Sosiaalityö muutostyönä : Voimaannuttava aikuissosiaalityö sosiaalityöntekijöiden ja esimiesten kuvaamana

Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy muutostyöhön aikuissosiaalityössä. Tutkimuksessa muutostyötä tarkastellaan voimaantumisen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä aikuissosiaalityön esimiehillä ja sosiaalityöntekijöillä on muutossosiaalityöstä. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten aikuissosiaalityön esimiehet ja sosiaalityöntekijät kuvaavat muutossosiaalityötä? 2. Miten sosiaalityöntekijät toteuttavat muutossosiaalityötä? Tutkielmassa tarkastelun kohteena on aikuissosiaalityö Keski-Uudenmaan kaupungin sosiaalitoimistossa. Tutkimusta viitoittavana tieteen filosofian suuntana toimii fenomenografia. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville fenomenografisella metodilla aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja esimiesten käsityksiä muutossosiaalityöstä ja sen menetelmistä käytännön asiakastyössä. Tutkimusaineistona ovat aikuissosiaalityön neljän sosiaalityöntekijän ja kahden esimiehen teemahaastattelut. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, sekä tätä tukevana metodina kategorisointi-analyysia. Analyysi jäsentyy sosiaalityön asiakastyössä muutostyön ja voimavarakeskeisen työskentelyn ympärille. Tulokset osoittavat, että muutostyössä sosiaalityöntekijän ja asiakkaiden välillä esiintyi voimaantumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Voimaantumista edistäviä tekijöitä muutostyössä olivat 1) asiakastyön tavoitteellisuus, 2) elämänhallinnan tukeminen, 3) ilmapiiri ja hyvä kohtelu, 4) voimavaroja tukeva muutostyö sekä 5) kumppanuus ja yhteistyö. Aineistosta ilmeni myös voimaantumista estävänä tekijänä 6) disempowerment, joka kuvasi muun muassa kuormittumista, resurssipulaa ja kiirettä. Juha Siitosen (1999) esittämät voimaantumisen osaprosessit näyttäytyvät työssäni. Tulosten mukaan aikuissosiaalityössä toteutettu muutossosiaalityö on asiakkaan kanssa yhdessä tehtyä tavoitteellista työskentelyä. Tulokset osoittivat, että kuudesta voimavaraelementeistä viisi on muutosta tukevaa empowerment-elementtiä ja yksi muutosta estävä disempowerment- elementti. Tämän lisäksi tulokset osoittivat, että aikuissosiaalityö toteuttaa organisaation asettamia tavoitteita ja voimavaroja tukeva muutostyö on asiakaslähtöistä ja voimaantuttavaa työskentelyä. Aikuissosiaalityössä toteutettavan muutosta edistävän empowerment-työn toteut-tamisen ehtona on puuttua muutosta estäviin disempowerment-tekijöihin. Muutosta estävät tekijät vievät voimavaroja asiakastyöskentelystä. Erityisesti työntekijän omat voimavarat tulee olla kunnossa, jotta työntekijä voi voimaannuttaa asiakasta. Keskeistä tavoitteellisessa empowerment muutostyössä on organisaation ja esimiesten tuki työn toteuttamisessa ja sen mahdollistajana. Empowerment-muutostyön mallia on mahdollista hyödyntää myös muissa sosiaalityön konteksteissa, joissa halutaan kehittää työntekijän ja asiakkaan välistä työskentelyä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalityössä on käytössä useita muutostyötä tukevia voimavara-elementtejä. Haluttaessa tukea asiakkaan voimaantumista aikuissosiaalityössä, työntekijöitä kuormittaviin disempowerment-tekijöihin muutostyön esteenä tulee puuttua. Muutostyö on sitä, mitä tapahtuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä työskentelyssä

VERTAISTOIMINNAN MERKITYSTÄ PAIKANTAMASSA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLOSSA – VANHEMPIEN KOKEMUKSIA VERTAISTUESTA

