AISTIKOSSA SUHISEE – Kohina osana kokemusmaailmaa ja elokuvan äänisuunnittelua

Opinnäytteen tavoitteena on tarkastella kohinan käyttömahdollisuuksia äänisuunnittelun elementtinä. Tutkimuksen teoreettisena taustana tarkastellaan kohinaa osana aistittavissa olevaa maailmaa ja kohinan kokemuksellista olemusta sekä näiden soveltamista äänisuunnittelussa. Tässä opinnäytteessä kohina-termiä käytetään kuvaamaan pääosin soinniltaan tasaista, niukasti aksentteja ja auditiivista informaatiota sisältävää ääntä. Yleisesti kohinaksi kutsutaan äänenlaajuudeltaan laaja-alaista satunnaista ääntä. Se on yksi yleisimmistä ääni-ilmiöistä: sitä käytetään hyödyksi niin teknisissä, taiteellisissa kuin terveydenhoidollisissakin sovelluksissa. Se, mikä on teknisen määritelmän mukaan kohinaa ja mikä yleisesti mielletään kuulokokemuksen perusteella kohinaksi, ovat usein eri asioita. Arkiympäristössä esiintyvään hiljaiseen kohinaan ei tule helposti kiinnittäneeksi huomiota. Huomiokynnyksen ylittävä kohina yleensä ilmentää jonkin toisen, konkreettisen asian olemassaoloa. Huomionarvoisten äänten puuttuessa kutsumme vallitsevaa kokemuksellista tilaa yleensä hiljaisuudeksi. Hiljaisuus ei kuitenkaan tarkoita täydellistä äänettömyyttä, vaan on kokemusperäinen tulkinta vallitsevasta tilasta. Äänten kokeminen on hyvin yksilöllinen ja henkilökohtainen asia. Äänten tulkitsemisen apuna toimivat myös äänimuisti ja omat kokemukset. Aistihavaintojen tekeminen eli havaitseminen on kokonaisvaltaista toimintaa ja kaikki aistit ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Aistihavaintoihin vaikuttavat henkinen ja fyysinen viretila, tutut asiayhteydet, henkilökohtaiset kokemukset, muistot, mielenkiinnon kohteet ja tarkkaavaisuuden tila. Aistihavainnot voivat olla myös virheellisiä. Kohina on merkittävä osa äänellistä reaalimaailmaa ja täten myös äänisuunnittelua. Se on sisällötön elementti: vasta kohinan lähde, kesto, sävy, ympäröivä tila ja tilan heijastukset tekevät siitä jotakin ymmärrettävää ja merkityksellistä. Kohina sävyttää käytännössä kaikkia luonnollisessa ympäristössä kuultavia ääniä. Äänisuunnittelussa on yleensä tavoitteena saada aikaan uskottava äänikokonaisuus, joka toimii osana audiovisuaalista tarinankerrontaa. Kohina on pienin äänielementti, joka kertoo elokuvallisen ajan jatkumisesta. Äänisuunnittelussa kohinalla voidaan reaalimaailmaa mukaillen ilmaista ajan kulumista, ympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Varhaisissa elokuvissa valoäänen aiheuttama kohina oli ääniraidalla aina läsnä. Vasta digitaalisen äänitekniikan kehittymisen myötä täysin kohinaton ääni-ilmaisu on tullut osaksi elokuvakerrontaa. Elokuvaäänen kohinan taso on nykyisin esteettinen valinta

Rumenge Mbonigaba Interview

In this interview, Burzin Kohina interviews Rumenge Mbonigaba about their life as a refugee. He discusses the struggles of life both in the refugee camps and as a new immigrant to the United States. These struggles often revolved around lack of resources for various reasons, and how he overcame them to get to where he is today

Optimointi osana röntgenhoitajaopiskelijan osaamista : Shaderware-oppimistehtäviä röntgenhoitajaopiskelijoille

