Testi6

Non Peer reviewe

Tutkijakoulutus, tieto ja tutkijuus tietokapitalistisessa hallinnassa

This dissertation focuses on doctoral school knowledge capitalism management, and is framed within the higher education policy discussion. Knowledge capita-lism management means more effective financial control over knowledge and science, as well as researchers and knowing. The research focuses on the consequences of knowledge capitalism management from the aspects of researcher agency, doctoral students, knowledge and knowing. The aim is to analyse how doctoral students’ agency is formed in the field of knowledge capitalism management, and what kind of knowledge production and knowledge management is possible through doctoral school. The study is framed within the structural change in national doctoral education following the new University Act. The dissertation includes four articles and a summary chapter. The research data consist of 28 interviews with doctoral students, as well as academic policy documents. The study’s methodological approach is discursive reading. The results suggest that knowledge capitalism management appears to be economical in terms of demanding efficiency and productivity in doctoral school, research and knowledge production. Especially in the field of research funding, knowledge capitalism management is particularly evident. Article I shows that research funding regulates academic projects and related dissertations, and more deeply, researchers' economy. Article II highlights the vagueness of university administration's actions in the transformation of graduate school and the consequences of knowledge capitalism management that affect the agency of researc-hers. Article III examines publishing policy as part of knowledge capitalism ma-nagement that regulates the knowledge and understanding of researchers. The article demonstrates an appreciation of the differences between a monograph and article dissertation. Article IV discusses the social impact of knowledge, in which knowledge capitalism aims to produce useful research data. This is reflected in the research choices made by researchers, the kind of information that is produced, and how research data is communicated. The study’s main finding is that a doctoral student must act according to knowledge capitalism management, maintain an economic approach and negotiate with knowledge capitalism management to achieve a doctoral degree. In researcher training, there are power relations and vague practices concerning knowledge production as well as being a researcher. The consequences of knowledge capitalism management have an influence on agency mainly in terms of management practices, such as uncertain research funding. On the other hand, knowledge capitalism management offers the researcher opportunities for 'right management' and success, as well as challenge management, which may allow for various possibilities to do things differently.Tarkastelen korkeakoulupoliittiseen keskusteluun paikantuvassa tutkimuksessani tutkijakoulutuksen tietokapitalistista hallintaa. Tietokapitalistisella hallinnalla tarkoitetaan tiedon ja tieteen sekä tiedon tuottajien toiminnan ja tietämisen yhä tehokkaampaa taloudellista hallintaa. Tutkimuksessani syvennyn tietokapitalistisen hallinnan seurauksiin tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien toimijuuden sekä tiedon ja tietämisen kannalta. Tutkimuksessani kysyn, miten tutkijakoulutettavien toimijuus muotoutuu tietokapitalistisessa hallinnassa sekä millaista tiedontuotantoa ja tiedon hallintaa tutkijakoulutus mahdollistaa. Tutkimukseni kiinnittyy uuden yliopistolain voimaantulon jälkeen toteutettuun kansalliseen tohtorikoulutuksen rakenteelliseen muutokseen. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelimuotoisesta osajulkaisusta sekä yhteenveto-osasta. Tutkimusaineistoni muodostuu 28 tutkijakoulutettavan haastattelusta sekä korkeakoulupoliittisista dokumenteista, joiden analyysissä sovellan diskursiivista lähestymistapaa. Tuon tutkimustuloksissani esille, kuinka tietokapitalistinen hallinta esiintyy taloudellisina tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimuksina tutkijakoulutuksessa, tutkijuudessa ja tiedontuotannossa. Erityisesti tietokapitalistinen hallinta ilmenee tutkimusrahoituksessa. Ensimmäisessä artikkelissa esitän, että tutkimusrahoitus säätelee akateemisia projekteja ja niiden kautta toteutuvia väitöskirjoja sekä syvemmin tutkijoiden taloutta. Toisessa artikkelissa tuon esiin yliopiston hallinnon toimien epämääräisyyttä tutkijakoulutuksen muutoksessa sekä tietokapitalistisen hallinnan seurauksia, jotka vaikuttavat tutkijoiden toimijuuteen. Kolmannessa artikkelissa tarkastelen julkaisupolitiikkaa osana tietokapitalistista hallintaa, joka säätelee tutkijoiden tietoa ja tietämistä. Artikkelissa havainnoillistan myös monografiaväitöskirjan ja artikkeliväitöskirjan arvostuksellisia eroja. Neljännessä artikkelissa käsittelen tiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka tähtää tietokapitalismin tavoittelemaan tapaan tuottaa hyödynnettävää tutkimustietoa. Tämä näkyy tutkijoiden tutkimusta koskevissa valinnoissa, siinä millaista tietoa tuotetaan ja miten tutkimustieto kommunikoidaan. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että tutkijakoulutettavan tulee toimia tietokapitalistisen hallinnan mukaan taloudellista toimintatapaa myötäillen ja neuvotella tietokapitalistisen hallinnan kanssa tohtorintutkinnon saavuttaakseen. Tutkijakoulutuksessa vallitsee lisäksi valtasuhteita sekä epämääräisenä näyttäytyviä käytäntöjä tiedontuotannossa ja tutkijana olemisessa. Tietokapitalistisen hallinnan seuraukset vaikuttavat toimijuuteen eniten hallinnan käytäntöinä, kuten epävarmana tutkimusrahoituksena. Toisaalta tutkijalle tarjoutuu myös tietokapitalistisessa hallinnassa tilaisuuksia ’oikein hallita’ ja menestyä tai haastaa hallintaa, jolloin saattaa mahdollistua erilaisia toiminnan mahdollisuuksia tehdä toisin

