Advances in Technology Enhanced Learning

‘Advances in Technology Enhanced Learning’ presents a range of research projects which aim to explore how to make engagement in learning (and teaching) more passionate. This interactive and experimental resource discusses innovations which pave the way to open collaboration at scale. The book introduces methodological and technological breakthroughs via twelve chapters to learners, instructors, and decision-makers in schools, universities, and workplaces. The Open University's Knowledge Media Institute and the EU TELMap project have brought together the luminaries from the European research area to showcase their vision of the future of learning with technology via their recent research project work. The projects discussed range widely over the Technology Enhanced Learning area from: environments for responsive open learning, work-based reflection, work-based social creativity, serious games and many more

Google Glass App for Displaying ASL Videos for Deaf Children – The Preliminary Race

Glass Vision 3D is a grant-funded project focused on the goal of developing and researching the feasibility & usability of a Google Glass app that will allow young Deaf children to look at an object in the classroom and see an augmented reality projection that displays an American Sign Language (ASL) related video. Session will show the system (Glass app) that was developed and summarize feedback gathered during focus-group testing of the prototype

Personal Learning Environments for Inquiry-Based Learning

Personal Learning Environments have recently emerged as a novel approach to learning, putting learners in the spotlight and providing them with the tools for building their own learning environments according to their specific learning needs and aspirations. This approach enables learners to take complete control over their learning, thus becoming self-regulated and independent. This paper introduces a new European initiative for supporting and enhancing inquiry-based learning through Personal Learning Environments consisting of personal and social inquiry tools. This approach aims at supporting students in developing their self-regulated learning skills by conducting their scientific inquiries in collaboration with their peers

European Distance and E-Learning Network (EDEN). Conference Proceedings

Erasmus+ Programme of the European UnionThe powerful combination of the information age and the consequent disruption caused by these unstable environments provides the impetus to look afresh and identify new models and approaches for education (e.g. OERs, MOOCs, PLEs, Learning Analytics etc.). For learners this has taken a fantastic leap into aggregating, curating and co-curating and co-producing outside the boundaries of formal learning environments – the networked learner is sharing voluntarily and for free, spontaneously with billions of people.Supported by Erasmus+ Programme of the European Unioninfo:eu-repo/semantics/publishedVersio

University of applied sciences students’ perceptions on engagement and spoken interaction in blended learning language studies

