SPI-väylän toteutus FPGA-piirille

Tiivistelmä. Tässä työssä toteutetaan SPI-väyläprotokolla SystemVerilog-kovonkuvauskielellä. Suunnittelun pohjana käytetään Motorolan SPI-väyläprotokollaa. Aluksi perehdytään väyläprotokollan teoriaan, minkä jälkeen luodaan SPI-väylän rekisterisiirtotason malli. Mallin toiminta varmennetaan simulointiohjelmalla, ja sille ajetaan FPGA-synteesi. Lopullista porttitason mallia verrataan rekisterisiirtotason malliin ja todetaan mallien yhtäpitävyys.Implementation of SPI on FPGA board. Abstract. In this project, a Serial Peripheral Interface is implemented with SystemVerilog hardware description language. The design is based on Motorola’s SPI specification. At first, the theory of Serial Peripheral Interface is presented, and after that, a register-transfer level design is created. The logic behaviour of the design is verified by simulation. The design is synthesized for a specific FPGA board. In the end, the final gate level model is compared to the register-transfer level model

Sähköinen yrittäjyys

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sähköistä yrittäjyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Laurean liiketalouden opiskelijoiden kiinnostusta sähköiseen yrittäjyyteen. Tänä päivänä todella moni käyttää tietokonetta ja internetiä päivittäin. Opinnäytetyön perusidea oli selvittää, missä vaiheessa internetin luomia mahdollisuuksia aletaan käyttää välineenä ansaita elanto. Kun osataan hyödyntää internetin mahdollisuuksia ja löytyy halua tehdä sähköistä liiketoimintaa, on loppu itsestä kiinni. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin tuotteistamista, internetiä ja kaupankäyntiä verkossa, yrittäjyyttä ja verkostoja, työkaluja sähköisen yrittäjyyden edistämiseksi, tutkimukselle asetettuja vaatimuksia sekä kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena sähköisellä e-lomakkeella. Kyselytutkimus lähetettiin 1834 Laurean liiketalouden opiskelijalle. Kyselyyn vastasi 271 opiskelijaa. Kyselytutkimuksesta saatua aineistoa tutkittiin kvantitatiivisesti. Aineistoa analysoitiin Excel–taulukkolaskentaohjelman avulla. Tutkimustuloksien perusteella voitiin todeta, että yli puolet Laurean liiketalouden opiskelijoista olivat kiinnostuneita sähköisestä yrittäjyydestä. Tutkimuksen tuloksista muodostettiin profiili sähköisestä yrittäjästä. Opiskelijat olivat kiinnostuneita sähköisestä yrittäjyydestä, mutta pelko ja ajanpuute olivat suurimmat syyt, miksei sähköisiksi yrittäjiksi ryhdytä. Vastauksista ilmeni, että keskeneräiset opinnot, perhe-elämä ja taloustilanne vaikuttavat halukkuuteen ryhtyä yrittäjiksi.Online Entrepreneurship This Bachelor´s thesis approaches the topic of online entrepreneurship. The aim was to find out whether Laurea students of business economics had an interest towards online entrepreneurship or not. In this era a lot of people use computers and the Internet every day. The main purpose of this thesis was to find out when people start using the Internet as a way to earn their living. When you start learning how to exploit the possibilities that the Internet gives you, the rest depends on you. The theoretical part of the thesis describes merchandising, the Internet, online shopping, en-trepreneurship, networks and tools for enhancing online entrepreneurship. It also includes demands for this research and an introduction to the used research method of quantitative research. The research was carried out on an online e-form. The inquiry was sent to 1834 Laurea business administration students of whom 271 answered. The data was studied with quantitative methods by using MS Excel spreadsheets. The results of the research indicate that over 50 % of Laurea students of business administration are interested in online entrepreneurship. As a result of the data analysis, a profile of an online entrepreneur was formed. Students were interested in online entrepreneurship but the biggest reasons why they did not pursuit a career were fear and lack of time. The results of the research indicate that studies, economic situation and family life influence one´s desire to become an entrepreneur

