Amk-opiskelijoiden majoittuminen Mikkelin seudulla

Tiivistelmä Opinnäytetyössä selvitettiin kyselyn avulla, miten Mikkelin ammattikorkeakoulun monimuoto- opiskelijat majoittuvat opintojensa aikana, mitä he toivovat majoituspaikalta ja mistä he ovat valmiita maksamaan sekä mitkä tekijät vaikuttavat majoituspaikan valintaan. Työ rajattiin koskemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijoita, jotka yöpyvät keskimäärin pari kertaa kuukaudessa opintojensa aikana. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen Webropol-kyselyohjelman avulla. Kysely julkaistiin Studentin etusivulla 15.8–15.10.2011 välisenä aikana. Kyselyä täydennettiin kahden opiskelijahaastattelun avulla. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kahta majoitusalan yrittäjää. Haastattelut tehtiin 28.10.2011. Tulosten perusteella suurin osa monimuoto-opiskelijoista tulee Etelä-Suomesta ja yöpyy hotellissa. Vastauksista voidaan todeta, että monimuoto-opiskelijat majoittuvat mieluiten Mikkelin ammattikorkeakoulun läheisyydessä ja lähellä kaupungin palveluita. Majoituspaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa hinta, sijainti ja majoituspaikan siisteys.The subject of this thesis was to research how Mikkeli University of Applied Sciences’ multi-modal students find accommodations during their studies, what they hope from the accommodation place, what they are willing to pay, and what factors affect their choices. The thesis was confined to multi-modal students who need accom-modation an average of twice a month during their studies. As a research method our thesis used qualitative and quantitative methods. The inquiry was carried out with Webropol-research software and it was published in the student intranet during August 15- October 15, 2011. By using interviews as a research method we collected more detailed information about students’ accommodations in Mikkeli during their studies. For additional material we interviewed two entrepreneurs who work in the accommodation industry. Interviews were completed on October 28, 2011. The results indicate that the majority of multi-modal students come from southern Finland and stay overnight at a hotel. They prefer to stay near campus and near Mikkeli city’s services. The factors that influence their accommodation choice are price, location, cleanliness and the place of accommodation

Utilization of accomodation capacity in 1982, January

Suomen virallinen tilasto (SVT

Matkailuala kohti uudistuvaa kasvua : Toimialaraportti 2024

Vuonna 2022 matkailualalla, majoitus-, ravitsemis- sekä ohjelmapalvelut ja matkanjärjestäjät, toimi yhteensä 29 100 yritystä, jotka työllistivät 66 400 henkilöä (htv). Alan yrityksissä kertyi liikevaihtoa 10,4 miljardia euroa, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin pandemiarajoitukset olivat vielä voimassa. Kun liikevaihdosta poistetaan hintojen nousun vaikutus, kasvu jää vähäisemmäksi. Koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssodan myötä tulleet kustannus- ja energiakriisit ovat koetelleet matkailualaa 2020-luvulla. Korkea inflaatio on heikentänyt kuluttajien ostovoimaa, mikä on laskenut matkailukysyntää. Kohonnut korkotaso on vähentänyt investointihalukkuutta. Yöpymiset majoitusliikkeissä ja vuokramökeissä ylittivät pandemiaa edeltäneen tason vuonna 2023, siitä huolimatta, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset jäivät noin 20 prosenttia jälkeen vuodesta 2019. Nopeimmin matkailu on toipunut Lapissa. Itäisessä Suomessa näkyy erityisesti venäläisten matkailijoiden puuttuminen. Matkailun elpyminen on ollut hitainta Venäjän naapurimaissa kuten Suomessa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen matkailu on elpynyt hitaimmin. Majoitus- sekä ohjelmapalvelut ja matkanjärjestäjät- yritysten kannattavuus oli parantunut, mutta ravitsemistoiminnan yrityksillä se oli heikentynyt vuonna 2022 edellisvuoteen nähden. Vuonna 2023 konkurssien määrä nousi huomattavasti

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden muutoksen arvioiminen. Selvitys maiseman seurantaindikaattoreista