Tutkielman aiheena on vertaistuen merkitys lastensuojelun avohuollossa lastensuojelun asiakkaina olevien vanhempien näkökulmasta. Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on kuvata vertaistuen kokemuksia ja sitä, millaista apua tutkimukseen osallistuneet vanhemmat ovat vertaistuesta saaneet. Tutkimus on toteutettu laadullisin tutkimusmenetelmin. Empiirinen aineisto on kerätty temaattisin haastatteluin. Haastattelut tehtiin kuudelle lastensuojelun avohuollon asiakasvanhemmalle, jotka olivat osallistuneet lastensuojelun avohuollon palveluna tarjolla olleisiin vanhempainryhmiin. Tutkimuksen ensisijaisena analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi kokonaiskuvan selkiyttämiseksi. Analyysi on soveltavaa hyödyntäen myös narratiivisia- ja diskurssianalyyttisia piirteitä. Tulosten perusteella voi todeta, että vanhemmat olivat lähteneet hakemaan vertaistukiryhmästä apua ja tukea omaan perhetilanteeseen ja nuoren kanssa toimimiseen, tietoa sekä paikkaa, jossa puhua ja jakaa omia kokemuksiaan. Lopputulemana vanhemmat olivat saaneet monenlaisia kokemuksia, joita he eivät vielä alkutilanteessa olleet osanneet odottaa. Usean osallistujan elämää olivat leimanneet sosiaalisen tuen puute sekä vaikeus saada apua omaan tilanteeseen. Vertaistukiryhmässä vanhemmat olivat saaneet tietoa ja vinkkejä oman nuoren kanssa toimimiseen, tietoa lastensuojelun prosesseista sekä palveluista ja he pystyivät soveltamaan tietoa oppiakseen uutta sekä tehdäkseen arkeensa muutoksia. Vanhemmat olivat saaneet jakaa kokemuksiaan, puhua sekä käsitellä tunteitaan. Ennen kaikkea vertaistuki oli tuonut toivoa ja rauhaa tulevaisuuden suhteen, hyväksyntää ja vahvistumista vanhempana sekä kauan kaivattua sosiaalista tukea. Johtopäätöksinä voi todeta vertaistuen mahdollistavan sellaisia avun kokemuksia, joita ei välttämättä muutoin saisi. Ammattilaisilla, ajalla ja paikalla vertaistuen kokemusten mahdollistamiseksi on oma merkityksensä. Vertaisryhmien sisältöjen sekä merkitysten ymmärtäminen vaatii monitahoisten näkökulmien ja kokemusten ymmärtämistä. Lastensuojelussa tarvitaan rakenteita, joilla voidaan tehokkaasti rakentaa empaattisia, vastavuoroisia ihmissuhteita sosiaalisen syrjäytymisen ja eristäytyneisyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Vertaistuella voidaan myös vahvistaa lastensuojelun yhteiskunnallista tehtävää. Vertaistuen olemassaolo olisi mahdollistettava yhdessä kentällä toimivien ammattilaisten, kokemustiedon ja asioista päättävien tahojen yhteistyöllä

Ristiriidat muodin vastuullisuusviestinnässä : Narratiivinen tutkimus pikamuoti- ja slow fashion -yritysten Instagram-mainonnasta

