Using Participatory Simulation Support Learning Algorithms

During learning computer science theory, it is essential to learn sorting algorithms, but it is not easy to understand the concept of the different sorting algorithms. This paper describes a system called PLASPS (PDA-based Learning Algorithm System Using Participatory Simulation). This is an interactive simulation system to learn the sorting algorithms. Learners use it to deeply understand the sorting algorithms. Using this system, the teacher can assign tasks to his student and ask them to sort a list of numbers according to a certain algorithm. Learners receive these tasks, collaborate together and send the result to the server. The system will check it and feedback the student with the positions of the numbers if there is a mistake. The learners will correct the number positions and send it back to the server. Learners can understand the algorithm through the dissections and their errors. This system is like ‘scaffolding’. Scaffolding is a great technique that can help the students to master understanding the sorting algorithm. At the beginning, this system assists the students by supporting some instructions, and later the fading process is starting where the students have to practice independently. There are two parts in this system, one is the system-driven, which uses scaffolding technique, and the other is the learner-driven, which allows the student to work independently. This system was developed and evaluated. In this paper, we describe how the system uses participatory simulation environment for sorting algorithm learning, how we use the scaffolding technique to develop this system. We also describe the implementation of the PLASPS, the evaluation of the system and the plan of the future work.Dept. of information science and Intelligent Systems, University of Tokushima, Japa

Medición de niveles de ubicuidad para una institución de educación superior

113 pEste documento presenta las propiedades, métricas e indicadores para la dimensión tecnológica de un modelo de valoración de niveles de ubicuidad para instituciones de educación superior, el Modelo TAG (Tecnología, Aprendizaje y Gestión). Con los cambios en las tecnologías de información, los procesos educativos encuentran oportunidades para modificar sus prácticas en busca de mejoras en diferentes aspectos como calidad, cubrimiento, personalización, entre otros. Es así como han surgido diferentes paradigmas de aprendizaje basados en estas tecnologías que van desde el aprendizaje basado en televisión (T-Learning) hasta el aprendizaje ubicuo (U-Learning), pasando por el móvil (M-Learning), el electrónico (E-Learning), o el mixto (B-Learning). Este tipo de innovación, más allá de la sola integración de tecnología, debe incluir cambios en las pedagogías para utilizarlas, e incluso, en la organización que lleva a cabo dichos procesos. El aprendizaje ubicuo (U-Learning) surge años después de que Mark Weiser presentara lo que él consideraba la tercera ola de la computación después de los Mainframes y el PC, la Computación Ubicua. Una era donde los diferentes dispositivos tecnológicos convergían para hacerse “invisibles” al usuario, ofreciendo accesibilidad a la información en el momento y lugar adecuados. Dicha definición generó que se dieran diferentes interpretaciones sobre lo que puede o no ser ubicuidad. Por esto, el Modelo TAG se centra en establecer niveles de ubicuidad desde tres dimensiones: Tecnología, Aprendizaje y Gestión. Se presentan aquí los referentes que permitieron la definición de la dimensión tecnológica. Para dicha dimensión se establecen Propiedades, Métricas e Indicadores que permitirán la valoración y posterior integración a las otras dos dimensiones

Sosiaalisen median hyödyntäminen osana kliinisen histoteknologian ubiikkia oppimisympäristöä