Maisema muuttuu jatkuvasti luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen tuloksena. Muutokset maisemassa ovat nopeutuneet teknisen kehityksen ja elinkeinorakenteen muuttumisen myötä. Maisema-alueilla tapahtuvien muutosten seurantaa varten on kehitetty indikaattoreita monitieteisessä Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden seurantaindikaattorit -hankkeessa (VAMMI, 2003–2004). Hankkeen indikaattorit kuvaavat pääasiassa maaseudun rakennetun ympäristön ja viljelymaiseman muutosta tarkastelemalla alueiden kulttuurihistoriallista jatkuvuutta, maiseman ominaispiirteiden säilymistä ja muutoksia maiseman kokemisessa. Mittarit perustuvat pääasiassa olemassa oleviin viranomaisten ylläpitämiin rekistereihin ja paikkatietoaineistoon. Lisäksi kehitettiin menetelmiä, joilla voidaan selvittää asukkaiden kokemuksia maiseman muuttumisesta. Indikaattoreiden toimivuutta testattiin vuonna 2004 kahdella valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Uudellamaalla (Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso) sekä Pohjois-Savossa, (Pohjois-Sänkimäki–Sänkimäki)

Lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastointimahdollisuudet Suomessa

Digitaalisten alustojen kehittyminen on vahvistanut alusta- ja jakamistalouden voimakasta kehittymistä. Lyhytaikainen majoitustoiminta on merkittävä alustatalouteen kuuluva globaali ilmiö, joka haastaa perinteisen kilpailuympäristön. Ajantasaisen kokonaiskuvan muodostaminen digitaalisilla alustoilla tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan laajuudesta on haastavaa, sillä yksityishenkilöiden tarjoama lyhytaikainen majoitustoiminta ei tällä hetkellä ole majoitustilastoinnin piirissä. Selvitys vastaa tähän puutteeseen erittelemällä digitaalisten alustapalveluiden kautta tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastoinnin mahdollisuuksia Suomessa. Lyhytaikaisen majoituksen tilastoinnin kohdejoukko sisältää kaikki sellaiset vuokrakäytössä olevat kohteet, jotka eivät ole Tilastokeskuksen Majoitustilaston piirissä. Osittain näitä kohteita on jo kartoitettu Tilastokeskuksen Vuokramökkitilastossa. Euroopan komissio on päässyt sopimukseen suurimpien matkailualustojen kanssa matkailijatietojen toimittamista EU:n tilastoinnista vastaavalle toimielimelle, Eurostatille. Loppuvuodesta 2020 alkaen Eurostat toimittaa tiedot edelleen kansallisille tilastolaitoksille, myös Tilastokeskukselle. Eurostatin toimittamia tietoja voidaan täydentää eri palveluntarjoajilta ostettavilla hintatasoa koskevilla analyyseillä (esim. AirDNA, Transparent). Selvityksen tulosten perusteella edellä mainittujen tietolähteiden yhdistäminen avaa mahdollisuuden julkistaa luotettavaa tietoa lyhytaikaisen majoituksen palveluntarjoajista, toiminnan volyymistä sekä lyhytaikaista majoitusta hyödyntävistä matkailijoista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: asiantuntija Ida Müller, Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto, puh. 0295 047 033

Tutkimus matkailijoista ja heidän rahankäytöstään Pohjois-Savossa

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan matkailijoiden rahankäyttöä Pohjois-Savon alueella. Tutkimus toimii yhtenä osana Pohjois-Savon matkailutulotutkimusta, jonka on toimeksiantanut Pohjois-Savon liitto. Työn teoreettisessa osuudessa käydään läpi matkailuun liittyviä käsitteitä, esitellään Pohjois-Savoa matkailualueena ja pohditaan matkailun ympäristö-, sosiokulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia, sekä tarkastellaan Pohjois-Savon matkailustrategiaa 2015. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena eri puolilla Pohjois-Savoa kevään, kesän ja syksyn 2014 aikana. Matkailutuloa tutkittiin Pohjoismaisen mallin menomenetelmän mukaan. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla. Kyselylomakkeessa oli 17 kysymystä, jotka käsittelivät vastaajien taustatietoja, vastaajan matkaa koskevia tietoja ja vastaajan rahankäyttöä Pohjois-Savon alueella. Vastauksia kertyi yhteensä 413 kappaletta. Tutkimuksen perusteella tyypillinen Pohjois-Savossa matkaava henkilö on pohjois-savolainen 21–30 -vuotias nainen, jonka kotitalouden bruttotulot vuodessa ovat noin 30 000-44 999 €. Yleisimmin Pohjois-Savon alueelle saavutaan autolla ja tyypillinen viipymä alueella on kahdesta kolmeen vuorokautta. Tyypillisen matkailijan yleisin majoitusmuoto on hotelli, motelli tai matkustajakoti. Tyypillinen matkailija käyttää matkansa aikana keskimäärin 253€, joista 136 € vuorokaudessa. Eniten rahaa käytetään majoitus- ja ravitsemuspalveluihin.This theseus is a research about travelers’ use of money in North Savo region. The research is a part of a larger research about the economic impacts of tourism in North Savo and it is made by the order of Pohjois-Savon liitto. In the theoretical part of the study we explain basic terms of tourism, introduce North Savo region as a tourism destination, examine the environmental, sociocultural and economic impacts of tourism and take a closer look at the tourism strategy 2015 of North Savo. The research method used was quantitative. The data to the survey was collected during spring, summer and autumn 2014 in different parts of North Savo. Economic impacts of tourism were researched according to the northern research model. Participants of the research were selected using simple random sampling. There is 17 questions in the questionnaire. The questions concern participants’ background information, information concerning their trip and expenditure in North Savo region. The size of the samples were 413 questionnaires. A typical traveler in North Savo is a 21-30 year old woman, who is originally from North Savo. A typical income of the traveler is 30 000-44 999 euros per household per year. Most likely a typical traveler arrives by car, and stays in the area from 2 to 3 days. The most common accommodation is a hotel, a motel or a hostel. A typical traveler uses 253€ on average during the trip, and 136€ during one day. The biggest amount of money is used on accommodation and catering services during the trip