The aim of this doctoral dissertation is to gain a deeper understanding on the aspects that contribute to higher education students’ social and academic engagement when language studies are implemented with the blended learning approach. Another aim is to discover the elements to enhance spoken interaction in the foreign language in blended learning language courses. Based on the results of sub-studies I-III, I argue that students’ academic and social engagement are intertwined, alternating, and nurturing one another during the learning process. Similarly, teacher engagement and student engagement are reciprocal phenomena nourishing one another and depending on each other. In addition, I argue that university of applied sciences students’ foreign language spoken interaction can be activated and enhanced in blended learning courses given the learning material, learning activities and digital tools are meaningful, relevant, timely and aligned with the learning objectives. This dissertation comprises three original studies; they focus on one language course each in the context of universities of applied sciences. Each sub-study experiments various opportunities that digital technology provides for language learning: social networking sites, gamification, telecollaboration and multimodality. Regardless of the course design all courses are based on the ecological language learning approach and the notion of engagement. In addition, authentic learning and students’ collaboration are in the focus; the target is that the students are producers rather than consumers of digital media and they act as active learners within authentic learning activities. All three courses were implemented with the blended learning approach. Sub-study I investigated first-year health care students’ (n=23) perspectives on a gamified professional English course regarding particularly engagement, enjoyability and language learning. The course was a three-credit, field-specific English course which duration was 10 weeks, including five face-to-face sessions. The course aimed to prepare students for communicating in multi-professional and intercultural situations within the health care sector. The course implementation was based on gamification with a background storyline. The students' reflective learning diaries and a post-course questionnaire formed the data which were analysed via content analysis method. The results indicate that gamification and appropriate digital applications augmented student engagement, enhanced language learning, and provided enjoyable learning experiences for the students. Further, students’ collaboration and a tolerant stress-free course atmosphere had a positive impact on learning and engagement according to the students’ self-reflections. Sub-study II explored the opportunities a telecollaboration project provided for online collaboration, language learning and student engagement. The participants were 26 higher education German language students, 12 in Finland and 14 in New Zealand. The students used a closed Facebook group for posting on given topics. The required five posts combined videos, photos, audio, and text. The duration of the project was six weeks, and it formed a part of the German course in both countries. The course design was informed by social networking sites in language learning and telecollaboration. A mixed method approach was used to collect quantitative and qualitative data. The qualitative data were analysed by content analysis method, and they included pre- and post-project questionnaires, interviews, and Facebook-logs. The results suggest that the students regarded Facebook as an appropriate tool for community building. In addition, collaboration, the use of communication tools, authenticity, enjoyment, and teachers’ support fostered student engagement and had a positive impact on students’ language learning and intercultural competence. Sub-study III discovered the impact multimodality and regular in-pairs conducted video calls had to spoken interaction in the target language and to student engagement. The research was conducted, and the data were collected in a 5-credit Business English course for 1st-year business administration students (n= 22) in a university of applied sciences. The course was divided into 16 weeks and 8 topics; during the course there were 5 face-to-face sessions. The students deployed various digital tools and particular attention was given to spoken interaction; hence the students were instructed to complete spoken discussions using an online video call system once a week according to the week’s topic using English in authentic, business-related situations. The data included students’ learning diaries and a post-course online questionnaire mapping students' perception. The data were analysed according to the