SystemVerilog-assertioiden formaali tarkastus

Tiivistelmä. Tässä kandidaatin työssä perehdytään, miten SystemVerilog-laitteistokuvauskielessä väitteiden formaali tarkastus toimii käyttämällä automaattista formaali tarkastustyökalu OneSpin 360 Design Verification (DV)-ohjelmaa. Työn sisällössä perehdytään aluksi teoriapuolella SystemVerilog -laitteistokuvauskieleen ja siinä esiintyviin väitteisiin, sekä formaaliseen tarkastukseen ja sen käyttämiseen väitteiden tarkastuksessa. Käytännön puolessa käyttämällä OneSpin 360 DV-ohjelmaa apuna tutkitaan, miten väitteiden formaali tarkastus toimii. Lopuksi käsitellään aihetta sekä pohditaan ohjelmasta saatuja tuloksia.Formal verification of SystemVerilog assertions. Abstract. In this bachelor’s thesis, the formal verification of assertions in the SystemVerilog Hardware Description Language is explained and verified using the automatic formal verification tool OneSpin 360 Design Verification (DV) program. At first, the theory about SystemVerilog Hardware Description Language, assertions in it, formal verification, and its use for verification of assertions are explained. Then in the practical side, using the OneSpin 360 DV program as an aid, formal verification of assertions is verified. In the end, the topic is covered, and the results obtained from the program are discussed

VIP-komponentin käyttö SystemVerilog-testipenkissä

Tiivistelmä. Digitaalipiirien kasvava kompleksisuus asettaa entistä korkeammat vaatimukset myös mallin varmentavalle testipenkille. Yksi menetelmä vähentää varmennuksen kuormitusta on käyttää eri väyläprotokollille kehitettyjä valmiita varmennuskomponentteja, joita kutsutaan VIP-komponenteiksi (engl. Verification Intellectual Property). Tässä työssä perehdytään Siemens EDA:n I2C Questa VIP-komponentin (QVIP) käyttöön ja varmennetaan tämän avulla äärellisen impulssivasteen (engl. Finite Impulse Response, FIR) suodattimen I2C-väylän toimivuus. Työssä kehitetään testipenkki, jossa VIP-komponentti vastaa I2C-väylän ohjauksesta ja väylän herätteen generoinnista. Joukko testejä luodaan simuloimaan suodattimen eri käyttötilanteita ja väylän virheskenaarioita. Varmennettavat väylän ominaisuudet on kerätty QVIP:iin kuuluvaan varmennussuunnitelmaan, josta seurataan testeissä saavutettua funktionaalista kattavuutta. Suodatinpiiri läpäisee testit, ja valituissa ominaisuuksissa saavutetaan yli 95 prosentin kattavuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että QVIP:n avulla varmennettiin suodatinpiirin väylän toimivuus. QVIP:n valmiit testipenkkikomponentit ja testisekvenssit säästivät vaivaa testipenkin ja testien kehityksessä, ja sen väyläprotokollan noudattamista seuraavat assertiot paransivat varmennuksen laatua. Lista varmennettavista ominaisuuksista oli myös helppo laatia valmiin varmennussuunnitelman pohjalta. VIP-komponenttien käsittelyn lisäksi työ sisältää lyhyen katsauksen SystemVerilog-varmennuskieleen ja järjestelmäpiirien varmennusteknologioihin kuuluviin assertiopohjaiseen varmennukseen ja universaaliin varmennusmenetelmään.The use of verification ip component in a SystemVerilog testbench. Abstract. The growing complexity of digital integrated circuits sets increasingly higher requirements for the testbenches that verify the design. One method to ease the burden of verification is to use premade verification components developed for various bus protocols. These components are called Verification Intellectual Properties (VIP). In this work, Siemens EDA’s I2C Questa VIP (QVIP) is used to verify the functionality of the I2C bus in a finite impulse response (FIR) filter design. A testbench is developed where QVIP controls the I2C bus and generates test stimulus. A group of test cases are created to simulate different FIR filter use cases and I2C bus error scenarios. The verified features of the I2C bus are collected in a verification plan. The plan is part of QVIP and is used to follow the total functional coverage achieved with the tests. The filter design passes all the tests and over 95 percent functional coverage is reached in the selected features. In conclusion, the functionality of the I2C bus in the filter was successfully verified using QVIP. The premade testbench components and test sequences of QVIP saved effort in testbench and test development, and its protocol assertions improved verification quality. In addition to VIPs, the work includes a brief overview of the verification language SystemVerilog and two system-on-chip (SoC) verification methodologies: Universal Verification Methodology (UVM) and assertion-based verification

