Yliopistojen tieteellinen ja taiteellinen toiminta sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus vuonna 2011: Yhteenveto yliopistoilta kerätyistä julkaisutiedoista

Raportin tavoitteena on antaa tiivis yleiskuva suomalaisten yliopistojen tieteellisen, taiteellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan laajuudesta. Aineistona ovat opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoilta keräämät julkaisutiedot. Vuosina 1994–2009 tiedonkeruu koski vain julkaisujen lukumääriä. Vuonna 2010 tiedonkeruu laajennettiin kattamaan myös taiteellinen toiminta, patentit ja keksintöilmoitukset sekä audiovisuaaliset, tieto- ja viestintätekniset aineistot. Julkaisuista kerättiin tiedot myös julkaisun nimestä, tekijöistä, tekijöiden yliopistosta, lehdestä ja julkaisumaasta. Tiedonkeruun tulokset esitetään lukuina ja kuvioina. Ensin kuvataan yliopistojen julkaisutoiminnan kehitystä vuosina 1994–2011. Toiseksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin vuoden 2011 julkaisutietoja julkaisutyypeittäin, tieteenaloittain ja yliopistoittain. Raportissa ovat tiedot kotimaisista ja kansainvälisistä julkaisuista, kansainvälisistä yhteisjulkaisuista, julkaisujen laadusta sekä ammatti- ja yleistajuisista julkaisuista. Kolmanneksi kuvataan yliopistojen taiteellista ja yhteiskunnallista toimintaa

Julkaisupaine ja julkaisukulttuurin muutos: Media- ja viestintätieteiden julkaisukanavat ja kansainvälistyminen 2011 - 2017

Artikkeli osoittaa media- ja viestintätieteiden julkaisukulttuurin muuttuneen kuluneella vuosikymmenellä. Muutos ilmenee julkaisemisen lisääntyneenä kanavoitumisena kansainvälisiin, aiempaa laadukkaampiin Julkaisufoorumin tasoluokittelemiin tieteellisiin aikakauslehtiin. Englannin kielen valta-aseman vahvistumisen ohella osoitetaan myös yhteisjulkaisemisen lisääntyneen. Uusi julkaisukulttuuri ei kuitenkaan ole syrjäyttänyt kotimaisia julkaisufoorumeita eikä ei-tieteellistä julkaisutoimintaa, joka on lisääntynyt tarkastelujaksolla. Teoreettisesti artikkeli nojaa eri tieteenalojen julkaisukulttuurien välisiä eroja kartoittaneeseen tutkimukseen sekä niin sanottuun julkaisupainehypoteesiin ja siitä käytyyn keskusteluun tieteentutkimuksen ja bibliometriikan piirissä. Artikkelin toiminnallisen kontekstin puolestaan tarjoavat yliopistojen suoriteperusteinen rahoitusmalli ja julkaisemisen kasvanut merkitys rahoituksen suuruutta määräävänä tekijänä. Empiirisenä aineistona käytetään opetus- ja kulttuuriministeriön Virta-tietokantaa, johon on koottu yliopistojen ja korkeakoulujen julkaisutiedot vuodesta 2011 alkaen. Toissijaisena aineistona käytetään Web of Science- ja Vipunen-tietokantoja