content analysis method. The findings indicate that students’ academic and social engagement were fostered by course design with authentic assignments and study material as well as students’ activity and collaboration with peers. Further, collaboration, students’ own activities and digital technology contributed the most to spoken interaction. To conclude, the three sub-studies reflect universities of applied sciences students’ perception on the aspects that enhance engagement in digital learning environments and the methods to activate their spoken interaction in the foreign language. On the bases of the sub-studies, it became apparent that teacher role is paramount prior, during and after the course. Besides timely knowledge on digital tools, teachers need to master the traditional teacher competences such as subject content, pedagogy, guidance, facilitating and interaction. In addition, students’ own activities contribute immensely on their engagement and learning. Regarding spoken interaction, the data indicate that with relevant peer and teacher support and regular interaction students’ self-compassion and error-tolerance in terms of their own competences grow which leads to enjoying the regular spoken activities in the target language, and finally contributes positively to spoken interaction. Similarly, students’ self-reflection ability increases which enables targeted rehearsal of the language skill which in turn activates and enhances spoken interaction. Digitalisation offers myriad opportunities for individual and flexible learning paths regardless of time and place but does not decrease students’ nor teachers’ role. On contrary, students need to be active learners and teachers need wider range of competences in creating optimal learning experiences for their students. ________________________________________ Keywords: student engagement, blended learning, multimodality, social networking sites in learning, telecollaboration, spoken interaction, English for specific purposes, German as a foreign language, higher educationVäitöstutkimukseni tavoitteena oli selvittää, mitkä seikat ammattikorkeakouluopiskelijoiden mielestä tehostavat heidän akateemista ja sosiaalista kiinnittymistään kieliopintoihin, sekä edistävät suullisen vuorovaikutuksen harjoittelemista monimuoto-opinnoissa. Väitöskirjani osatutkimusten tuloksiin perustuen väitän, että akateeminen ja sosiaalinen kiinnittyminen kietoutuvat toisiinsa, vuorottelevat ja kasvattavat toisiaan oppimisprosessin aikana. Samoin opettajien ja oppilaiden kiinnittyminen on vastavuoroista, jolloin ne ovat riippuvaisia toisistaan ja ruokkivat molemminpuolisesti toisiaan. Lisäksi väitän, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden vieraan kielen suullinen vuorovaikutus aktivoituu ja vahvistuu monimuoto-opinnoissa edellyttäen, että oppimisaktiviteetit ja –materiaalit ovat kiinnostavia, alakohtaisia ja linjassa oppimistavoitteiden kanssa. Lisäksi digitaalisten sovellusten täytyy olla relevantteja, ajanmukaisia ja sopivia kyseisiin tehtäviin. Tämä väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta; jokainen niistä kohdistuu yhteen kieli- ja viestintäopintojaksoon ammattikorkeakoulussa. Osatutkimukset tutkivat digitaalisen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kieltenopetukselle kuten pelillistäminen, sosiaalinen media opetuksessa, etäyhteistyö ja monikanavaisuus. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ekologinen kieltenoppiminen ja opiskelijoiden kiinnittyminen. Opintojaksojen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota opiskelijoiden yhteisölliseen ja autenttiseen oppimiseen. Tavoitteena oli, että opiskelijat eivät pelkästään ole digitaalisten välineiden käyttäjiä, vaan pikemminkin he itse tuottavat materiaalia toimien aktiivisina oppijoina. Kyseessä olevat opintojaksot toteutettiin monimuoto-opintoina. Osatutkimuksessa I tutkittiin ensimmäisen vuoden terveysalan opiskelijoiden (n=23) kokemuksia pelillistetystä ammatillisen englannin opintojaksosta etenkin kiinnittymisen, viihdyttävyyden ja kielenoppimisen kannalta. Kyseessä oli kolmen opintopisteen alakohtainen ammatillinen englannin opintojakso, jonka kokonaiskesto oli kymmenen viikkoa sisältäen viisi lähiopetusjaksoa. Osaamistavoitteena oli terveysalan viestintäosaaminen moniammatillisissa ja monikulttuurisissa tilanteissa. Opintojakson toteutus perustui pelillistämiseen ja kehyskertomukseen, jossa suomalainen vaihto-opiskeija toteuttaa opintoihin kuuluvan työssäoppimisjakson Espanjassa. Tutkimusaineisto koostui opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista ja opintojakson jälkeen täytetystä kyselystä. