Environment, Self-Situation Awareness and Performance in Emergency Department

It was recommended that self-situation awarenion awareness indicators used as Ongoing clinical performance evaluation for medical staff in recrutment and placement process. This was one of risk management efforts for emergency patient safety program at human resource department in hospital. The aim of this research was to analyzing correlation among physical environment and human environment to self-situation awareness and performance both directly and indirectly for medical staff in Emergency Departmen

Experience matters: comparing novice and expert ratings of non-technical skills using the NOTSS system

Abstract There is growing evidence that non-technical skills (NTS) are related to surgical outcomes and patient safety. The aim of this study was to further evaluate a behaviour rating system (NOTSS: Non-Technical Skills for Surgeons) which can be used for workplace assessment of the cognitive and social skills which are essential components of NTS. A novice group composed of consultant surgeons (n = 44) from five Scottish hospitals attended one of six experimental sessions and were trained to use the NOTSS system. They then used NOTSS to rate surgeons' behaviors in six simulated scenarios filmed in the operating room. The behaviours demonstrated in each scenario were compared to expert ratings to determine accuracy. The mode rating from the novice group (who received a short training session in behaviour assessment) was the same as the expert group in 50% of ratings. Where there was disagreement, novice raters tended to provide lower ratings than the experts. Novice raters require significant training in this emerging area of competence in order to accurately rate nontechnical skills

Tulkitseva työtapa ja sen tukeminen : videoavusteinen keskustelumenetelmä robottikirurgiassa

VTT ja TTL esittelevät videoavusteiseen keskusteluun perustuvan oppimismenetelmän. Menetelmä on räätälöity leikkausrobottia käyttäville kirurgeille, mutta menetelmän perusajatuksia voi soveltaa monenlaisiin työtehtäviin. Teoreettisena johtotähtenä toimii tulkitsevan työtavan käsite – oletuksena on, että tulkitsevuus työkäytännöissä parantaa työn laatua ja tukee oppimista. Kirjoitus myös avaa lukijalle, minkälaista on robottikirurgia. Raporttia ja siinä esiteltyjä tutkimustuloksia voivat hyödyntää kaikki teknologiasta, kirurgiasta, sekä työn tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneet. Suomen Akatemian TULOS-ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen ote oli osallistava: se toteutettiin läheisessä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan leikkausrobottia käyttävien kirurgien kanssa

Tulkitseva työtapa ja sen tukeminen : Videoavusteinen keskustelumenetelmä robottikirurgiassa

VTT ja TTL esittelevät videoavusteiseen keskusteluun perustuvan oppimismenetelmän. Menetelmä on räätälöity leikkausrobottia käyttäville kirurgeille, mutta menetelmän perusajatuksia voi soveltaa monenlaisiin työtehtäviin. Teoreettisena johtotähtenä toimii tulkitsevan työtavan käsite – oletuksena on, että tulkitsevuus työkäytännöissä parantaa työn laatua ja tukee oppimista. Kirjoitus myös avaa lukijalle, minkälaista on robottikirurgia. Raporttia ja siinä esiteltyjä tutkimustuloksia voivat hyödyntää kaikki teknologiasta, kirurgiasta, sekä työn tutkimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneet. Suomen Akatemian TULOS-ohjelmaan kuuluvan tutkimuksen ote oli osallistava: se toteutettiin läheisessä yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan leikkausrobottia käyttävien kirurgien kanssa

Escalation: Explorative studies of high-risk situations from the theoretical perspectives of complexity and joint cognitive systems

The main aim of the research is to explore different aspects of organisational resilience in escalating situations, with an investigation of both theoretical and practical implications. From the platform of an explorative approach, this study makes use of naturalistic research in the domain of health care and experimental simulation studies, in order to establish a broad theoretical framework vis-à-vis the processes of escalation. Rather than treating notions of crisis as processes taking place outside the organisation, the thesis outlines a view of escalation as an inherent part of organisational reproduction and structure, rooted in historical relations of power and professional identities. The thesis goes on to look at pragmatic implications in areas such as the establishment of efficient coordination structures in escalating situations, and team performance assessment

Coordinative practices and information interaction performance in distributed work

