Luonnonsuojelu yksityisen omistamalla alueella

Suomen luonto on monimuotoisuudessaan arvokas ja ainutlaatuinen. Ihmisen toiminnan seurauksena monimuotoisuus, lajien runsaus ja luontotyyppien säilyminen ovat kuitenkin vaarassa. Tätä uhkaa yritetään torjua kattavalla lainsäädännöllä sekä valtiollisin toimin perustamalla luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita ja luonnonsuojeluohjelmia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten yksityinen maanomistaja voi toteuttaa luonnon- ja ympäristönsuojelua omalla maa-alueellaan, millaisin toimenpitein suojelu voidaan toteuttaa ja mitä seurauksia sillä on maan käyttöön. Tärkeimpänä lähdeaineistona opinnäytetyölle on kansallinen ja Euroopan Unionin lainsäädäntö. Laki osin velvoittaa ympäristönsuojeluun, mutta myös mahdollistaa vapaaehtoisen tai vähimmäistasoa laajemman suojelun sekä turvaa maanomistajan oikeuden korvauksiin aiheutuneista haitoista ja ansionmenetyksistä. Suomen tämän hetken merkittävin hanke on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO, joka nimestään poiketen on koko maan laajuudelta valtion varoin suojellut kymmeniä tuhansia hehtaareita yksityisen omistamaa maata. Opinnäytetyön tuloksena on selvitys suojelun perusteista ja eri vaihtoehdoista. Maanomistaja ja viranomainen yhdessä valitsevat soveltuvan suojelun tason ja keston, joiden valintaan vaikuttavat niin kohteen ominaisuudet kuin maanomistajan toiveetkin. Haasteena onkin saada maanomistajat kiinnostumaan suojelusta ja tunnistamaan suojelun tarpeessa olevat kohteet omilla maillaan.Private Land Conservation Finnish nature can be considered unique due to its biodiversity, the wide range of species and the amount of untouched forests. Human activities affect the environment in both good and bad. Biodiversity, species abundance and habitat types are endangered by the unsustainable use of natural resources. However, efforts have been made to prevent this. There is a very comprehensive environmental legislation, which enables nature reserves, wilderness areas and nature conservation programmes. The purpose of this thesis is to study how a private landowner can preserve his own land and how it will affect to land usage. The major source of information used in this thesis was the national and the European Union’s legislation. The law obliges companies and citizens to take environmental issues into consideration, but it also provides means for voluntary and more extensive nature conservation. The national law also ensures reasonable compensation for the landowner’s financial losses. The most significant national nature conservation programme is the Forest Biodiversity Programme for Southern Finland METSO. Despite its name, the programme now covers the whole country and has so far preserved tens of thousands of hectares of private owned land. The result of this study is a report of why and how a private landowner should initiate conservation on his property. The landowner and the regional authorities together select the right implementation method depending on the nature’s characteristics and needs and the landowner’s wishes. The biggest challenge in establishing more private nature reserves and promoting the forest management in a sustainable way is to reach the landowners. They need accurate and targeted information to be able to identify the threatened species and habitats on their lands, and information about their options to preserve them

Kymijoen kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi vaelluskalakantojen elvyttämiseksi

”Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisen tulevaisuuskuvat, vaihtoehdot ja toimintaohjelma vuosille 2015 - 2020” -hankkeessa on tarkasteltu mahdollisuuksia Kymijoen alaosan tilan ja käytön kehittämiseksi pääpainon ollessa vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Hankkeen tavoitteena oli • Laatia yhdessä Kymijoen alueen toimijoiden kanssa suositukset toimenpiteistä, joilla edistetään Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämistä ja eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittamista. • Luoda foorumi ja strukturoitu prosessi, jossa asianosaiset yhdessä keskustelevat Kymijoen ”käytön kehittämisen” tavoitteista, tulevaisuuskuvista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. • Laatia kokonaisvaltainen, eri osapuolten näkemyksiä kokoava ja yhteensovittava toimintaohjelma, jossa esitetään jatkotoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestys. • Kehittää myös muissa vesistöissä hyödynnettävä lähestymistapa vaelluskalakantojen elvyttämisprosesseihin • Hyödyntää toiminnallisia ryhmätyötekniikoita ja monitavoitearvioinnin ”työkaluja” ensimmäistä kertaa yhdessä. Hanke rajattiin koskemaan Kymijoen alaosaa. Painopiste oli niissä tavoitteissa ja toimenpiteissä, joilla on vaikutusta Kymijoen vaelluskalakantoihin. Merialue, jokisuu ja yläpuolinen vesistö olivat mukana niiltä osin kuin niiden tavoitteet liittyvät tai toimenpiteet vaikuttavat Kymijoen alaosan vaelluskalakantoihin. Hankkeessa järjestettiin sidosryhmille 4 työpajaa, joihin osallistui 34 - 43 henkilöä. Hankkeessa määritettiin ensin suunnitteluongelma, tunnistettiin hankkeen kannalta olennaiset sidosryhmät (55 kpl) ja niiden roolit sekä tehtiin työtä koskevia rajauksia. Työpajoissa sidosryhmät toivat esille tavoitteensa, niitä ryhmiteltiin ja yhdistettiin (19 kpl). Näin saatiin yhteinen käsitys huomioon otettavista Kymijoen kehittämistavoitteista keskustelujen pohjalle. Myös kaikki toimenpiteet (>50 kpl) tuotiin esille ja niitä lisättiin keskustelujen kuluessa. Seuraavaksi hankkeessa arvioitiin toimenpiteiden vaikutukset tavoitteisiin nähden ja priorisoitiin tutkimustarpeita (25 kpl). Lisäksi hankkeessa tunnistettiin näkemyseroja ja keskusteltiin niistä mahdollisimman avoimesti. Lopuksi muodostettiin suositukset Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota vuorovaikutuksen onnistumiseen. Vuoropuhelua tukemaan oli käytössä monia keinoja: keskustelua tukevan miellyttävän ilmapiirin luominen, alustukset aiheiden ja keskustelun virittäjinä, tavoitelähtöinen ja järjestelmällinen työskentelytapa, työskentelyn joustavuus vuoropuhelun seurauksena, ryhmäkeskustelut, avoimuus ja osallistujia arvostava ote. Tässä hankkeessa toiminnallisia menetelmiä ja monitavoitearviointia sovellettiin ensimmäistä kertaa samassa hankkeessa. Kokemusten perusteella menetelmät tukivat hyvin toisiaan. Hankkeessa löydettiin hyvä tasapaino vapaamuotoisemman vuoropuhelun sekä jäsennetyn ja järjestelmällistä arviointia eteenpäin vievän keskustelun välillä.201