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset osittavat, että pellistäminen ja sopivat digitaaliset sovellukset tehostivat opiskelijoiden sitoutumista ja kielenoppimista sekä tarjosivat miellyttäviä oppimiskokemuksia. Yhteisöllinen oppiminen sekä opiskelijoita arvostava ja rento oppimisilmapiiri vaikuttivat positiivisesti oppimiseen ja opiskelijoiden kiinnittymiseen. Osatutkimuksessa II tarkasteltiin, miten etäyhteistyöprojekti (telecollaboration project) vahvisti opiskelijoiden yhteisöllistä kielenoppimista ja kiinnittymistä opintoihin. Tutkimuksen osallistujat olivat korkeakouluopiskelijoita Uudessa Seelannissa (n=14) ja Suomessa (n=12) ja he opiskelivat saksaa vapaasti valittavina kieliopintona. Opiskelijoille luotiin suljettu Facebook-ryhmä, jonne he lähettivät viestejä annetuista viidestä aiheesta monikanavaisesti käyttäen valokuvia, videoita, äänitteitä ja kirjoitettua tekstiä. Projektin kesto oli kuusi viikkoa ja se muodosti osan opiskelijoiden saksan opintojaksosta kummassakin maassa. Opintojakson suunnitelma perustui sosiaalisen median käyttöön kieltenopetuksessa ja etäyhteistyön viitekehykseen. Monimenetelmäinen aineisto koostui kyselylomakkeiden vastauksista, Facebook-käyttölogista sekä opiskelijahaastatteluista. Tulokset osoittavat, että opiskelijoiden mielestä Facebook soveltuu hyvin oppimisyhteisönrakentamiseen. Lisäksi yhteistyö, autenttinen oppiminen, opintojen viihdyttävyys sekä opettajien tuki vahvistivat opiskelijoiden sitoutumista ja ne vaikuttivat positiivisesti kielenoppimiseen ja kansainvälisyystaitojen kehittymiseen. Osatutkimuksessa III selvitettiin monikanavaisuuden ja säännöllisten parin kanssa tehtyjen videopuheluiden vaikutusta vieraan kielen suulliseen vuorovaikutukseen ja opiskelijoiden kiinnittymiseen. Tutkimus toteutettiin ja aineisto kerättiin ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijoiden (n=22) ammatillisen englannin opintojaksolla. Opintojakson pituus oli 16 viikkoa, ja siinä oli viisi kasvokkain tapahtuvaa opetuskertaa; opintojakso oli jaettu kahdeksaan teemaan. Opiskelijat käyttivät erilaisia digitaalisia sovelluksia ja erityistä huomiota kiinnitettiin suullisen vuorovaikutuksen aktivoimiseen. Koko opintojakson ajan opiskelijat keskustelivat parin kanssa kerran viikossa videopuhelun välityksellä liiketalouteen ja työelämään liittyvistä autenttisista aiheista ja tehtävistä. Tutkimusaineisto koostui opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista sekä opintojakson jälkeen kerätystä kyselylomakevastauksista. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opiskelijat kokivat, että autenttiset tehtävät ja opintomateriaali, opiskelijoiden oma aktiivisuus ja yhteistyö vertaisten kanssa sekä opettajan panostus paransivat akateemista ja sosiaalista kiinnittymistä. Samoin opiskelijoiden välinen yhteistyö, digitaalinen teknologia sekä opiskelijoiden oma panostus edistivät suullisen vuorovaikutuksen harjoittelemista. Yhteenvetona voin todeta, että osatutkimuksien tulokset kuvaavat seikkoja, jotka ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat vahvistavan heidän kiinnittymistään kieliopintoihin monimuoto-opinnoissa, sekä metodeja, jotka opiskelijat kokivat edistävän vieraan kielen suullisen vuorovaikutuksen harjoittamista. Osatutkimukset osoittivat, että opettajan rooli on tärkeä niin ennen ja jälkeen kuin opintojakson aikanakin. Sen lisäksi, että opettajalla on hallussaan traditionaaliset opettajan taidot, kuten aineenhallinta, pedagogia, ohjaaminen, fasilitointi ja vuorovaikutustaidot, hänellä täytyy olla kattava osaaminen digitaalisuuden oikeanlaisesta pedagogisesta käytöstä, sekä ajankohtainen tieto digitaalisista sovelluksista. Lisäksi opiskelijan oma rooli on merkittävä kiinnittymisen kannalta. Suullisen vuorovaikutuksen osalta tulokset osoittavat, että säännöllisellä vertaistuella ja vuorovaikutuksella opiskelijoiden itsemyötätunto ja virheidensietokyky kasvaa, mikä puolestaan lisää innokkuutta tehdä suullisia harjoituksia vieraalla kielellä. Lisääntynyt kielen käyttö puolestaan luo varmuutta suulliseen vuorovaikutukseen. Samoin opiskelijoiden itsereflektiotaito kasvaa, minkä perusteella opiskelijat osaavat harjoitella tiettyä suullisen kielitaidon osa-aluetta, esimerkiksi ääntämistä. Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia yksilöllisille ja joustaville, ajasta ja paikasta riippumattomille oppimispoluille. Kuitenkaan digitaalisuuden valjastaminen opetuskäyttöön ei vähennä opettajan ja opiskelijan roolia – pikemminkin päinvastoin. On tärkeää tukea opiskelijoiden aktiivisen oppijan roolin rakentumista ja vastuun ottamista omasta oppimisprosessista. Opettajien pedagogiseen osaamiseen sisältyy useita osa-alueita, joita he tarvitsevat luodessaan opiskelijoilleen optimaalisia oppimiskokemuksia. ________________________________________ Asiasanat: opiskelijoiden kiinnittyminen, monimuoto-opetus, monikanavaisuus, sosiaalinen media opetuksessa, etäyhteistyö, suullinen vuorovaikutus, erikoisalojen englannin opetus, saksa vieraana kielenä, ammattikorkeakouluopetu