Natiiviröntgenkuvan laatuun vaikuttavat kontrasti, kohina ja terävyys. Näitä ominaisuuksia röntgenhoitaja säätelee erilaisten kuvausparametrien avulla. Näitä ovat muun muassa kuvausjännite (kV), sähkömäärä (mAs), suodatus, rajaus ja etäisyys. Hoitajan toimintaa ohjaavat säteilynkäytön kolme perusperiaatetta: Oikeutus, optimointi ja yksilönsuoja. Röntgenhoitajan tehtävänä on kuvauksen suorittaminen mahdollisimman pienellä säteilyaltistuksella ja laadukkaan kuvan aikaansaaminen potilaan sairauden diagnosointia varten, jonka vuoksi tämä opinnäytetyö keskittyy optimointiin. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa röntgenhoitajaopiskelijoille oppimistehtäviä natiiviröntgenin kuvanlaadusta ja potilasannoksesta ALARA-periaatteen mukaisesti. Teoriaosuudessa kerrotaan röntgenhoitajan osaamisvaatimuksista ja optimointiin liittyvistä parametreista. Oppimistehtävät ovat tehty toteutettavaksi Shaderware-ohjelmalla ja ovat näyttöön perustuvia. Shaderware on virtuaalinen simulaatio-ohjelma diagnostisen radiografian opettamista ja oppimista varten. Ohjelman ideana on simuloida opiskelijoille muun muassa potilaan asettelua, kuvausalueen rajausta, kuvanlaadun arviointia sekä säteilyannoksen suuruutta. Oppimistehtävät on testattu ja ne luovutetaan Turun ammattikorkeakoululle opetusmateriaaliksi.The contrast, noise and sharpness affect the quality of the x-ray picture. The radiographer regulates these properties with the help of different parameters. These are, among others, kVp, mAs, filtration, delimitation and distance. The radiographer’s action is directed by the three basic principles of the radiation use: Entitlement, optimization and individual protection. The radiographer's task is performing of the description on as small radiation exposure as possible and the accomplishing of the high-quality picture for the diagnostic of the patient's illness. The purpose of this functional thesis is to produce learning tasks to the radiographer students from the picture quality and patient dose of the x-ray according to the ALARA principle. In the theory part it is told about the radiographer's know-how demands and parameters which are related to the optimization. The learning tasks are done to be carried out with Shaderware program and are evidence based. Shaderware is a virtual simulation program for the teaching and learning of the diagnostic radiography. The idea of the program is to simulate among others the patient's arrangement, collimation, the evaluation of the picture quality and the size of the radiation dose to the students

Tietokonetomografialaitteiden säteilyannosten vertailu vatsan laskimovaiheen tutkimuksessa : potilastutkimuksiin perustuva tarkastelu