Työelämässä lähes työssä kuin työssä keskeinen työn tekemisen resurssi on eri keinoin ja välinein käsitelty ja välitetty informaatio. Työtä tehdään monen toimijan yhteistyönä, ja usein maantieteellisesti ja ajan suhteen hajautuneesti. Käytettävissä olevien yhteistyötä tukevien informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden kirjo on laaja, ja se monipuolistuu koko ajan. Tästä huolimatta yhteistyöhön liittyvä informaatiovuorovaikutus eli informaation jakaminen, hankinta, yhdistely ja hyödyntäminen työn tavoitteiden saavuttamiseksi eivät kuitenkaan suju optimaalisesti. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden tuottavuuslupaus ei näytä työn arjessa aina täyttyvän, ja yhteistyön informaatiovuorovaikutusta leimaa kiire, sähläys, häiriöt ja monenlainen ylimääräinen tekeminen. Työelämän informaatiovuorovaikutuksen käytännön kehittämisen suuntaamista vaikeuttaa se, että työhön liittyvän informaatiovuorovaikutuksen suorituskyvyn empiirisen arvioinnin viitekehykset, käsitteet ja mittarit puuttuvat lähes tyystin. Tämä on hätkähdyttävää siihen nähden, miten keskeisenä informaatiota ja sen käsittelyä työn tekemisen resurssina ja ympäristönä pidetään. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa, millaisin käytännöin hajautunutta yhteistyötä koordinoidaan, ja mitkä tekijät vaikuttavat koordinaatioon ja informaatiovuorovaikutuksen suorituskykyyn. Väitöstutkimus muodostui neljästä tapaustutkimuksesta. Neljässä erilaisessa työkontekstissa tunnistettiin joukko usein toistuvia koordinaatiokäytäntöjä sekä kehitettiin ja testattiin teoreettinen malli, joka selittää hajautuneen työn koordinaatiokäytäntöjen muotoutumista ja informaatiovuorovaikutuksen onnistumista. Tapaustutkimuksissa tutkittiin informaatiovuorovaikutusta ja sen onnistumista eri tehtävärooleissa toimivien oman työn näkökulmasta. Tapaustutkimuksessa tutkittiin hajautunutta työtä ja sen informaatiovuorovaikutusta kemiantehtaan prosessinohjauksessa, koneenrakennus- ja ylläpitopalveluita tarjoavien yritysten teknisessä tuotetuessa, telekommunikaatioalan yrityspalveluita tarjoavan yrityksen johtamis- ja asiantuntijatyössä sekä turvallisuuspalveluita tuottavan yrityksen vartiointityössä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin vuosina 2006-2009, ja se koostui teemahaastatteluista, havainnoinneista työpaikoilla, päiväkirja-aineistosta sekä kyselyistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koordinaatio tukee monin eri tavoin yhteistyön informaatiovuorovaikutuksen suorituskykyä, ja osa koordinaatiotarpeista jää liian vähälle huomiolle hajautuneessa työssä. Erityisesti tilannetietoisuuden ylläpitoa ja työn jaettuja kohteita ja resursseja koskevan tietämyksen läpinäkyvyyttä ja saavutettavuutta pitää parantaa. Tutkimuksen teoreettista mallia rakentavat tulokset osoittavat, että informaatiovuorovaikutuksen onnistumista selittää yhteistyössä sovellettujen koordinaatiokäytäntöjen osuvuus ja kattavuus suhteessa hajautuneen työn koordinaatiotarpeisiin. Työn koordinaatiotarpeet muodostuvat työn eri toteuttajien välillä vallitsevien tavoite-, toiminta- ja resurssiriippuvuuksien määrästä ja luonteesta sekä työn tekemisen spatio-temporaalisen hajautuneisuuden hallinnan tarpeesta. Koordinaatiokäytäntöjen osuvuuteen vaikuttavat lisäksi koordinaatiossa hyödynnettyjen teknologioiden monipuolisuus sekä yhteistyökumppaneiden välinen sosiaalinen pääoma. Kompleksiset riippuvuussuhteet tai voimakas spatio-temporaalinen hajautuneisuus toimijoiden välillä eivät suoraan heikennä edellytyksiä onnistuneeseen koordinaatioon ja informaatiovuorovaikutukseen, vaan keskeisin informaatiovuorovaikutuksen suorituskyvyn selittäjä on koordinaatiokäytäntöjen osuvuus suhteessa koordinaatiotarpeeseen. Tutkimuksen tuloksena syntynyt koordinaatiokäytäntöjen ja informaatiovuorovaikutuksen muodostumista selittävä malli vie eteenpäin koordinaatioteoriaa. Työelämän tiedonhallinnan, työprosessien, työmenetelmien ja suorituskyvyn kehittäjille tutkimus tarjoaa viitekehyksen ja työkalun analysoida ja tunnistaa koordinaatiokäytäntöjen ja informaatiovuorovaikutuksen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Tutkimuksessa kehitetty viitekehys tarjoaa konkreettisen apuvälineen erityisesti informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden hyödyntämisen