen avulla elämäntilannettaan yksilöllisesti, mutta sovelluksen käsitteitä tulisi kehittää lisää. Asiakkaat käyttäisivät sovellusta erityisesti, jos se liitettäisiin moniin palveluihin. Jatkossa pitää varmistaa, että asiakkaiden kehitysehdotukset otetaan huomioon ja että sovelluksesta kehitetään yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Asiakkaiden raportoima tieto tulisi ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa ja seurannassa, jotta asiakkaat saisivat sovelluksen käytöstä täyden hyödyn

Väsymyksen vaikutus ajosuoriutumiseen liukkaalla tiellä

Tavoitteet Kuljettajan väsymys vaikuttaa keskeisesti niin ajokykyyn kuin onnettomuusriskiinkin. Ajo-olosuhteet taas määrittävät sen miten kuljettajat kokevat väsymyksen ajon aikana. Haastavissa olosuhteissa ajaminen saattaa lisätä väsyneiden kuljettajien tarkkaavaisuutta ajotapahtumaa kohtaan, mutta tämä voi lisätä myös kognitiivista taakkaa ja aiheuttaa näin lisää väsymystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten liukkaalla tiellä ajaminen vaikuttaa yhdessä univajeesta johtuvan väsymyksen kanssa kuljettajan ajosuoriutumiseen. Menetelmät Kaksitoista miespuolista koehenkilöä (i’iltään 19–21) ajoivat ajosimulaattorissa 52.5 km matkan neljässä eri asetelmassa (päivä- ja yöaikaan sekä kuivalla ja liukkaalla tiellä). Subjektiivista uneliaisuutta mitattiin Karolinska Sleepiness Scalen avulla ja fysiologista väsymystä silmänräpäysten pituuden perusteella elektro-okulografiaa käyttäen. Kuljettajien ajosuoriutumista arvioitiin kolmella muuttujalla: auton sivuttaissijainnin keskipoikkeama ajoradalla, ohjausliikkeiden amplitudien keskiarvo ja ohjausliikkeiden huippunopeuden keskiarvo. Ajosession jälkeen koehenkilöt ajoivat liikennekartiopujottelutehtävän, jossa onnistumista arvioitiin erikseen. Tulokset Liukkaalla tiellä ajaminen paransi univajeesta kärsivien kuljettajien ajosuoriutumista kaikilla kolmella muuttujalla mitattuna. Kolmisuuntainen yhdysvaikutus kuljettajan tilan, tieolosuhteiden ja ajan välillä oli merkitsevä vain subjektiivisen uneliaisuuden kohdalla. Univajeisten kuljettajien uneliaisuus lisääntyi nopeammin liukkaalla tiellä, mutta tämä ei vaikuttanut heidän ajosuoriutumiseensa. Johtopäätökset Haastavissa olosuhteissa ajaminen voi lisätä jo valmiiksi väsyneiden kuljettajien väsymystä, mutta muutokset suorituskyvyssä voivat näkyä vasta viipeellä. Suuret yksilölliset erot niin väsymys- kuin ajo-olosuhdevasteissa vaativat lisätutkimusta.Objectives Fatigue is a major factor affecting driving performance and traffic accident risk. Driving conditions influence how people experience fatigue while driving. Driving in demanding conditions may increase vigilance in tired drivers; however, it may also increase cognitive load and become an additional source of fatigue. The current study investigated how driving on a slippery road interacts with fatigue caused by sleep deprivation and how it influences driving performance. Methods Twelve male participants (aged 19–21) drove 52.5 km in a driving simulator in four different conditions (day vs night and dry vs slippery road). Subjective sleep-related fatigue was measured with the Karolinska Sleepiness Scale and physiological fatigue in blink durations with electro-oculography. Three measures were used for driver performance: standard deviation of lateral position, mean steering wheel movement amplitude and mean steering wheel movement peak velocity. After each driving session, participants negotiated a cone track. The success rate for this task was analysed separately. Results Driving on slippery roads improved performance in all three performance metrics in sleep-deprived drivers. The three-way interaction between driver condition, road condition and time-on-task was significant for subjective sleep-related fatigue but not for performance. Sleep-deprived drivers became increasingly sleepy over time when driving in slippery conditions; however, this did not negatively affect their performance. Conclusions Driving in demanding weather conditions can increase the fatigue experienced by drivers; however, this change may not be initially detectable in performance. Large individual variability in response to both fatigue and driving conditions requires further research