Suojelualuekiinteistöt ja niiden muodostuminen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda yhtenäinen ja selkeä kokonaisuus kos-kien suojelualueita ja niiden muodostumista. Työn tavoitteena oli käsitellä tar-peellista tietoa suojelualueista, suojeluohjelmista sekä maastokartoituksen käy-tännöstä. Opinnäytetyössä pohdittiin maastokartoituksen haasteita sekä mit-taukseen liittyviä ongelmia ja ratkaisuja. Tässä työssä on käsitelty perusteellisesti erilaiset suojelualueet sekä suoje-luohjelmat. Tarkoituksena on esitellä lukijalle luonnonsuojelu Suomessa sekä avata lukijalle, kuinka luonnonsuojelualueita perustetaan ja ylläpidetään. Opinnäytetyöhön etsittiin tietoa luotettavista ja ajankohtaisista lähteistä. Tietoa kerättiin kirjoista, internetistä sekä eri organisaatioiden kirjoittamista ohjeista. Käytännön osuus kirjoitettiin suojelualueen kartoittaneen maanmittaajan ko-kemuksien mukaan. Lisäksi on käyty läpi suojelualuekiinteistön muodostami-sen vaiheet ja siihen liittyvä lainsäädäntö. Työssä käy ilmi suojelualuekiinteistön muodostumisen vaiheet, erilaiset suoje-lualueet ja suojeluohjelmat sekä maastokartoitus. Opinnäytetyössä on käsitelty ennen maastotöitä suoritettavat arkistotutkimukset sekä kiinteistötoimitukseen liittyvät asiakirjat. Työ on yhdenmukainen ja selkeä kokonaisuus luonnonsuo-jelusta sekä suojelualueiden perustamisesta Suomessa. Rajankäynnin tar-peellisuutta pohdittiin maastotyön suorittaneen henkilön kanssa.The objective was to do a clear and consistent thesis regarding nature reserve areas and how nature reserve areas are created. This Thesis provides infor-mation about the nature reserve areas, conservation programmes and demar-cation. The challenges in demarcation concerning surveying in the field were discussed in detail. Topographic surveying and demarcation in the nature re-serve areas were explained in the thesis. The thesis contains information about the different nature reserve areas and conservation programmes. The source material consisted of literature on the topic such as manuals and books. The demonstration of the demarcation was based on the knowledge and experience of the authors. The thesis gives an overall view of the different nature reserve areas and de-marcation. The thesis also clarified the need for archive research and for dif-ferent documents used in land division proceedings. The need for demarca-tions in the nature reserve areas was discussed in the conclusion

Viherhoitosuunnitelmat ja kohdekortti

Ei voimassa; korvattu 19.5.2017 Liikenneviraston ohjeella 26/2017 Kohdekohtainen viherhoito tieympäristössä. 2200018-03 Toteuttamisvaiheen ohjau

Luontomatkailun ohjelmapalveluyritysten toiminta Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa : kehittämistarpeet, yhteistyö ja tulevaisuus

Tutkimuksessa selvitettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa tai sen lähialueilla toimivien luontomatkailun ohjelmapalveluyritysten näkemyksiä puiston ja sen lähialueiden käytöstä ja kehittämistarpeista. Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 63 yritystä, joka kattaa 72 % tutkimuksen aihepiiriin kuuluvista yrityksistä. Yritykset sijaitsevat Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön alueella. Tutkituista yrityksistä 43 % toimii puistossa. Näistä yrityksistä valtaosa on tyytyväinen puiston tarjoamiin rakenteisiin, palveluihin, puiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan ja yhteistyöhön Metsähallituksen kanssa. Kansallispuiston markkinointiin sekä yritysten tarpeiden huomioimiseen toivottiin parannusta, samoin kommunikaatioon yritysten ja Metsähallituksen välillä. Osa yrittäjistä katsoi, ettei Metsähallitus kohtele kaikkia yrityksiä tasapuolisesti. Valtion metsätalouteen puiston lähialueilla suhtauduttiin kriittisemmin kuin yksityismetsätalouteen. Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa sujuu pääsääntöisesti hyvin, porotalouden kanssa ilmenee jonkin verran ristiriitatilanteita. Tulevaisuudelta valtaosa yrittäjistä uskoo ja toivoo varsin maltillista noin 10 % kasvua matkailun majoituskapasiteettiin. Kaivoshankkeiden vaikutuksista ei ollut vahvaa mielipidettä, tuulivoimaloiden arvioitiin olevan jonkin verran ongelmallisia. Globaalit muutokset nähtiin suurimpina uhkina tulevaisuudessa. Tutkimuksen on tilannut Ruralpolis-hanke Tunturi-Lapin osaamiskeskuksesta

