”Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisen tulevaisuuskuvat, vaihtoehdot ja toimintaohjelma vuosille
2015 - 2020” -hankkeessa on tarkasteltu mahdollisuuksia Kymijoen alaosan tilan ja käytön kehittämiseksi
pääpainon ollessa vaelluskalakantojen elvyttämisessä.
Hankkeen tavoitteena oli
• Laatia yhdessä Kymijoen alueen toimijoiden kanssa suositukset toimenpiteistä, joilla edistetään
Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämistä ja eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittamista.
• Luoda foorumi ja strukturoitu prosessi, jossa asianosaiset yhdessä keskustelevat Kymijoen ”käytön
kehittämisen” tavoitteista, tulevaisuuskuvista ja keinoista niiden saavuttamiseksi.
• Laatia kokonaisvaltainen, eri osapuolten näkemyksiä kokoava ja yhteensovittava toimintaohjelma,
jossa esitetään jatkotoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestys.
• Kehittää myös muissa vesistöissä hyödynnettävä lähestymistapa vaelluskalakantojen elvyttämisprosesseihin
• Hyödyntää toiminnallisia ryhmätyötekniikoita ja monitavoitearvioinnin ”työkaluja” ensimmäistä
kertaa yhdessä.
Hanke rajattiin koskemaan Kymijoen alaosaa. Painopiste oli niissä tavoitteissa ja toimenpiteissä,
joilla on vaikutusta Kymijoen vaelluskalakantoihin. Merialue, jokisuu ja yläpuolinen vesistö olivat
mukana niiltä osin kuin niiden tavoitteet liittyvät tai toimenpiteet vaikuttavat Kymijoen alaosan vaelluskalakantoihin.
Hankkeessa järjestettiin sidosryhmille 4 työpajaa, joihin osallistui 34 - 43 henkilöä. Hankkeessa
määritettiin ensin suunnitteluongelma, tunnistettiin hankkeen kannalta olennaiset sidosryhmät (55
kpl) ja niiden roolit sekä tehtiin työtä koskevia rajauksia. Työpajoissa sidosryhmät toivat esille tavoitteensa,
niitä ryhmiteltiin ja yhdistettiin (19 kpl). Näin saatiin yhteinen käsitys huomioon otettavista
Kymijoen kehittämistavoitteista keskustelujen pohjalle. Myös kaikki toimenpiteet (>50 kpl) tuotiin
esille ja niitä lisättiin keskustelujen kuluessa. Seuraavaksi hankkeessa arvioitiin toimenpiteiden vaikutukset
tavoitteisiin nähden ja priorisoitiin tutkimustarpeita (25 kpl). Lisäksi hankkeessa tunnistettiin
näkemyseroja ja keskusteltiin niistä mahdollisimman avoimesti. Lopuksi muodostettiin suositukset
Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.
Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota vuorovaikutuksen onnistumiseen. Vuoropuhelua tukemaan
oli käytössä monia keinoja: keskustelua tukevan miellyttävän ilmapiirin luominen, alustukset
aiheiden ja keskustelun virittäjinä, tavoitelähtöinen ja järjestelmällinen työskentelytapa, työskentelyn
joustavuus vuoropuhelun seurauksena, ryhmäkeskustelut, avoimuus ja osallistujia arvostava ote.
Tässä hankkeessa toiminnallisia menetelmiä ja monitavoitearviointia sovellettiin ensimmäistä
kertaa samassa hankkeessa. Kokemusten perusteella menetelmät tukivat hyvin toisiaan. Hankkeessa
löydettiin hyvä tasapaino vapaamuotoisemman vuoropuhelun sekä jäsennetyn ja järjestelmällistä
arviointia eteenpäin vievän keskustelun välillä.201