Testiautomaatio prosessin luominen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa käyttöön CGI:n Welfare yksikön Turun toimipisteeseen testiautomaatio. Tavoitteena testiautomaation käyttöönotolla oli vähentää työpanosta testaamiseen ja nopeuttaa testaamista. Tavoitteena oli automatisoida potilastietojärjestelmä Pegasoksen testausta, ja myöhemmin laajentaa automatisointia yksikön muihin tuotteisiin. Projektin aluksi tutustuttiin nykyiseen testaukseen sekä ohjelmiston elinkaareen kehityksestä julkaisuun. Analysoimalla nykyinen testaus, saatiin kuva mitä testejä kannattaa automatisoida. Testiautomaatio-ohjelma, jolla automatisointi toteutetaan, tuli valita. Tätä varten tehtiin vaatimusmäärittely, jotta vertailu olisi helpompaa ja tasapuolista. Ohjelmia kartoitukseen otettiin 4, joista käyttöön valikoitui Ranorex. Käytössä oleviin kehitysympäristöihin tutustuttiin, jotta saatiin kokonaiskuva mitä missäkin ympäristössä kehitetään, ja missä ympäristöissä testaamiselle on tarve. Kehitystyötä tehdään 8 ympäristössä, ja kaikissa näistä voi ohjelmaan tulla virheitä. Mitä nopeammin virheet löydetään, sitä helpompaa niiden korjaaminen on. Siksi siis testiautomaatiota tulee ajaa kaikkia ympäristöjä vasten. Ympäristöstä johtuvien virheiden vuoksi testiautomaatiolle haluttiin perustaa omat ympäristöt. Testiautomaatiota voidaan kehittää ohjelmoiden, nauhoittamalla tehdyt toimenpiteet tai näiden kombinaatiolla. Ohjelmoimalla testejä niitä pystytään hallinnoimaan paremmin, ja niiden laajentaminen eri ympäristöihin on helpompaa. Nauhoituksella pystytään tekemään nopeammin, mutta ylläpito, ja laajennus ei ole niin helppoa. Siksi testit kannattaa ohjelmoida käsin. Valmistuneet testit tulee testata huolellisesti useaan otteeseen. Testiautomaatio kulminoituu luotettavuuteen. Koska testejä ei käyttöönoton jälkeen useasti ainakaan ajeta käsin, tulee testeihin voida luottaa. Jos vääriä virhetilanteita tulee useasti, on testiautomaatio turhaa, kun virheet joudutaan manuaalisesti tarkastamaan. Työn tuloksena valittiin ohjelma, jolla automatisointi tehdään. Testiautomaation analysoinnin myötä tiedettiin, mitkä testit kannattaa automatisoida ja miten ne toteutetaan. Ympäristöjen analysoinnin jälkeen tiedettiin, mitä ja missä ympäristöissä kannattaa testiautomaatiolla testata.This thesis subject is to start using test automation at The Welfare Department of the Turku branch of CGI. Objective of test automation was to reduce workload of testing and fasten testing process. Test automation project was started with automating patient information system Pegasos, and plan was to automate later other products of the department. In the beginning of project, current testing were familiarized with and cycle of software development. With analysing current testing, tests which are worth automating were found out. As the test automation process was developed from scratch, the software to be used also needed to be selected. For this purpose, a requirement list was created. Four different softwares were compared, and Ranorex was selected. Current development enviroments were familiarized with, to have full picture of whats purpose of each enviroment, and in what enviroments testing is necessary. Pegasos is being developed in 8 enviroments and each enviroment is necessary for testing. Therefore, an ideal situation is to test all enviroments to find errors in software as soon as possible. Test automation is developed by programming, recording completed actions on the software or a combination of these. By programming test cases, better control of testing can be achieved, and maintaining and distributing tests over different enviroments is easier. The recording method is quicker, but maintaining, updating tests and distributing over different enviroments is more complex. Due to the complexity of recording, the programming method is recommended. The completed tests have to be tested multiple times. Test automation relies on reliability. After test are automated, they are rarely manually tested anymore, so automated tests have to be trusted. If too many false alerts are raised, trust in test automation decreases, and manual testing has to be carried out to verify that the software is functional. If manual testing has to be implemented to verify test automation errors, it will reduce the benefit of automation. Based on the study, test automation software was selected. Test analysis was carried out, test cases worth automating were identified and developed. After analyzing development enviroments, enviroments where test automation should be executed were found