Tietokonetomografiatutkimukset (TT-tutkimukset) aiheuttavat yli puolet röntgentutkimusten säteilyaltistuksesta. Suurimman efektiivisen ja kollektiivisen säteilyannoksen aiheuttajia ovat vatsan alueen TT-tutkimukset. Potilaan säteilyannokseen vaikuttavat muun muassa käytössä olevat laitetekniikka ja kuvausparametrit, laadunvarmistus, haluttu kuvanlaatu, potilaasta johtuvat tekijät ja tutkimuksen käytännön toteutus. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteistyökumppanille eli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle tietoa tiettyjen TT-laitteiden aiheuttamista säteilyannoksista (annoksen tilavuuskeskiarvo CTDIvol, annoksen ja pituuden tulo DLP, kokoriippuvainen annosarvio SSDE), niiden eroista ja annoksiin mahdollisesti vaikuttavista laitekohtaisista teknisistä tekijöistä vatsan laskimovaiheen TT-tutkimusten osalta. Tarkoituksena oli selvittää säteilyannokset yhteistyökumppanin ennalta määrittämillä viidellä TT-laitteella (A–E) hyödyntämällä kerättäviä potilastutkimustietoja. Lisäksi tarkoituksena oli vertailla annoksia ja selvittää niihin vaikuttavat laitekohtaiset tekniset tiedot. Tutkimusongelmina selvitettiin siten kunkin TT-laitteen osalta vatsan laskimovaiheen tutkimusten säteilyannosten suuruudet, säteilyannosten erot ja käytetty laitetekniikka. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena keräämällä retrospektiivisesti sekä harkinnanvarainen numeerinen potilastutkimusaineisto että sanallinen laitetekninen aineisto. Potilastutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Luottamuksellinen aineisto on poistettu julkisesta raportista. Tulosten mukaan CTDIvol:n mediaani vaihteli laitteittain välillä 5,25–7,83 mGy, DLP:n mediaani välillä 252,37–393,13 mGy∙cm ja SSDE:n mediaani välillä 6,10–9,37 mGy. Laitteen C säteilyannokset olivat joukon pienimmät. Myös tarkastellut taustamuuttujat (potilaan halkaisija, kuvausalueen pituus, kuvausarvot ja kuvanlaatu) tukivat havaintoa. Laitteen A säteilyannokset olivat keskimäärin toiseksi pienimmät, vaikka selittäviä tekijöitä ei juurikaan noussut esiin taustamuuttujista. Laitteilla B, D ja E annokset olivat hieman keskimääräistä suurempia. Annoserojen merkitsevyydestä ei kuitenkaan voitu tehdä päätelmiä. Laitteiden B ja E osalta taustamuuttujat pääasiassa tukivat annosten suuruutta, mutta laitteen D annoksen suuruus ei selittynyt taustamuuttujilla. Annoksiin mahdollisesti vaikuttaneita teknisiä ominaisuuksia ja niiden vaihtelua tutkittujen laitteiden välillä raportoitiin viidessä kategoriassa: laitetekniikka, kuvausparametrit, säteilykeilan geometria, leikekuvien rekonstruktio ja laadunvarmistus. Yksityiskohtaisia laitekohtaisia tuloksia ja päätelmiä ominaisuuksien mahdollisista vaikutuksista annoksiin ei raportoitu julkisesti.The objective of this study was to gather information of radiation doses caused by five computed tomography (CT) scanners (A–E), differences between the doses and technical features of the scanners that possibly affect the doses in portal venous phase examination of the abdomen. The purpose was to determine the radiation doses (CT dose index CTDIvol, dose-length product DLP and size-specific dose estimate SSDE) using patient examination data, compare the doses and find out the dose-affecting features of the scanners. The partner in cooperation was the Imaging Centre and Pharmacy of the Pirkanmaa Hospital District. The study was retrospective and quantitative. The gathered data consisted of radiation doses and dose-related background variables of previously performed CT examinations and information about dose-affecting technical features in the five CT scanners. The dose data were analyzed statistically. According to the results, scanner C had the smallest radiation doses and scanner A on average the second smallest. The doses of scanners B, D and E were slightly higher than the mean doses (CTDIvol 7,37 mGy, DLP 338,98 mGy∙cm, SSDE 8,87 mGy). The background variables (patient’s diameter, length of the scanned area, scanning parameters and image quality) supported the results for scanner C and mostly for scanners B and E, but not for scanners A and D. The dose-affecting technical features and their variation between the scanners were reported in five categories: scanner technology, imaging parameters, radiation beam geometry, image reconstruction and quality assurance. Detailed scanner-specific results and conclusions were not reported publicly

Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen

Tässä selvityksessä käsitellään tuulivoimalaitosten käyntiäänen syntytapoja, vaimentamismahdollisuuksia sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat äänen leviämiseen ympäristöön. Tuulivoimaloiden käyntiääni muodostuu tuulivoimalan lapojen pyörimisestä ja voimalan koneistosta lähtevästä äänestä. Tuulivoimalan melua voidaan vaimentaa muun muassa rajoittamalla lapojen pyörimisnopeutta, muuttamalla lapakulmaa sekä kehittämällä tuulivoimaloiden lapojen geometriaa. Sään vaikutus on merkittävä tekijä sekä melun leviämiseen että sen kokemiseen. Tuulivoimalan käyntiäänen leviäminen ympäristöön on sidoksissa alailmakehän tilaan; tuulisuuteen, lämpötilaan ja sen pystyjakaumaan sekä ilmakerroksen termiseen stabiilisuuteen. Nämä paikoin monimutkaiset ja toisistaan riippuvat ilmiöt vaikeuttavat oleellisesti melun leviämisen hetkellistä ennustettavuutta. Taustamelu vaikuttaa huomattavasti tuulivoimaloiden melun kuuluvuuteen. Taustamelua lisääviä tekijöitä ovat tuulikohina sekä aaltojen aiheuttama kohina

Aaltomuoto – avain laserkeilainhavaintojen syvällisempään ymmärrykseen

Tieteen tori: Yksityiskohtainen metsävaratiet

Sironta kartiokeilatietokonetomografiatutkimuksissa

Joissakin tilanteissa henkilökunta tai potilaan mahdollinen saattaja voivat joutua olemaan valvontaalueella tutkimuksen aikana. Valvonta-alueella olevat henkilöt altistuvat siroavalle röntgensäteilylle, joten on tärkeää kartoittaa siroavan säteilyn annokset, annosnopeudet ja suunta laitteen ympärillä tutkimuksen aikana, jotta siltä osataan suojautua oikein. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa röntgensäteilyn sironnasta annos- ja annosnopeusmittausten avulla, jota voidaan hyödyntää edellä mainituissa tilanteissa jo käytössä olevien laitteiden, mutta myös tulevaisuudessa kehitettävien KKTT-sovellutusten yhteydessä ja niihin liittyvissä säteilyturvallisuusasioissa. Tässä tutkimuksessa käytettyä mittausjärjestelyä ja tulosten esittämistapaa voi hyödyntää yleisesti röntgensäteilyn sirontamittauksia tehtäessä. Tutkimus toteutettiin kevään ja kesän 2017 aikana Oamkin röntgensimulaatiotiloissa. Mittaukset suoritettiin Soredexin valmistamalla Scanora 3D –kartiokeilatietokonetomografialaitteella. Sirontamittaukset tehtiin RaySafe X2 –mittausjärjestelmällä, Survey-sensoria käyttäen. Tutkimuksessa potilasta mallintamaan käytettiin antropomorfista CIRS ATOM 711-HN –pääfantomia. Mittauksia tehtiin kolmella eri korkeudella infektiofokustutkimusta vastaavilla kuvausarvoilla ja yhdellä korkeudella suurimmalla kuvakentän koolla ja korkeimmalla resoluutiolla. Tutkimuksen tuloksena saatiin neljä sirontakarttaa, jotka kuvaavat röntgensäteilyn sironnan aiheuttamaa annosta röntgensimulaatiotilassa. Suurimmat annokset olivat luonnollisesti KKTT-laitteen välittömässä läheisyydessä, säteilykeilan keskipisteen korkeudella. Kenttäkoon ja resoluution nostaminen lisäsivät siroavan säteilyn määrää. Tutkimuksessamme tutkimme annoksen ja maksimiannosnopeuden ohella annosnopeutta laitteen eri pyörähdyksen vaiheissa. Jatkossa voitaisiin tutkia myös sitä, mikä tai mitkä tekijät vaikuttavat annosnopeuden vaihteluun pyörähdyksen aikana. Tuloksena saamamme sirontakartat havainnollistavat hyvin sirontaa röntgensimulaatiotilassa. Saarakkalan ym. tekemää sirontakarttojen laatimiseen tarkoitettua työkalua voitaisiin käyttää enemmänkin havainnollistamaan röntgensäteilyn sirontaa tutkimushuoneissa erilaisissa tilanteissa.In some situations personnel or patients possible escort have to be in the controlled area during the examination. People in the controlled area are exposed to scattered radiation and therefore it’s important to figure out doses, dose rates and directions of scattered radiation around the CBCT machine during the examination to be able to protect oneself from scattering. The aim of this research is to produce information of scattered radiation that can be utilized in aforementioned situations and possibly with future CBCT applications and radiation protection. The information was produced by dose and dose rate measurements. Also the measurement system and the presentation of the results can be commonly utilized on scattering measurements. This research was executed during spring and summer of 2017 in the x-ray simulation room of Ouas. The scattering measurements were performed by RaySafe X2 x-ray measurement system and its survey-sensor. The CBCT machine used was Scanora 3D by Soredex. Antropomorphic CIRS ATOM 711-HN was used as patient-phantom. Measurements were performed on three different heights with normal dental imaging parameters (dental infection) and on one height with the largest FOV and highest resolution. As a result we got four scattering maps that represent the x-ray scattering in the x-ray simulation room. The highest doses were naturally measured in the vicinity of the CBCT machine on the height of the isocenter of the x-ray beam. Increasing FOV and resolution led to increased scattered radiation. In addition to dose and dose rate measurements we examined the dose rate as a function of time during the rotation of the gantry. The factors that affect the dose rate variation during the rotation of the gantry could be researched further in the future. The scattering maps represent well the xray scattering in the x-ray simulation room. The tool for creating scattering maps made by Saarakkala et al. could be used more to demonstrate the scattered radiation in different examination rooms and situations