Ulkomaiset tutkijat ja julkaisuaktiivisuus

Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden ja opettajien profiilia sekä julkaisuaktiivisuutta suhteessa suomalaiseen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan vuosina 2012–2014. Tutkimusaineistoina käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta koottuja tilastoja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruuaineistoa. Tutkimustulokset osoittivat, että ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista muodosti vajaan viidenneksen (18 %) vuosina 2012–2014. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien työpanos painottui erityisesti tutkijanuran alkuvaiheisiin. Professorien, tutkimusjohtajien ja vastaavien (uraporras IV) osuus henkilötyövuosista oli huomattavasti pienempi. Uraportaan IV ulkomaiset tutkijat ja opettajat olivat kotoisin tyypillisimmin ns. tieteen keskusmaista: Iso-Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Sen sijaan I uraportaalla eniten henkilötyövuosia tekivät ulkomaalaisista venäläiset, kiinalaiset ja intialaiset tutkijat ja opettajat. Julkaisuaktiivisuutta tarkasteltiin kolmen indikaattorin avulla: 1) julkaisut/henkilötyövuodet, 2) julkaisupisteet/julkaisut ja 3) kansainväliset yhteisjulkaisut/julkaisut. Ulkomaisten ja suomalaisten tutkijoiden ja opettajien julkaisuaktiivisuudessa ei ollut suuria eroja, mutta julkaisuaktiivisuus painottui hieman eri osa-alueille ja näyttäytyi eri tavoin tutkijanuran eri vaiheissa, eri tieteenaloilla ja sukupuolten välillä. Suomalaiset tutkijat ja opettajat tuottivat ulkomaalaisia enemmän julkaisuja suhteessa henkilötyövuosiin uraportailla I ja II, mutta tutkijanuran vakiintuneimmassa vaiheessa (IV uraporras) toimivat ulkomaiset miehet olivat keskimäärin suomalaisia tuottavampia kaikilla kolmella julkaisuaktiivisuuden osa-alueella. Ulkomaisten tutkijoiden julkaisuista suurempi osuus oli myös kansainvälisiä yhteisjulkaisuja kaikilla uraportaill

Ulkomaiset tutkijat ja julkaisuaktiivisuus

Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden ja opettajien profiilia sekä julkaisuaktiivisuutta suhteessa suomalaiseen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan vuosina 2012–2014. Tutkimusaineistoina käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta koottuja tilastoja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruuaineistoa. Tutkimustulokset osoittivat, että ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista muodosti vajaan viidenneksen (18 %) vuosina 2012–2014. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien työpanos painottui erityisesti tutkijanuran alkuvaiheisiin. Professorien, tutkimusjohtajien ja vastaavien (uraporras IV) osuus henkilötyövuosista oli huomattavasti pienempi. Uraportaan IV ulkomaiset tutkijat ja opettajat olivat kotoisin tyypillisimmin ns. tieteen keskusmaista: Iso-Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Sen sijaan I uraportaalla eniten henkilötyövuosia tekivät ulkomaalaisista venäläiset, kiinalaiset ja intialaiset tutkijat ja opettajat. Julkaisuaktiivisuutta tarkasteltiin kolmen indikaattorin avulla: 1) julkaisut/henkilötyövuodet, 2) julkaisupisteet/julkaisut ja 3) kansainväliset yhteisjulkaisut/julkaisut. Ulkomaisten ja suomalaisten tutkijoiden ja opettajien julkaisuaktiivisuudessa ei ollut suuria eroja, mutta julkaisuaktiivisuus painottui hieman eri osa-alueille ja näyttäytyi eri tavoin tutkijanuran eri vaiheissa, eri tieteenaloilla ja sukupuolten välillä. Suomalaiset tutkijat ja opettajat tuottivat ulkomaalaisia enemmän julkaisuja suhteessa henkilötyövuosiin uraportailla I ja II, mutta tutkijanuran vakiintuneimmassa vaiheessa (IV uraporras) toimivat ulkomaiset miehet olivat keskimäärin suomalaisia tuottavampia kaikilla kolmella julkaisuaktiivisuuden osa-alueella. Ulkomaisten tutkijoiden julkaisuista suurempi osuus oli myös kansainvälisiä yhteisjulkaisuja kaikilla uraportailla.The study analysed the profiles and publishing productivity of teachers and researchers with foreign backgrounds in comparison with native Finnish teaching and research staff, between 2012 and 2014. Statistics compiled from the Vipunen statistics service provided by the Finnish National Board of Education, as well as publication and staff information data from the Ministry of Education and Culture were used as the research data. The research showed that foreign teachers and researchers accounted for slightly under one-fifth (18 %) of the total person-years of the teaching and research staff in Finnish universities between 2012 and 2014. The contribution of foreign researchers and teachers was particularly high during the early stages of a researcher’s career. The proportion of person-years contributed by professors, research managers, and similar (career path stage IV) was significantly lower. Foreign researchers and teachers at this level were usually from the so-called central countries of science: the UK, Germany, and the USA. Of foreign doctoral students (career path stage I), Russian, Chinese, and Indian researchers and teachers accounted for the largest proportion of person-years. Publishing productivity was studied using three indicators: 1) publications/person-years; 2) publication points/publications; and 3) international joint publications/publications. There were no significant differences between the publishing activity of Finnish and foreign researchers and teachers, but the activities were focused on slightly different areas, manifesting differently according to the stage of the researchers’ careers, the discipline, and the researcher’s gender. During the early stages of their research careers (career path stages I and II), Finnish researchers and teachers produced more publications relative to person-years, but as the career becomes more stabilised (career path stage IV), foreign male researchers were on average more productive in all three areas of publishing activity. Foreign researchers also produced a higher proportion of international joint publications than their Finnish counterparts, regardless of career stage.http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/tutkijat.html?lang=f