Vuosikertomus 2011

Alkoholitutkimussäätiön tukea saaneita väitöskirjoja julkaistiin vuoden 2011 aikana neljä. Kansainvälisen arviointimenettelyn läpikäyneitä uusia alkuperäisartikkeleita ilmestyi 25. Lisäksi ilmestyi 15 muuta tieteellistä kirjoitusta. Säätiö myönsi jatkorahoitusta yhdelle tutkimussopimushankkeelle ja päätti aloittaa viiden uuden tutkimussopimushankkeen rahoittamisen. Ensimmäisessä tutkitaan vanhempien päihdeongelmien yhteyttä lapsen huono-osaisuuden kasautuviin riskitekijöihin teini-ässä; kyseessä on rekisteritutkimus vuonna 1991 syntyneistä lapsista ja heidän vanhemmistaan. Toisessa hankkeessa tutkitaan hiirimallin avulla raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamia epigeneettisiä aivojen kehityksen muutoksia. Kolmannessa uudessa hankkeessa aiheena ovat nuoret ja muuttuva rikoskontrolli, ja se käsittelee riskikäyttäytymisen, alkoholin juomisen ja julkisen tilan käytön sosiaalista kontrollia. Neljäs hanke selvittää oikeuspsykiatristen potilaiden asemaa ja kohtelua Niuvanniemen sairaalan oikeuspsykiatristen potilaiden asiakirjojen analyysin kautta. Viidennen hankkeen tavoitteena on selvittää opioidireseptorien merkitystä alkoholiriippuvuuden kehittymisessä AA- ja ANA -rottia apuna käyttäen. Aiemmin alkaneita sopimushankkeita esitellään jäljempänä kohdassa Tutkimustoiminta. Vuonna 2011 säätiön toimintaan ja rahoitukseen vaikutti perinteisen alkoholitutkimuksen tukemisen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmittu sopimus rahapeliongelmien tutkimukseen suunnattujen apurahojen jakoprosessin hoitamisesta. Säätiö myönsi tukea tähän tarkoitukseen lähes 170.000 euroa

Yliopistojen tieteellinen ja taiteellinen toiminta sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus vuonna 2011: Yhteenveto yliopistoilta kerätyistä julkaisutiedoista