Imssap: after-school interactive mobile learning student support application

06.03.2018 tarihli ve 30352 sayılı Resmi Gazetede yayımlanan “Yükseköğretim Kanunu İle Bazı Kanun Ve Kanun Hükmünde Kararnamelerde Değişiklik Yapılması Hakkında Kanun” ile 18.06.2018 tarihli “Lisansüstü Tezlerin Elektronik Ortamda Toplanması, Düzenlenmesi ve Erişime Açılmasına İlişkin Yönerge” gereğince tam metin erişime açılmıştır.Bu araştırmada, dünya çapında m-öğrenme geliştirme sürecine giriyoruz. M-öğrenme aracımızı tasarlarken sosyal ve pedagojik faktörler kullanılmaktadır. Popülerlik odaklı bir kültürde, kullanıcılar arasındaki etkileşim tartışmaları zenginleştirir ve bilgi paylaşımını teşvik eder. Uygulama android yazılım geliştirme seti ve java programlama dili kullanılarak tasarlandı ve oluşturuldu. Google bulut depolama, verileri kaydetmek için gerçek zamanlı bir veritabanı altyapısı kullanıldı. Test ve geribildirim için Sakarya Üniversitesi, Türkiye. Anket tanıtılmadan önce, öğrenme sürecinin kavramı tartışılmıştır. Uygulamayı kullandıktan sonra, öğrenciler anketi cevapladılar. Anket üç ana noktayı yansıtıyordu: performans, kazanç ve mobil öğrenmenin kabulünü etkileyen sosyal faktörler. Popülerlik, öğrencileri mobil öğrenmeyi benimsemeye teşvik eden en önemli faktörlerden biridir. Anahtar Kelimeler: mühendislik, eğitim, etkileşimli yazılım, sınıf gösterimi, lisans eğitimi.In this research, we are engaging in the process of developing m-learning around the world. Social and pedagogical factors are being used while designing our m- learning tool. In a popularity-driven culture, interaction between users enriches discussions and promotes knowledge share. The application was designed and created using android software development kit and java programming language. Google cloud storage a real-time database infrastructure was used to save data. The application was offered to students in different majors in engineering departments in Sakarya University, Turkey, for testing and feedback. Before conducting the questionnaire we introduced mobile learning concept to students and explained its importance in their own learning process. After using the application, students answered the questionnaire. The questionnaire reflected three major points: performance, gain and the social factors effecting mobile learning acceptance. Popularity is one of the top factors that motivated learners to adopt mobile learning. Keywords: Engineering, Education, Interactive Software, classroom Demonstration, Undergraduate Education

Communities of Inquiry: Cultivating cognitive development in asynchronous discussions through an adaptable learning analytics visualization tool