Venäjän turvallisuuspolitiikka - tutkimus Suomessa ja kehitystrendit Venäjällä

Den första delen av det tvådelade projektet har utvärderats refererad finska forskning på den ryska säkerhetspolitiken i 2011-2015. Den andra delen är baserad på en analys av politiska trender i Rysslands säkerhet. Avsnittet beräknas Rysslands mål, medel och förmågan i militära försvaret, ekonomi, social och statlig säkerhet, och vad dessa innebär för Finlands val. I rapporten rekommenderas att förbereda en forskningsstrategi på Rysslands säkerhetspolitik med särskild inriktning på de kritiska, men föga studerade teman. Rapporten ger rekommendationer för åtgärder på grundval av den nuvarande utvecklingen i Ryssland. Det är viktigt att beslutsfattarna i Finland bedömer Rysslands utveckling på ett övergripande sätt och är förberedda för olika alternativ.Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä osassa on arvioitu vuosina 2011- 2015 Suomessa tehtyä Venäjän turvallisuuspolitiikkaa koskevaa vertaisarvioitua tutkimusta. Toinen osa perustuu analyysiin Venäjän turvallisuuspoliittisista trendeistä. Osiossa arvioidaan Venäjän päämääriä, keinoja (resursseja) ja kykyä puolustuksessa, taloudessa, yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa turvallisuudessa, sekä sitä mitä nämä tarkoittavat Suomen valintojen kannalta. Raportissa suositellaan Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen strategian laadintaa, jossa keskitytään erityisesti kriittisiin, mutta vähän tutkittuihin teemaalueisiin. Venäjän kehitystrendien perusteella annetaan suosituksia siitä mitä asioita Suomen tulisi edistää omassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Keskeistä on, että suomalaiset päätöksentekijät arvioivat Venäjän kehitystä kokonaisvaltaisesti ja varautuvat erilaisiin vaihtoehtoihin.The first part of the two-piece project consists of an evaluation of peer-reviewed research on Russian security policy, conducted in Finland in 2011-2015. The second part is based on an analysis of Russia’s key security policy trends. In this part, Russia’s goals, resources and ability to carry out its goals in defence, economy, societal and state security, and the effect on Finland are evaluated. The report recommends the construction of a strategy on Russian security policy research, which would concentrate on crucial, but less studied themes. Based on the evaluation of Russia’s security developments, the report offers recommendations for Finland’s foreign and security policy. It is essential that Finnish decision makers assess Russia’s development in a comprehensive manner and are prepared for various alternatives

Venäjän turvallisuuspolitiikka – tutkimus Suomessa ja kehitystrendit Venäjällä

Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä osassa on arvioitu vuosina 2011- 2015 Suomessa tehtyä Venäjän turvallisuuspolitiikkaa koskevaa vertaisarvioitua tutkimusta. Toinen osa perustuu analyysiin Venäjän turvallisuuspoliittisista trendeistä. Osiossa arvioidaan Venäjän päämääriä, keinoja (resursseja) ja kykyä puolustuksessa, taloudessa, yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa turvallisuudessa, sekä sitä mitä nämä tarkoittavat Suomen valintojen kannalta. Raportissa suositellaan Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen strategian laadintaa, jossa keskitytään erityisesti kriittisiin, mutta vähän tutkittuihin teema-alueisiin. Venäjän kehitystrendien perusteella annetaan suosituksia siitä mitä asioita Suomen tulisi edistää omassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Keskeistä on, että suomalaiset päätöksentekijät arvioivat Venäjän kehitystä kokonaisvaltaisesti ja varautuvat erilaisiin vaihtoehtoihin