Refereed article The development of ubiquitous learning environments in higher education has increased in recent years based on digitalization and rapid technological development of society. Combinations of authentic and digital learning environments opens new opportunities to study more flexible, anytime and anywhere. This publication describes the ubiquitous learning environment for higher education and evaluates the use of social media as part of it. In this study ubiquitous learning environment is based on 360° -technology which combines authentic learning environment to digital and fuses together virtual laboratory, virtual microscope, multimedia learning material and social media tools, Facebook, YouTube and Google Docs, as learning repertory. This study is a part of larger quasi-experimental study design. Participants included 48 students from Biomedical Laboratory Science Degree in three Universities of Applied Sciences, studying clinical histology and histotechnology during the years 2015 and 2016. Questionnaire for learning environment and social media evaluation was designed and used in this study. Data was collected electronically before and after the studies and analyzed statistically by descriptive statistics. Based on students’ evaluation wide range of teaching methods and virtual learning opportunities were successfully implemented in ubiquitous learning environment. Virtual Laboratory activated to study and increased interest towards studies. Virtual Microscope had similar effects. Social media communicative tools (Facebook, YouTube and Google Docs) were evaluated as part of the studies and supportive role for collaborative learning was assessed. Any statistically significant effects were not found. Social media tools did not support collaborative learning. Positive effects were seen in using of Facebook in information sharing and YouTube on video material distribution. Significance of Google Docs remained modest.Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Ubiikkien oppimisympäristöjen kehittäminen korkeakouluissa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana nopean teknologisen kehityksen ja yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä. Erilaisten oppimisympäristöjen yhdistelmät avaavat uusia mahdollisuuksia opiskella digitaalisesti tosielämää vastaavissa tilanteissa joustavasti omassa aikataulussa, ajasta ja paikasta riippumatta, osana sosiaalisia yhteisöjä. Digitaalisten oppimisympäristöjen, kuvallisen viestinnän ja sosiaalisen median hyödyntäminen opetuskäytössä on lisääntynyt ilmaisten ja yleisesti muualla kuin opetuksessa käytettyjen sovellusten myötä. Uusia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä kehitettäessä ja käyttöönottaessa on tärkeää tutkia ja arvioida niiden merkitystä erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta. Miten opiskelijat kokevat uusien ympäristöjen ja teknologian hyödyntämisen? Mitä merkitystä on erilaisten välineiden ja menetelmien käyttöönotolla? Miten perustella uusien oppimisympäristöjen pedagogisesti merkityksellinen opetuskäyttö? Aihe on hyvin ajankohtainen tulevaisuuden suuntaviivoja opetuksen digitalisaatiolle määriteltäessä ja tärkeä erityisesti korkeakouluopetuksen kehittämisen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ubiikin oppimisympäristön hyödyntämistä kliinisen histologian ja histoteknologian opinnoissa ja sosiaalisen median käyttöä sen osana. Tässä tutkimuksessa ubiikki oppimisympäristö perustuu 360° -tekniikkaan yhdistäen autenttisen tosielämää vastaavan laboratoriotilan virtuaaliseen laboratorioympäristöön, digitaaliseen opiskelumateriaaliin ja sosiaalisen median yhteisöllisiin välineisiin. Tutkimus on osa laajempaa kvasikokeellista, ennen-jälkeen tutkimusasetelmaa ja siihen osallistui 48 kliinisen histologian ja histotekniikan opintojaksolla opiskelevaa bioanalyytikko-opiskelijaa kolmessa ammattikorkeakoulussa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Oppimisympäristön ja sosiaalisen median hyödyntämisen arvioimiseksi kehitettiin tässä tutkimuksessa kyselylomake, jota käytettiin ennen ja jälkeen ubiikissa oppimisympäristössä opiskelua. Aineisto kerättiin alku- ja loppumittauksilla sähköisesti ja analysoitiin tilastollisesti. Opiskelijoiden arvioiden mukaan ubiikissa oppimisympäristössä hyödynnettiin monipuolisesti opetusmenetelmiä ja digitaalisia opiskelun mahdollisuuksia. Ubiikin oppimisympäristön virtuaalinen laboratorio selkeytti opintoja, aktivoi opiskelemaan ja lisäsi kiinnostusta opiskeltavaa asiaa kohtaan. Myös virtuaalimikroskoopilla oli samoja vaikutuksia. Sosiaalisen median yhteisöllisiä välineitä (YouTube, Google Docs ja Facebook) arvioitiin osana opintoja ja yhteisöllisen oppimisen tukena. Niillä ei ollut, yhteisöllisyyden näkökulmasta, tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Sosiaalisen median välineistä ainoastaan YouTubea pidettiin merkityksellisenä, tiedon jakamisen välineenä. Muiden yhteisöllisten välineiden, Google Docs ja Facebook, hyöty jäi tutkimuksessa vaatimattomaksi.&nbsp

Tendencias de investigación en el aprendizaje ubicuo: un micro estudio de publicaciones seleccionadas del 2000 al 2015

This article analyzes trends in ubiquitous learning research during the period 2000-2015. We searched for articles in English and Spanish that specifically addressed the topics of "ubiquitous learning" or "aprendizaje ubicuo". The selected papers were analyzed in the following categories: target population, subject area, type of contribution, country, publication media and type of paper. The results indicate that most of the initiatives are directed towards primary education; they do not address a specific subject area; and they contribute to the ubiquitous learning domain with the development of technology platforms. The country that has a dominant presence is Taiwan; the more prevalent publication journals are Computers and Education and Journal of Educational Technology & Society; and the kind of articles that are published have an orientation towards practical applications. The results serve as reference for educators and researchers who wish to contribute to this domain of knowledge, and for government authorities and educational institutions planning to promote and facilitate ubiquitous learning.Este artículo analiza el alcance de la investigación en el aprendizaje ubicuo durante el período 2000-2015, para lo cual se revisaron artículos en inglés y en español que abordaran expresamente el tópico de “ubiquitous learning” o “aprendizaje ubicuo”.  Los artículos seleccionados se analizaron en las siguientes categorías: población meta, área temática abordada, tipo de contribución, país, medio de publicación y tipo de artículo. Los resultados indican que la mayor parte de las iniciativas están dirigidas hacia la educación primaria, no abordan un área temática específica y contribuyen al aprendizaje ubicuo con el desarrollo de plataformas tecnológicas. El país que tiene una presencia dominante es Taiwán, los medios de mayor publicación son Computers and Education y Journal of Educational Technology & Society, y el tipo de artículos que más se publica tiene una orientación hacia la propuesta de aplicaciones prácticas. Los resultados obtenidos sirven de referencia para quienes desde la docencia e investigación desean contribuir con este dominio del conocimiento, y para las autoridades gubernamentales y de instituciones educativas que planeen promover y facilitar el aprendizaje ubicuo

Contextualised Mobile Media for Learning

De Jong, T. (2011). Contextualised Mobile Media for Learning. June, 10, 2011, Heerlen, The Netherlands: Open University in the Netherlands, CELSTEC. SIKS Dissertation Series No. 2011-09. ISBN 978 90 79447 47 3The research reported in this thesis was carried out at the Open University of the Netherlands in the Centre for Learning Sciences and Technologies as a part of the MACE project and the TENCompetence project. The European Project MACE is funded by the European Commission’s eContentPlus project, ECP 2005 EDU 038098 (portal.mace-project.eu). The TENCompetence Integrated Project, is funded by the European Commission’s 6th Framework Programme, priority IST/Technology Enhanced Learning, contract 027087 (www.tencompetence.org). The research reported in this thesis has been carried out under the auspices of SIKS, the Dutch Research School for Information and Knowledge Systems

Boise State University Undergraduate Catalog: 1995-1996

https://scholarship.shu.edu/undergraduate_catalogues/1046/thumbnail.jp