Thomas Gård - liiketoimintasuunnitelma majatalolle Turun seudulla

Tämän opinnäytetyön taustalla on laatijan restonomiopintojen aikana opitut ammattitaidot, intohimo majoitusliiketoimintaa kohtaan ja kiinnostus yrittäjyydestä. Työn tavoitteena oli laatia produkti, tässä tapauksessa liiketoimintasuunnitelma, majatalolle Turun seudulla. Turun seutu valikoitui toiminta-alueeksi, sillä laatija on sieltä kotoisin ja tuntee alueen hyvin. Majatalon idean ja toteutuksen avuksi on kerätty tietoa tietoperustaan. Työn ensimmäinen osa koostuu tietoperustasta ja sen jälkeen kirjoitetusta työn laadintaprosessista sekä pohdinnasta. Laadintaprosessissa avataan lukijalle työn tekemisen vaiheita ja miten työn eteneminen sujui. Pohdinnassa työn laatija kertoo omia näkemyksiään työn lopputuloksesta ja syntyneistä oivalluksista projektin aikana. Toinen osa koostuu itse liiketoimintasuunnitelmasta, joka on työn lopussa liitteenä. Tietoperustan pääaiheet ovat yrittäjyys ja trendit. Yrittäjyysluvussa esitellään yritystoimin-nan tilastoja Suomessa, yrittäjyyden edellytyksiä, yrityksen perustamisen vaiheita, yritys-muodot, rahoituksen lähteitä ja yrittäjän tukena olevia tahoja. Luvussa esitellään lopuksi majoitusliiketoiminnan harjoittamisen ominaispiirteitä yrittäjän tueksi. Trendiluvussa käsitellään kattavasti trendin teoriaa ja osa-alueita. Megatrendejä, kulutta-jatrendejä ja heikkoja signaaleja esitellään erikseen omissa alaluvuissa. Luvuissa käydään läpi tämän hetken megatrendejä ja kuluttajatrendejä ja miten ne vaikuttavat yhteiskuntaan. Luvun lopussa esitellään trendejä majoitus-, ravintola- ja matkailualalla apuna yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Nämä kaksi päälukua valittiin aiheiksi, sillä henkilöllä, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä kannattaa tutustua yrittäjyyden maailman ja sen vaatimuksiin, jotta yrittäjyyden alku olisi sujuvampi. Laatijan kiinnostuksesta mukaan valittiin trendit, sillä niiden tarkastelu on tärkeää luodakseen menestyksekäs liikeidea. Opinnäytetyöhön on panostettu paljon työtä ja suurin osa ajasta meni lähteiden keräämiseen ja tietoperustan kirjoittamiseen. Lähteitä on kerätty useista eri tahoilta, pääosin kirjoista, lehdistä, ja internetistä. Työn tekeminen aloitettiin jo loppuvuonna 2018 ja kirjoittaminen aloitettiin loppuvuonna 2019. Työ valmistui toukokuussa 2020. Työn tavoitteiden mukaisesti syntyi majatalon liiketoimintasuunnitelma, jota voidaan joko hyödyntää sellaisenaan tai muokata myöhemmin ajan henkeä vastaavaksi. Liiketoiminnan laajuus osoittautui melko pieneksi, mutta se on käyttökelpoinen, kunhan majatalo löytää omat erottuvat tekijänsä ja asiakaskuntansa. Majatalon pyörittäminen tulee vaatimaan paljon omistautumista yrittäjältä ja hyvät verkostot sidosryhmiin. Työn toimeksiantajana toimi laatija itse