Lukioväylän kehittäminen metsätalouden koulutusohjelmaan

Karelia-ammattikorkeakoulu tarjoaa lukiolaisille väyläopintoja, joiden tarkoitus on valmistaa opiskelijoita tietyin opintokokonaisuuksien avulla kiinnostavaan ammattikorkeakoulututkintoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko väyläopinnoille tarvetta metsätalouden koulutusohjelmassa ja minkälainen kurssimuoto on kaikkein kiinnostavin lukiolaisten mielestä. Tutkimus tehtiin haastatteluina ja kyselytutkimuksena. Haastateltavina oli kuusi lukioiden opettajaa ympäri Pohjois-Karjalaa, ja kaikki kuusi haastateltavaa vastasivat haastattelukysymyksiin. Kyselytutkimus järjestettiin Webropol-sivustolla, ja siihen osallistui kuusi koulua Pohjois-Karjalan alueelta. Kyselytutkimuksessa on 12 kysymystä, ja vastauksia kyselyyn tuli 78 kappaletta. Tuloksista mukaan lukiolaisia kiinnostavat aiheet ovat luonnonsuojelu, metsänhoidon perusteet ja uusiutuva energia. Kurssin kesto on vastausten mukaan 2 - 3 päivää ja opintopisteitä opiskelijat saisivat tästä 1,5-2. Kurssi olisi suoritettava käytännössä, eli lähiopetuksena, ja toivon mukaan se antaisi myös valmiuksia tuleviin töihin.Karelia University of Applied Science offers developing studies for senior high school students. Purpose of these studies is to prepare students to study for a degree in the university of applied sciences. Purpose of this research was to make clear if there is need for developing studies in the degree of programme in forestry and what kind of course is the most interesting in opinion of high-schoolers. Research was made by interviews and a questionnaire. Senior high school teachers were interviewed for the research. Six persons were interviewed and they all were from North Karelia. All six persons answered all the questions in the interview. Questionnaire was organized by webropol–website. Six senior high schools from North Karelia province took part in the survey. There were 12 questions in the questionnaire, and 78 answers were received. According to the results, high-schoolers are interested in subjects like conservation of nature, basics of forest management and renewable energy. Course should last, according to the results, 2-3 days and it would give students get 1.5-2 academic credits for the course. Course should be performed in practise as contact teaching, and hopefully it would prepare students, for example for summer job

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi – Lain toimivuus ja kehittämistarpeet

Ilman vuoden 1996 luonnonsuojelulakiuudistusta Suomen luonnon monimuotoisuuden tila olisi todennäköisesti nykyistä heikompi. Luonnonsuojelulainsäädännön uudistukset eivät kuitenkaan yksin eivätkä yhdessä muiden lainsäädäntömuutosten kanssa ole kyenneet estämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Tarve sääntelyn kehittämiselle on säilynyt, ja sitä lisäävät luonnon monimuotoisuuden uusiin kansainvälisiin tavoitteisiin vastaaminen ja yleisen ohjauskeinopolitiikan kehittäminen. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavien luontotyyppien luetteloa ja rajaamisperusteita on tarpeen kehittää, mutta tärkeää on myös etsiä uusia tapoja säilyttää laaja-alaisia ja hoitoa tarvitsevia luontotyyppejä. Erämaiden suojelua tulisi vahvistaa sekä tutkia keinoja porojen laidunnuspaineen vähentämiseksi nykyisestä. Lainsäädäntöä tulisi kehittää siten, että jokamiehenoikeuksiin pohjautuvaa elinkeinotoimintaa voidaan erämaa-alueilla säädellä. Lainsäädäntöä olisi perusteltua tarkentaa myös tiettyjen EU-sääntelystä johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Nämä velvoitteet koskevat mm. luonto- ja lintudirektiivien mukaisten suojelualueiden muodostamista, luontodirektiivin heikentämiskiellon täytäntöönpanoa sekä luontoarvojen heikentymistä korvaavien toimenpiteiden sääntelyä. Luonnonsuojelulain keinovalikoimaa on tarpeen edelleen kehittää, selvittää vapaaehtoisen suojelun vaikuttavuutta sekä luoda vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksia myös muihin kuin metsäisiin ympäristöihin. Tulevaisuudessa tarvitaan myös uudenlaisia keinoja laaja-alaisten luontokokonaisuuksien säilyttämiseen, luonnonalueiden kytkeytyneisyyden parantamiseen, ekosysteemipalvelujen ylläpitoon ja luonnonalueiden hoitoon