Muoti- ja vaatetusala on saanut osakseen paljon kritiikkiä toimialan ympäristövaikutusten ja ihmisoikeusongelmien vuoksi. Erityisesti pikamuodin on nähty olevan keskeisessä asemassa muoti- ja vaatetusalan haittavaikutuksia tarkasteltaessa. Vaihtoehdoksi pikamuodin rinnalle on noussut slow fashion -ilmiö, joka pyrkii vastaamaan nykyisen vaateteollisuuden keskeisimpiin ongelmiin. Koska vastuullisuudesta on tullut tämän päivän keskeisin kilpailukeino ja brändilupaus, vastuullisuusviestinnän rooli muodin mainonnassa on lisääntynyt huomattavasti toimialan epäkohdista huolimatta. Ottaen kuitenkin huomioon muodin järjestelmän laaja-alaiset haittavaikutukset, vastuullisuusviestinnässä voidaan nähdä rakentuvan monitasoisia ristiriitoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ristiriidat rakentuvat osaksi muoti- ja vaatetusalan vastuullisuusviestintää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiseen paradigmaan nojaten. Narratiivista tutkimusotetta hyödyntäen tutkimuksen empiirisessä osiossa analysoitiin kahden pikamuotiyrityksen ja kahden slow fashion -yrityksen Instagram-julkaisuja vuoden 2021 ajalta. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on muodostaa ymmärrys siitä, miten ristiriidat rakentuvat osaksi muodin järjestelmää. Tavoite saavutetaan tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelemalla muodin järjestelmää, vastuullista liiketoimintaa ja muotibrändien vastuullisuusviestintää ristiriitojen näkökulmasta. Toisena tavoitteena on analysoida, millaisia vastuullisuusnarratiiveja muodin mainonnasta voidaan tunnistaa. Narratiivisen tutkimuksen kautta aineistosta tunnistettiin neljä vastuullisuusnarratiivia: ekologisen tulevaisuuden narratiivi, valtuutetun kuluttajan narratiivi, yhdenvertaisuuden narratiivi ja vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden narratiivi. Tunnistamalla muodin mainonnassa esiintyvät vastuullisuusnarratiivit tutkimuksessa muodostetaan kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, millaisten merkitysten kautta yritykset rakentavat vastuullisuusviestintäänsä Instagram-mainonnan kautta. Kolmantena tavoitteena on analysoida, millaisia ristiriitoja muodin vastuullisuusnarratiiveissa rakentuu. Muodin järjestelmässä tunnistettujen monitasoisten ristiriitojen havaittiin rakentuvan osaksi vastuullisuusnarratiiveja. Vastuullisuusnarratiiveissa rakentuvat ristiriidat kuvastavat, kuinka yhdenmukaistamalla vastuullisuusviestinnän osaksi muotiin liitettyjä merkityksiä muodin mainonta johtaa vastuullisen päätöksenteon heikentymiseen sekä kulutustottumuksien ylläpitämiseen. Näin ollen tunnistettujen vastuullisuusnarratiivien voidaan nähdä ylläpitävän muodin järjestelmän rakenteellisia ongelmia sekä globaalia epätasa-arvoa. Täten tulokset tarjoavat myös yhteiskunnallista tietoa lisäämällä ymmärrystä siitä, miksi muutos kohti vastuullista muoti- ja vaatetusalaa on haastavaa, ja miksi vastuullinen kuluttaminen koetaan muodin kontekstissa usein ongelmalliseksi