Στο πλαίσιο της παρούσας διατριβής (α) προτείνονται κατευθυντήριες γραμμές για την οργάνωση ασύγχρονων συζητήσεων που προωθούν τη γνωστική ανάπτυξη στο πλαίσιο μιας Κοινότητας Διερεύνησης (Community of Inquiry) και (β) παρέχεται στην ερευνητική κοινότητα το ADVICE (ADaptable VΙsualizations for CommunitiEs), ένα καινοτόμο εργαλείο ανάλυσης μαθησιακών αλληλεπιδράσεων (learning analytics) που ενσωματώνει δύο τρόπους για την ενίσχυση των εκπαιδευομένων στην καλλιέργεια της γνωστικής παρουσίας, η οποία θεωρείται πως είναι το κύριο στοιχείο της κριτικής σκέψης. Ο πρώτος τρόπος ενίσχυσης των εκπαιδευομένων μέσω του ADVICE είναι η παροχή δυνατότητας στους εκπαιδευόμενους να κωδικοποιούν τα μηνύματα της ασύγχρονης συζήτησης, σύμφωνα με τις τέσσερις φάσεις της Πρακτικής Διερεύνησης. Αντίστοιχα, ο δεύτερος τρόπος ενίσχυσης των εκπαιδευομένων είναι η παροχή έγκαιρης ανατροφοδότησης σε αυτούς, μέσω προσαρμόσιμων οπτικοποιήσεων α) της οπτικής των εκπαιδευτικών αλλά και β) της οπτικής της κοινότητας για τη γνωστική ανάπτυξη της συζήτησης. Ως εκ τούτου, οι εκπαιδευόμενοι δύνανται να παρατηρούν συγκριτικά, διαφορετικές οπτικές. Εκτός της επικοινωνίας μέσω του φόρουμ, οι εκπαιδευόμενοι έχουν τη δυνατότητα να εκφράζουν την οπτική τους για τη γνωστική δομή της συζήτησης και, επιπροσθέτως, να αναστοχάζονται σχετικά με την οπτική της κοινότητας όχι μόνο για τη συζήτηση αλλά και για τη δική τους γνωστική ανάπτυξη. Σύμφωνα με τους Goy, Petrone και Picardi (2017) μέσω της δυνατότητας του εκπαιδευόμενου να συσχετίζει την προσωπική του οπτική με αυτή των υπόλοιπων μελών της κοινότητας, γίνεται δυνατή η «προώθηση της ανάπτυξης, της αναγνώρισης και του μετα-αναστοχασμού επάνω στη δική του οπτική». Για το σκοπό αυτό έχουν διεξαχθεί τέσσερις μελέτες, τα αποτελέσματα των οποίων οδήγησαν στις αρχές σχεδιασμού του ADVICE. Συγκεκριμένα, η πρώτη και η δεύτερη μελέτη προτείνουν και αξιολογούν ένα σχήμα κωδικοποίησης για τον προσδιορισμό της γνωστικής παρουσίας της συζήτησης από τους εκπαιδευόμενους. Η τρίτη και η τέταρτη μελέτη προτείνουν και αξιολογούν μεταβλητές που αντανακλούν τη συμπεριφορά των εκπαιδευόμενων που είναι ουσιώδης για το μοντέλο των Κοινοτήτων Διερεύνησης, προκειμένου να ενσωματωθούν στο εργαλείο για την οπτικοποίηση α) της γνωστικής παρουσίας της συζήτησης και β) των κατάλληλων πηγών προσαρμοσιμότητας. Τέλος, διεξάγεται πέμπτη μελέτη όπου το ADVICE αξιολογείται για την ακρίβεια, τη χρηστικότητα και τον αναστοχασμό που προωθεί κατά τη μαθησιακή διαδικασία.Τhis thesis (a) proposes guidelines for organizing asynchronous discussions that promote cognitive development in the context of a Community of Inquiry and (b) provides the research community with Adaptable Visualizations for Communities (ADVICE), an innovative tool which integrates two ways to enhance learners in cultivating cognitive presence which, according to the CoI framework, is the main element of critical thinking. The first one is by allowing learners the responsibility of coding messages according to the practical inquiry phases of CoI and the second one is by providing learners with timely feedback through adaptable visualizations of the teachers’ and the community’s perspective for the cognitive development of the discussion. In this way, the learner can observe, comparatively, different perspectives. The learners, apart from communicating through a forum are also able to share their viewpoint for the cognitive structure of the discussion and, on the side, to self-reflect on the community’s perspective not only for the discussion’s but also for their own cognitive development. Goy, Petrone, & Picardi (2017) suggest that enabling the learner to relate their personal perspective to the shared ones can “foster the development, recognition and meta-reflection on her own perspective”. To this end, four studies have been conducted, the results of which led to the design principles of ADVICE (Adaptable Visualization for Communities). Then, ADVICE has been evaluated for its accuracy, usability, and the reflection that it promotes on the learning process. In particular, the first and the second study propose and evaluate a coding schema for the identification of the cognitive presence of the discussion, by the learners. The third and the fourth study propose and evaluate variables that reflect learners’ behavior which is meaningful for the CoI model in order to be integrated into the tool for providing visualization for the cognitive presence of the discussion and the appropriate adaptation variables