Valokuvien ja videoiden käsittelyn koulutus : forensisten valokuvien ja videoiden käsittelyn kouluttaminen poliisi (AMK) -tutkinnossa

Valokuvien ja videoiden käsittelyn osaaminen on tärkeä osa poliisin työtä. Nykypäivänä poliisi kuvaa päivittäin erilaisilla rikos- ja onnettomuuspaikoilla, usein melko haastavissa olosuhteissa. Olosuhteista johtuen kuvat eivät välttämättä aina onnistu täydellisesti vaan vaativat muokkaamista, jotta oleellinen informaatio saadaan esiin. Poliisien peruskoulutuksessa kuvan- ja videonkäsittely on melko pienessä roolissa, johtuen koulutuksen laaja-alaisuudesta. Valokuvien käsittely on kuitenkin taito, joka tulisi nykypäivänä jokaisen konstaapelin hallita, riippumatta siitä työskenteleekö hän kentällä vai tutkinnassa. Samoin jokaisella konstaapelilla tulisi olla perustietämys valvontavideoiden tutkinnasta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kyselytutkimuksella valmistumisen kynnyksellä olevien poliisiopiskelijoiden tarpeet digitaalisten valokuvien ja valvontavideoiden käsittelystä ja tutkinnasta. Tarkoitus oli selvittää, mitä taitoja he tarvitsevat työssään ja suunnitella vapaasti valittava opintojakso osaksi poliisien perustutkintoa. Opintojakson tavoitteena on kouluttaa poliiseille perusasiat digitaalisten valokuvien ja valvontavideoiden käsittelystä ja tutkinnasta. Toteutunut opintojakso pilotoitiin ja opiskelijoilta kerättiin palautetta. Palautteen perusteella opintojaksoon tehtiin pieniä korjauksia. Tehtävänantoja selkeytettiin erityisesti palautettavien kuvien osalta, minkä lisäksi tehtävänannon yhteyteen tehtiin yksi ohjevideo. Kritiikkiä aiheuttanutta Moodlen oppitunti-moduulin käyttämistä teoriaosuudessa ei kuitenkaan kyetty korjaamaan tämän opinnäytetyön puitteissa