suunnitteluun ja käyttötavoista sopimiseen hajautuneen työn eri yhteistyötilanteissa.New ICTs and intensive digital collaboration have potential for enhancing collaborative work. Much of modern work involves dealing with information representations of various types and forming insights and decisions based on that information. The objective of the study was to understand how accessibility of information is linked to the successfulness of coordination in distributed work. In distributed work, the collaborators and the resources of the work are spatially and temporally distributed. The goal for the study was to conceptualise and empirically specify the core drivers and shapers influencing information interaction performance in the coordination of distributed work. The research questions of the study were: What kind of coordinative practices does distributed work require, what factors shape these practices and how these practices influence information interaction performance. The study contributes to coordination theory through examination of the challenges and performance of information interaction related to coordination in diverse work environments. The study analysed the nature of coordinative practices, the shapers of these practices and effects of coordinative practices on information interaction performance success. Maintenance of situation awareness and management of experience knowledge were approached as comprehensive, information-intensive coordinative practices applied in distributed work. The overall formation of coordination practices are hypothesized to be shaped by the nature of interdependencies, social capital, technological affordances and spatio-temporal dispersion between collaborators. It is proposed that these factors influence and enable success in information interaction performance in distributed work. The study was an in-depth multi-method comparative multiple-case study executed in diverse real-life work contexts. The multiple case studies empirically examine the framework for explaining formation of coordinative practices and information interaction performance success developed in the study. The contexts studied in the case studies include process control in the chemical industry, technical support service in machine maintenance business, service production in the telecommunications industry and security services in facilities’ maintenance. The empirical data was collected vie thematic interviews, field observations, daily diaries and surveys. The study shows that the nature and characteristics of interdependence patterns within distributed activities and resources influence the coordination needs in distributed work. Interdependence complexity creates challenging coordination needs, in large numbers, the management of which requires coordination practices. The results of the study show that the interdependency complexity does not make successful coordination impossible. The better the fit between, on one hand, the scope and nature of the coordination mechanisms applied in the distributed work and, on the other, the level of coordination challenge involved, the more successful and disturbance-free the information interaction performance will be. The appropriateness of the coordination practices with respect to the real-world coordination needs is directly reflected in the quality of the information interaction performance of the collaborative actors. High spatio-temporal dispersion among collaborators does not make good coordination impossible. However, in order to enable the best possible fit of coordination practice to associated coordination challenge, higher social capital among collaborators and higher variety of actually applied technological affordances in the coordination enhance the fit, regardless of the overall level of interdependence portfolio complexity. The study provides practitioners of work design and work-process development with conceptual tools to analyse information interaction in distributed work and uncover the root causes of information interaction performance disturbances and successes. Conceptual tools assist practitioners in observing coordinative practices and factors shaping these practices, and in unlocking potential for current practices’ enhancement