Russian security policy - research in Finland and development trends in Russia

Den första delen av det tvådelade projektet har utvärderats refererad finska forskning på den ryska säkerhetspolitiken i 2011-2015. Den andra delen är baserad på en analys av politiska trender i Rysslands säkerhet. Avsnittet beräknas Rysslands mål, medel och förmågan i militära försvaret, ekonomi, social och statlig säkerhet, och vad dessa innebär för Finlands val. I rapporten rekommenderas att förbereda en forskningsstrategi på Rysslands säkerhetspolitik med särskild inriktning på de kritiska, men föga studerade teman. Rapporten ger rekommendationer för åtgärder på grundval av den nuvarande utvecklingen i Ryssland. Det är viktigt att beslutsfattarna i Finland bedömer Rysslands utveckling på ett övergripande sätt och är förberedda för olika alternativ.Kaksiosaisen hankkeen ensimmäisessä osassa on arvioitu vuosina 2011- 2015 Suomessa tehtyä Venäjän turvallisuuspolitiikkaa koskevaa vertaisarvioitua tutkimusta. Toinen osa perustuu analyysiin Venäjän turvallisuuspoliittisista trendeistä. Osiossa arvioidaan Venäjän päämääriä, keinoja (resursseja) ja kykyä puolustuksessa, taloudessa, yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa turvallisuudessa, sekä sitä mitä nämä tarkoittavat Suomen valintojen kannalta. Raportissa suositellaan Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen strategian laadintaa, jossa keskitytään erityisesti kriittisiin, mutta vähän tutkittuihin teemaalueisiin. Venäjän kehitystrendien perusteella annetaan suosituksia siitä mitä asioita Suomen tulisi edistää omassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Keskeistä on, että suomalaiset päätöksentekijät arvioivat Venäjän kehitystä kokonaisvaltaisesti ja varautuvat erilaisiin vaihtoehtoihin.The first part of the two-piece project consists of an evaluation of peer-reviewed research on Russian security policy, conducted in Finland in 2011-2015. The second part is based on an analysis of Russia’s key security policy trends. In this part, Russia’s goals, resources and ability to carry out its goals in defence, economy, societal and state security, and the effect on Finland are evaluated. The report recommends the construction of a strategy on Russian security policy research, which would concentrate on crucial, but less studied themes. Based on the evaluation of Russia’s security developments, the report offers recommendations for Finland’s foreign and security policy. It is essential that Finnish decision makers assess Russia’s development in a comprehensive manner and are prepared for various alternatives