Aikuiskoulutuskeskusten koulutusreformien tarkastelua arvojen näkökulmasta

Tutkimuksen aihepiirinä on suomalainen ammatillinen aikuiskoulutusjärjestelmä. Tarkemmin eriteltynä; tutkimuksen aihepiiriin kuuluvat ammatillisen aikuskoulutuksen toiminta-aikakauudet, ammatillisen aikuiskoulutuksen arvot ja niiden muutokset. Lisäksi haluttiin saada tietoa, miten arvot ovat vaikuttaneet koulutuksen suunniteluun ja toteutuksiin yhteiskunnan, ylläpitäjän ja yksilöiden tasoilla. Tavoitteena oli myös saada tietoa koulutuksen eri aikakausien arvoperustoista, mahdollisista arvoristiriidoista ja niiden seurauksista sekä miten ne ovat vaikuttaneet aikuiskoulutuksen reformeihin. Aihepiirien moniuloitteisuudesta ja tiedonsaannin vaativuudesta johtuen, tutkimuksessa on päädytty monimetodiseen tiedonhankintaan ja -käsittelyyn. Esimerkiksi strategioiden ja toteutusten tiedonhankintaa täydennettiin käyttämällä hyväksi kollaasitekiniikkaa. Tutkimuksen tuloksina saatuja arvojen sisäisiä ja ulkoisia aihepiirejä ja niistä muodostuneita arvoperustoja analysoidaan hyödyntämällä Ahlmanin ja Niiniluodon latimaa suomalaisten arvojen luokitusta ja sen johdannaisia. Tutkimuksen tulokksena voidaan todeta, että koulutusreformien toteutusvaihtoehtoja tulee punnita ertukäteen, jotta vältyttäisiin turhilta kustannuksilta ja jopa henkisten ja taloudellisten voimavarojen tuhlauksilta. Tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: (i) Yhden arvon ylikorostunut asema reformissa johtaa huonoon lopputulokseen. (ii) Taloudellisten arvojen ensisijaisuus ei voi olla ainoa ammatillisen aikuiskoulutuksen reformin perusta. (iii) On muistettava, että oppilaitokset tekevät tuloksensa pääasiassa ihmisten työllä. Opetustyössä tarvitaan myös luovuutta, innovaatioita ja iloa työstä ja tavoitteiden saavuttamisesta. (iv) Merikittäviä ja äkkinäisiä vallan siirtoja pitää välttää, koska kypsymätön vallankäyttö ilman vastuuta johtaa mielivaltaisuuksiin ja huonoon tulokseen. (v) Kehityksen historiallisen merkityksen ymmärtäminen on välttämätöntä: tietoisuus aikuiskoulutuksen kurssitoiminnan juurista auttaa ymmärtämään myös ammatillisen aikuiskoulutuksen tulevaisuutta. Tutkimuksen keskeiset tulokset vahvistavat sen, että yhteiskunnan arvot ja niiden muutokset ovat selvässä syy ja seuraussuhteessa aikuiskoulutuskeskusten koulutusreformeihin.The educational reforms of vocational adult education and training centres examined in the values perspective Society and work life are changing, partly at an uncontrolled speed and turbulently. The system of vocational adult education has faced the necessity of keeping pace with the changes. At the fiercest, the changes have led to reforms which have submitted even the values of education to re-evaluation. The present research work aims at making the culture of Finnish vocational adult education visible, at clarifying its basic values and the educational reforms it has had to cope with. The research work has found its form during fourteen years of diligent study. Vocational adult education centres, their history and activities were defined as the object and context of the research. The adult education centre in Rovaniemi and its phases of development were chosen as a case study and given special attention. The special aim of the research work was to examine four different phases of activity in the vocational adult education centre in Rovaniemi. The first phase covers the years before the foundation of course centres, i.e. the roots of adult education centres giving separate courses for the unemployed. The second phase started along with the foundation of course centres and was finished when they were changed into adult education centres. The third phase consists of the time of adult education centres. The fourth, the presently started phase can be called the time of adult learning centres , or a postmodern phase of education. It was examined mainly as a stimulus to the future model of action. The research was focused on the central objects of study: the phases of course centres and adult education centres as well as the educational reforms directing them. The study is a qualitative and depending on the multilayered character of the theme multimethod research. A central theoretical tool availed of is Fullan´s model (1991) of analyzing change processes. With the help of the model the changes of values observed during reforms, and their consequences in different phases, are described. The changes of values are examined on the levels of society, institutions and individuals. The central conceptions of the research are values, educational reform and change appearing on the forums of culture, work and vocational adult education. Ahlman´s and Niiniluoto´s values classifications are used as the indicators of values. The research process tried to find answers to the following questions: 1) Which values included in the documents have directed the Finnish vocational adult education reforms in 1945 2001? 2) What conflicting values are there found in work culture and in vocational adult education centres? 3) How do the basic values of legislators, educational administrators and teaching staff differ from each other? 4) What is the connection like between values and school reforms? The data was gathered from written documents, interviews of experts, deep interviews, individual discourses and observation. Due to the complexity of the theme many research methods were used in gathering the data. The main results of the research can be summed up in the following conclusions: Before the implementation of reforms, their consequences should be anticipated. Emphasizing only one value in the reform will lead to a weak outcome. Significant and sudden changes of power should be avoided, since the immature use of power without responsibility will lead to arbitrary and weak results. Understanding the historic significance of the development of adult education centres is necessary, as it helps understand the future of vocational adult education, too