The use of simulation-based education in cardio-respiratory physiotherapy

This thesis is situated in the context of simulation-based education (SBE) within cardio-respiratory physiotherapy in the UK. A pragmatic mixed methods study has provided a comprehensive examination of the use of SBE from two perspectives: 1) physiotherapy education and 2) pre-registration physiotherapy students’ experiences of managing a deteriorating patient in a simulation context. Two national surveys in Phase 1 provided the first insight into the spectrum of SBE utilised in pre-registration and postgraduate physiotherapy education in the UK between 2009 and 2010. National inconsistencies in simulation provision and accessibility were identified. Financial costs, time and access to simulation centres/laboratories reportedly influenced the use of SBE within cardio-respiratory physiotherapy education. Phase 2 combined SBE and video-reflexive ethnography (VRE) methods to elicit a unique and comprehensive exploration of performance, behaviours, errors and personal experiences of 21 final year (pre-registration) physiotherapy students from one higher education institution in the UK. This study has identified the multi-layered impact of personal experiences and behaviours on practices, clinical decisions, dynamics and the complexities and interconnectivity of participants to the simulation environment. The range of errors identified by this study also highlights the complexity of managing an acutely deteriorating patient in a simulation context. The combination of SBE and VRE allowed the participants to explore errors and defences erected within the scenario and their impact on patient safety. The findings of this thesis emphasise the importance of scenario design, considering the learner’s level of experience, prior knowledge and sequencing of abstract skills before requiring contextualisation within a complex scenario. Carefully planned and executed SBE and VRE methods can provide a safe learning environment to allow participants to explore routine, evolving and complex situations whilst allowing them to learn to be become comfortable with making and exploring errors. Thus, the findings provide valuable insights to inform future research regarding physiotherapy practice and integration of educational methods to augment patient safety awareness and enhance safe healthcare practice. The key message of this thesis is that SBE is a valuable learning modality to explore the complexities of healthcare education and practice

Can Expert-level Cognition be Rapidly Acquired? The Effect of a Human Factors-based Virtual Reality Trainer on Non-Technical Skills in the Operating Theatre

Background Restrictions to real-life experiences in surgical training can hinder skill acquisition. Factors such as large student-to-teacher ratios, equipment limitations, or pandemics can reduce access to expert cognition and pedagogical guidance that is required by novices. Additionally, high quality pedagogy from workshops, lectures, and boot camps are not accessible enough and cannot be attended during pandemic restrictions. Therefore, Non-Technical Skills (NTS) of Operating Theatre (OT) teams need more training content that can provide simulations for training purposes. Patient safety and undesired event prevention can be improved by a scenario-driven approach that is built upon practice and feedback to scaffold cognitive skills for OT trainees. An NTS virtual reality training tool was created and compared to existing theory-based content. Method Eighty-two undergraduate surgical students were asked different scenarios and showed decision-making is not distinct as a factor of course year, to generally concur with previous findings. A Task Analysis of a surgical procedure and the OT environment was formed, and 3 experts in surgery were interviewed with thematic analysis of data. The design and creation of the virtual reality instrument then occurred with 360-degrees OT videos. Then, a two groups comparison of a one-hour session with before, during, and after intervention measures compared 14 3rdyear operating theatre practitioners. Verbal Protocol Analysis (VPA) of the trainees’ sessions were paired with Situation Awareness Global Assessment Technique (SAGAT) scores and rankings for a written decision-making scenario. Post-session reflections were analysed using Interpretative Phenomenological Analysis(IPA)to understand how they experienced the materials and common occurrences between participants. Results Thematic analysis of expert interviews revealed rich mental models, tacit knowledge, and purposeful augmentation of NTS as a countermeasure when teaching. This allowed insight into what non-technical elements were feasible when incorporated into a headset. The main VPA findings from the 14 OT trainees suggested significant increase of verbalization around Teamwork and Communication(p=0.028). Within this NTS category, significantly more verbalizations for shared mental models for the experimental condition occurred (p=0.018).Additionally, a significant increase in transformation of cue meaning to improve understanding of the environment occurred, compared to control condition (p=0.02).However, SAGAT scores showed no significant differences in 23 questions for both conditions, this may be a limit in both conditions’ presentation delivery as items in the videos are difficult to identify. Conclusions Significant results in specific and not all are as highlight complexities in NTS training but is a step towards improved support for OT staff to improve awareness and safety during surgery. Although supposed homogenous technical skills, large variations in participants’ decision-making strategies and perceptions of cues may have confounded the intervention effects. During intervention, the control condition used past experiences to contextually interpret theory to strengthen their schemata in more concrete rather than abstract forms. Real-life scenarios in the experimental condition reduced this need therefore applied their feedback to actual events shown, which may increase transfer of skill to real-life. More sessions over a longer period could observe stronger improvements in the same directions in the current results. Overall, the intervention was equal to or greater than the control condition promoting further research on a greater timeframe and audience