Eroosiota ja sedimentin kulkeutumista kuvaavan INCA-SED mallin sovellus neljälle valuma-alueelle Suomessa

Suomessa. Valumavesien mukana maa-ainekseen kiinnittyneenä kulkeutuu myös ravinteitavastaanottaviin vesistöihin. Suomessa tärkeimmät eroosion mekanismit ovat sadepisaroiden iskutmaan pintaan, sekä erityisesti savimailla hiukkasten diffuusio kiinteästä maasta veteen. Lisäksimaahiukkasten kulkeutumiseen vaikuttavat uomassa tapahtuvat prosessit. Termillä 'sedimentinkulkeutuminen' kuvataan sekä maa-alueilla tapahtuvaa eroosiota että maahiukkasten kulkeutumistauomia pitkin valuma-alueen purkupisteeseen. Matemaattisen sedimentin kulkeutumista kuvaavanINCA-SED (Integrated Nutrients from CAtchment- Sediment) mallin sovellettavuutta jakäytettävyyttä ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutosten vaikutusten arviointiin testattiin EU:nrahoittamassa Euro-limpacs projektissa. Mallista tehtiin sovellukset neljälle pienelle valuma-alueelle,joilla on erilaiset maalajit. Peltoprosentti tutkituilla valuma-alueilla vaihteli 12 ja 36 välillä. INCASEDmalli kykeni simuloimaan sekä joen kiintoainekonsentraation oikean tason että kausivaihtelunsekä savimailla että karkeammilla maalajeilla. Lisäksi mallinnettu sedimentin kulkeutuminen erimaankäyttöluokista vastasi Suomessa mitattuja arvoja. Esimerkiksi mallinnettu eroosiomaankäyttöluokassa 'viljakasvit savimaalla' oli 806 kg ha-1 a-1, kun mitattu arvo vaihteli välillä 760-1500 kg ha-1 a-1. Kiintoaineskonsentraation ja virtaaman välinen korrelaatio vaihteli selvästi eri joissa.Tämä ero selittyi INCA-SED mallissa valuma-alueiden maankäytöllä ja jokien erilaisellamorfologialla. Koska joen kiintoainekonsentraation kausivaihtelun oikea tavoittaminen onedellytyksenä ilmastomuutoksen vaikutusten luotettavalle mallintamiselle INCA-SED mallin voisanoa sopivan sekä maankäytön muutosten että ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin Suomessa

VILJELYKASVIEN VILJELYALAMUUTOKSET POHJOIS-KARJALASSA VUOSINA 1995–2013

Opinnäytetyössä käsiteltiin Pohjois-Karjalan viljelykasvien viljelyaloissa tapahtuneita muutoksia vuosina 1995–2013. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, jonka tavoitteena oli saada kattavaa tietoa Pohjois-Karjalan viljelyaloissa tapahtuneista muutoksista ja niihin vaikuttaneista syistä. Opinnäytetyössä havaittiin Pohjois-Karjalan kasvinviljelyn keskittyneen pääsääntöisesti karjataloudessa käytettyjen kasvien viljelyyn. Näitä olivat nurmirehut ja laidunnurmet sekä viljoista ohra ja kaura. Viljellyn maatalousmaan kokonaisala pysyi lähes samana vuosina 1995–2013, poikkeuksena vuosi 2005, jolloin Pohjois-Karjalan ulkopuolella viljeltyjen mutta Pohjois-Karjalan tukihakuun kuuluneiden peltojen kokonaispinta-ala suureni hetkellisesti. Opinnäytetyössä havaittiin kasvinviljelyn monipuolistuneen, sillä esimerkiksi valkuais- ja peltoenergiakasvien viljely lisääntyi vuosien 1995–2013 välillä. Kasvinviljelyn rakenne on pysynyt samana vuosina 1995–2013. Tilojen keskipinta-ala on sen sijaan kasvanut. Kasvinviljelyssä tapahtunut erikoistuminen ja kasvilajien monipuolistuminen antavat viitteitä siitä, että maatalous tulee muuttumaan monipuoli-semmaksi myös tulevaisuudessa. Jatkotutkimus tilojen erikoistumistarpeista ja etenkin kasvivalintojen vaikutuksesta kannattavuuden kasvuun ennustaisi, voidaanko Pohjois-Karjalan kasvintuotannolla lisätä maatalouden kannattavuutta ja samalla maaseudun elinvoimaa

Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa

vokKirjasto Aj-

Etelä ja pohjoinen biologiassa ja politiikassa

Biologian tutkimuksen perustavoitteisiin kuuluu lajien kuvaaminen ja niiden levinneisyyksien määrittäminen. Myös tieteellisillä seuroilla on ollut tässä työssä tärkeä tehtävä. Kartoitustyö on kuitenkin vielä kesken ja sen toteutuksessa maapallon eri alueet erottuvat selvästi myös niiden kehittyneisyyden perusteella

Eläköön hyvä maku!

vo

EU:n maatilatypologia Suomessa

This publication presents a description of the Community typology for agricultural holdings and the way how that is applied in Finland. The objective of the Community typology is to achieve a uniform classification of holdings in the European Union. The classification is based on the type of farming and the economic size, which are determined on the basis of standard gross margin. The Community typology for agricultural holding and the statistics where it is applied, the Community Farm Accountancy Data Network and the Community farm structure survey are based to the EU legislation. Joining to the EU in 1995 has meant that the stipulations concerning the typology and its applications entered into force also in Finland. The first half of this publication presents a thorough description of the Community typology as well as its main applications. This part also includes the description of the method of classifying the holdings in parallel statistics in Finland. In the empirical part of the publication the Finnish farms are classified according the Community typology rules. The physical characteristics of the holdings are based on the Rural Business Register. The standard gross margins for each characteristic are calculated for four geografical regions in a way agreed with Eurostat and DG VI. The outcome is the breakdown of Finnish farms by type farming and by economic size based on the Community typology. The first concrete applications of the new typology system in Finland are the determination of the sample needed for the Community Farm Accountancy Data Network and the Community Farm Structure Survey. In the last part of the publication the first sample for FADN in Finland is determined. The Community typology has many benefits in the future in Finland. It will be one important base for international comparations between holdings. It also facilitates for example the development of the calculation the results of Finnish bookkeeping farms. When the same typology is used the results of the bookkeeping farms can be extrapolated to those field of observation.vokMTT Taloustutkimus (MTTL)The community typology for agricultural holdings in Finlan