Tutkijakoulutus, tieto ja tutkijuus tietokapitalistisessa hallinnassa

This dissertation focuses on doctoral school knowledge capitalism management, and is framed within the higher education policy discussion. Knowledge capita-lism management means more effective financial control over knowledge and science, as well as researchers and knowing. The research focuses on the consequences of knowledge capitalism management from the aspects of researcher agency, doctoral students, knowledge and knowing. The aim is to analyse how doctoral students’ agency is formed in the field of knowledge capitalism management, and what kind of knowledge production and knowledge management is possible through doctoral school. The study is framed within the structural change in national doctoral education following the new University Act. The dissertation includes four articles and a summary chapter. The research data consist of 28 interviews with doctoral students, as well as academic policy documents. The study’s methodological approach is discursive reading. The results suggest that knowledge capitalism management appears to be economical in terms of demanding efficiency and productivity in doctoral school, research and knowledge production. Especially in the field of research funding, knowledge capitalism management is particularly evident. Article I shows that research funding regulates academic projects and related dissertations, and more deeply, researchers' economy. Article II highlights the vagueness of university administration's actions in the transformation of graduate school and the consequences of knowledge capitalism management that affect the agency of researc-hers. Article III examines publishing policy as part of knowledge capitalism ma-nagement that regulates the knowledge and understanding of researchers. The article demonstrates an appreciation of the differences between a monograph and article dissertation. Article IV discusses the social impact of knowledge, in which knowledge capitalism aims to produce useful research data. This is reflected in the research choices made by researchers, the kind of information that is produced, and how research data is communicated. The study’s main finding is that a doctoral student must act according to knowledge capitalism management, maintain an economic approach and negotiate with knowledge capitalism management to achieve a doctoral degree. In researcher training, there are power relations and vague practices concerning knowledge production as well as being a researcher. The consequences of knowledge capitalism management have an influence on agency mainly in terms of management practices, such as uncertain research funding. On the other hand, knowledge capitalism management offers the researcher opportunities for 'right management' and success, as well as challenge management, which may allow for various possibilities to do things differently.Tarkastelen korkeakoulupoliittiseen keskusteluun paikantuvassa tutkimuksessani tutkijakoulutuksen tietokapitalistista hallintaa. Tietokapitalistisella hallinnalla tarkoitetaan tiedon ja tieteen sekä tiedon tuottajien toiminnan ja tietämisen yhä tehokkaampaa taloudellista hallintaa. Tutkimuksessani syvennyn tietokapitalistisen hallinnan seurauksiin tutkijoiden ja tutkijakoulutettavien toimijuuden sekä tiedon ja tietämisen kannalta. Tutkimuksessani kysyn, miten tutkijakoulutettavien toimijuus muotoutuu tietokapitalistisessa hallinnassa sekä millaista tiedontuotantoa ja tiedon hallintaa tutkijakoulutus mahdollistaa. Tutkimukseni kiinnittyy uuden yliopistolain voimaantulon jälkeen toteutettuun kansalliseen tohtorikoulutuksen rakenteelliseen muutokseen. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelimuotoisesta osajulkaisusta sekä yhteenveto-osasta. Tutkimusaineistoni muodostuu 28 tutkijakoulutettavan haastattelusta sekä korkeakoulupoliittisista dokumenteista, joiden analyysissä sovellan diskursiivista lähestymistapaa. Tuon tutkimustuloksissani esille, kuinka tietokapitalistinen hallinta esiintyy taloudellisina tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimuksina tutkijakoulutuksessa, tutkijuudessa ja tiedontuotannossa. Erityisesti tietokapitalistinen hallinta ilmenee tutkimusrahoituksessa. Ensimmäisessä artikkelissa esitän, että tutkimusrahoitus säätelee akateemisia projekteja ja niiden kautta toteutuvia väitöskirjoja sekä syvemmin tutkijoiden taloutta. Toisessa artikkelissa tuon esiin yliopiston hallinnon toimien epämääräisyyttä tutkijakoulutuksen muutoksessa sekä tietokapitalistisen hallinnan seurauksia, jotka vaikuttavat tutkijoiden toimijuuteen. Kolmannessa artikkelissa tarkastelen julkaisupolitiikkaa osana tietokapitalistista hallintaa, joka säätelee tutkijoiden tietoa ja tietämistä. Artikkelissa havainnoillistan myös monografiaväitöskirjan ja artikkeliväitöskirjan arvostuksellisia eroja. Neljännessä artikkelissa käsittelen tiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka tähtää tietokapitalismin tavoittelemaan tapaan tuottaa hyödynnettävää tutkimustietoa. Tämä näkyy tutkijoiden tutkimusta koskevissa valinnoissa, siinä millaista tietoa tuotetaan ja miten tutkimustieto kommunikoidaan. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että tutkijakoulutettavan tulee toimia tietokapitalistisen hallinnan mukaan taloudellista toimintatapaa myötäillen ja neuvotella tietokapitalistisen hallinnan kanssa tohtorintutkinnon saavuttaakseen. Tutkijakoulutuksessa vallitsee lisäksi valtasuhteita sekä epämääräisenä näyttäytyviä käytäntöjä tiedontuotannossa ja tutkijana olemisessa. Tietokapitalistisen hallinnan seuraukset vaikuttavat toimijuuteen eniten hallinnan käytäntöinä, kuten epävarmana tutkimusrahoituksena. Toisaalta tutkijalle tarjoutuu myös tietokapitalistisessa hallinnassa tilaisuuksia ’oikein hallita’ ja menestyä tai haastaa hallintaa, jolloin saattaa mahdollistua erilaisia toiminnan mahdollisuuksia tehdä toisin