Kolme näkökulmaa matkailuun Pohjois-Savossa

Opinnäytetyö koostuu kolmesta artikkelista, joista jokaisen rakenne on samanlainen. Ne sisältävät lyhyen taustaosuuden, teoreettisen taustoituksen, tutkimustulosten analysoinnin ja yhteenvedon. Artikkeleiden lisäksi opinnäytetyössä on yhteinen johdanto ja pohdintaosuus. Kaikissa tutkimuksissa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Artikkeleiden aiheet käsittelevät Pohjois-Savon matkailua eri näkökulmista ja niiden otsikot ovat 1) Rekisteröimätön majoitusliikekapasiteetti Pohjois-Savossa, 2) Tapahtumien taloudelliset vaikutukset Pohjois-Savossa ja 3) Matkailijoiden rahankäyttö Tahkolla. Ensimmäisessä artikkelissa käydään läpi niiden Pohjois-Savossa olevien majoitusliikkeiden majoituskapasiteettia, jotka eivät raportoi tuloksiaan Tilastokeskukselle. Lisäksi käydään läpi Tilastokeskuksen majoitustilastoja. Teoria-osuus koostuu majoitusmuodoista, majoitusliikkeiden historiasta ja siitä mitä majoitustoiminta nykyään on. Majoitusliikekyselyyn vastauksia saatiin 53 eri majoitusliikkeeltä, joiden tyypillinen majoitusmuoto oli mökkimajoitus ja ympärivuotinen käyttökapasiteetti 30%. Yli puolet vastaajista saa tulonsa pelkästään matkailuliiketoiminnasta. Toisessa artikkelissa selvitetään eri tapahtumien taloudellisia vaikutuksia. Teoriaosuudessa käsitellään pääasiassa tapahtumien taloudellisia vaikutuksia ja analyysiosassa kuvataan tapahtumakävijöiden profiilia. Ulkopaikkakuntalaisten määrä vaihteli suuresti riippuen tapahtumasta ja sen sijainnista. Tapahtumissa oli 15-90% kävijöistä ulkopaikkakuntalaisia. Rahankäyttö vaihteli myös suuresti, paikkakuntalainen käytti rahaa 30-200 euroa, kun taas ulkopaikkakuntalainen 100-500 euroa. Kolmannessa artikkelissa pohditaan Tahkon kävijöiden rahankäyttöä, kuka on tyypillinen Tahkon kävijä ja kuinka paljon he käyttävät siellä rahaa. Teoria muodostuu matkailukeskusten kehittymisestä, Tahkon historiasta ja siitä mitä Tahko on nyt. Kyselyyn vastasi 244 Tahkon kävijää neljän viikon haastatteluajanjakson aikana. Tyypillinen Tahkon kävijä on perheellinen työssäkäyvä nainen, joka käyttää rahaa keskimäärin 572,2 euroa ja viipyy Tahkolla 2 yötä.This thesis consists of three articles. Every article is constructed the same way: a short introduction, theoretic background, analyzing of results and conclusion. The thesis also has a common general introduction and a reflection part. Quantitative research method is used in all the articles. Three articles cover different aspects of traveling in North Savo and they are: 1) Unregistered capacity of accommodation in North Savo, 2) Economic impacts of events in North Savo and 3) Travelers’ use of money in Tahko region. The first article takes a look at the accommodation in North Savo that doesn’t inform the Central Statistical Office of Finland of their monthly capacity. It compares the results which are given by the Central Statistical Office of Finland. The theory consists of the history of accommodation and its different forms, as well as what accommodation is nowadays. 53 different accommodation establishments answered the questionnaire. The typical form of accommodation was the cabin and allyear capacity was 30%. Over half of the respondents told that their main source of income was accommodation business. The second article studies the economic impacts of events. The theory focuses mainly on the economic impacts of events and analysis displays the profile of event visitors. The number of visitors from out-of-town varies greatly be-tween events, 15-90% of event visitors were out of town. Use of money also varies between out-of-town visitors and local, locals used between 30-200 euros and out-of-town used between 100-500 euros. The third article reflects upon the use of money in Tahko, who is a typical visitor and how much money he or she uses. The theory consists of theory of tourist centers, history of Tahko and what Tahko is now. The survey collected 244 answers over four-week period. The typical visitor of Tahko is a working female with family, who uses on aver-age 572,20 euros and stays two nights