Raportin tavoitteena on antaa tiivis yleiskuva suomalaisten yliopistojen tieteellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan laajuudesta. Aineistona ovat opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoilta keräämät julkaisutiedot. Vuosina 1994–2009 tiedonkeruu koski vain julkaisujen lukumääriä. Vuonna 2010 tiedonkeruu laajennettiin kattamaan myös taiteellinen toiminta, patentit ja keksintöilmoitukset sekä audiovisuaaliset, tieto- ja viestintätekniset aineistot. Julkaisuista kerättiin tiedot myös julkaisun nimestä, tekijöistä, tekijöiden yliopistosta, lehdestä ja julkaisumaasta. Tiedonkeruun tulokset esitetään lukuina ja kuvioina. Ensin kuvataan yliopistojen julkaisutoiminnan kehitystä vuosina 1994–2011. Toiseksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin vuoden 2011 julkaisutietoja julkaisutyypeittäin, tieteenaloittain ja yliopistoittain. Raportissa ovat tiedot kotimaisista ja kansainvälisistä julkaisuista, kansainvälisistä yhteisjulkaisuista, julkaisujen laadusta sekä ammatti- ja yleistajuisista julkaisuista. Kolmanneksi kuvataan yliopistojen taiteellista ja yhteiskunnallista toimintaa

Rajojen kartoittaja : Lähikuvassa Leila Haaparanta

Emeritaprofessori Leila Haaparantaa (s. 1954) eivät filosofian osa-alueiden tai perinteiden raja-aidat pidättele. Kansainvälisesti arvostetuissa julkaisuissaan hän on ruotinut esimerkiksi modernin logiikan tietoteoreettista ja metafyysistä perustaa sekä Fregen, Husserlin ja Peircen ajattelua. Viimeistään tuore esseekokoelma Rajan taju (2019) piirtää esiin Haaparannan ajattelun koko aihekirjon kieli- ja mielenfilosofiasta tunneteoriaan, valistuksesta uskonnonfilosofiaan ja tekoälytutkimuksesta empatian kysymyksiin. Viime vuodenvaihteessa eläköitynyt professori kertaa niin & näin -lehdelle auliisti uransa vaiheet ja heittäytyy pohtimaan filosofian menetelmää, sukupuolta, koulukuntajakoja ja välineellistämisen riskejä. Rationaalisuuttakin eritellyt filosofi tunnistaa järjen rajat: niin toisia ihmisiä kohdatessa kuin filosofiaa harjoittaessa on jätettävä tilaa epävarmuudelle ja tunnustettava oma tietämättömyytensä.publishedVersio

Rahapelihaittojen seuranta, tutkimus sekä ehkäisyn ja hoidon kehittäminen: Arpajaislain 52. § mukainen toiminta vuonna 2019

Suomalaisen rahapelijärjestelmän päämääränä on ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja. Arpajaislain 52. § mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa haittojen seurannasta ja tutkimuksesta sekä ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä. STM on osoittanut arpajaislain mukaisen tehtävänsä toimeenpanon ja koordinoinnin pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Toimintaa ohjaa STM:n ja THL:n välinen puitesopimus (kulunut sopimuskausi 2016–2019). Kokonaisuus muodostuu toisiinsa kytkeytyvistä tutkimuksesta, kehittämistyöstä ja viestinnästä. THL koordinoi 52. § sopimustoimintaa. Siihen sisältyy THL:n oman toiminnan rahoituksen lisäksi yhteistyösopimuksia rahoitusosuuksineen. Sopmimuskumppanit olivat vuonna 2019 tutkimusyhteistyön osalta Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskus CEACG ja Alkoholitutkimussäätiö (ATS), jonka myöntämää apurahatutkimusta oli vuonna 2019 käynnissä Helsingin, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Kehittämis- ja tutkimustyön yhteistyösopimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa koski Peliklinikan toimintaa. Raporttiin on koottu vuoden 2019 kuvaukset keskeisimmästä THL:n ja sen sopimuskumppaneiden tekemästä ja THL:n koordinoimasta arpajaislain 52. § toiminnasta

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhempien sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät huolenaiheet

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella ja luokitella erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhempien huolenaiheita sosiaali- ja terveyspalveluita koskien Suomessa. Tavoitteena oli lisäksi kuvata, miten sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät huolenaiheet asettuvat osaksi laajempaa vanhempien kokemaa stressiä omaishoitajana toimimisesta ja millaiset tekijät voisivat selittää huolenaiheiden syntymistä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmat usein kokevat palvelujärjestelmän puutteelliseksi ja huolta aiheuttavaksi. Aiheesta ei kuitenkaan ole tehty aiempaa kotimaista tutkimusta. Tutkielmassa analysoitiin neljä vanhempien haastattelua, jotka olivat osa laajempaa ASKELhanketta varten kerättyä aineistoa. ASKEL-hankkeen haastattelukysymykset koskivat vanhempien kokemuksia kohtaamisista sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten kanssa. Haastattelujen analyysimenetelmänä käytettiin tulkinnallista fenomenologista analyysiä. Haastatteluaineistosta löydettiin kahdeksan erillistä huolta, jotka edelleen luokiteltiin kolmeen isompaan kokonaisuuteen. Ensimmäisessä, ammattilaisten kohtaamiseen liittyvässä luokassa huolet koskevat tiedon puutteellisuutta tai ristiriitaisuutta, ammattilaisten negatiivisia asenteita sekä ammattitaidon puutteita, vanhempien näkemysten kuuntelematta jättämistä ja ammattilaisten reviiritaisteluita. Toisessa, vanhemman vastuuta ja taakkaa kuvaavassa luokassa huolet liittyvät hoitokokonaisuuden hallintaan, palvelusysteemin byrokraattisuuteen sekä perheen taloudellisiin huoliin. Kolmas luokka kuvaa palvelujärjestelmän toimivuutta kokonaisuudessaan ja siihen liittyvät huolet koskevat hoidon tasoa. Kokonaisuutena tuloksista voidaan havaita, että erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmat kokevat laajaa ja pitkäkestoista huolta sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta. Tuloksista voidaan päätellä, että vanhemmat kokevat olevansa vastuussa lapsensa hoidon tason ja hyvinvoinnin turvaamisesta palvelujärjestelmän puutteiden vuoksi. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa kehitettäessä. Havaittujen huolenaiheiden pohjalta mahdollisia kehityskohteita voisivat olla esimerkiksi ammattilaisten vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja palveluja koordinoivan sekä hoidon toteutumista valvovan tukihenkilön nimeäminen perheille

Ekspressiiviverbien muodostus Mikko Rimmisen teoksessa Maailman luonnollisin asia

Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani ekspressiivisanojen muodostusta Mikko Rimmisen teoksessa Maailman luonnollisin asia. Aineistoksi olen kerännyt teoksesta 79 ekspressiivisanaa, joista 59 on ekspressiivisiä verbejä ja 20 ekspressiivisistä verbeistä johdettuja nomineja. Olen pyrkinyt valitsemaan aineistooni vain harvinaisia ekspressiivisanoja: murresanoja tai mahdollisia uudis- tai tilapäisjohdoksia. Olen hyödyntänyt erityisesti sanakirjoja aineiston keräämisessä sekä analysoimisessa. Tarkastelen aineistoani johto-opin näkökulmasta. Tutkin, että ilmeneekö aineistoni ekspressiivisanoissa toistuvia johto-opillisia kaavoja, joilla ekspressiivisanastoa muodostetaan. Tutkin, ilmeneekö näissä löydöksissä jokin johdostyyppi tai sanaluokka. Lisäksi tutkin, mistä aineistoni lekseemit tai niiden vartaloaines voisi olla peräisin. Tutkin aineistoni lekseemien vartaloaineksen yhteyttä muihin lekseemeihin sanakirjoissa. Tutkielmani tuloksen mukaan ekspressiivistä sanastoa muodostetaan ainakin verbien kohdalla johto-opillisilla muoteilla