Mobiiliteknologian hyödyntäminen sairaanhoitajan työssä kotihoidossa

Opinnäytetyön aiheemme saimme Hyvinkään kaupungilta. Opinnäytetyö tuotettiin yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kotihoidon kanssa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin laajemmin sairaanhoitajan osaamista ja mitä osaamista heillä tulee olla mobiiliteknologiaan liittyen. Käsitteellisessä viitekehyksessä tarkasteltiin myös laajemmin, digitaalisten palveluiden ja mobiiliteknologian hyödyntämistä terveydenhuollossa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten sairaanhoitajat osaavat hyödyntää mobiiliteknologiaa sairaanhoitajan työssä Hyvinkään kotihoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa mobiiliteknologisesta osaamisesta sekä siitä, miten mobiililaitteet ovat hyödyntäneet sairaanhoitajia heidän työssään ja miten uutta toimintamallia pystytään vielä kehittämään. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska opinnäytetyössä tutkittiin sairaanhoitajien omia kokemuksia mobiiliteknologiaan liittyen. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla ja analyysi toteutettiin sisällönlähtöisellä analyysillä. Tutkimuksessa haastateltiin neljää Hyvinkään kotihoidon sairaanhoitajaa, joilla on kokemusta mobiiliteknologiasta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina todettiin, että sairaanhoitajien kokemukset mobiiliteknologiasta olivat positiiviset, hoidon suunnitelmallisuus on asiakaslähtöistä sekä sairaanhoitajilta vaaditaan laaja-alaista mobiiliteknologista osaamista. Mobiiliteknologiaan liittyi oman työn suunnitelmallisuus ja Hilkka-järjestelmän osaaminen. Kehittämistarpeita havaittiin tietojärjestelmien yhteen sopivuudesta sekä Hilkka-järjestelmän kehittämistarpeissa. Opinnäytetyön johtopäätöksinä todettiin asiakkaiden hoidonsuunnitellussa eri tietojärjestelmien kohdalla poikkeavuuksia ja lisäksi todettiin, että mobiiliteknologiaa voitaisiin hyödyntää kotihoidossa nykyistä enemmän. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksina esitettiin, että Hilkka- ja Pegasostietojärjestelmän yhteensopivuutta kehitettäisiin, jotta sairaanhoitajien työn organisoiminen ja asiakaslähtöinen hoitotyö olisi sujuvaa.The city of Hyvinkää provided us with the subject of our thesis. This thesis was produced in co-operation with the Hyvinkää city home care. The thesis considered,on a wider scale, a nurse’s competence regarding mobile technology, as well as the skills needed by a nurse, when using mobile technology. In the conceptual context, invocation of digital services and mobile technology in health care was viewed on a wider scale. The goal of this thesis was to describe how well nurses can utilise mobile technology in their work at the home care of Hyvinkää. The aim was to produce information of the know-how of mobile technology as well as the benefit given to nurses by mobile devices, and also how this new operation model could be developed further. This thesis was implemented as qualitative research, and the objectives were the nurses’ own experiences about mobile technology. The research was done by using themed interviews and the analysis was made as a content analysis. Four Hyvinkää home care nurses with experience of mobile technology were interviewed. This is a work-based thesis. The key results of the thesis were that the nurses’ experiences of mobile technology were positive, the planning of the care is customer-based and that the nurses are required to have a vast knowledge of mobile technology. The planning of one’s own work was related to mobile technology, as well as knowing how to use the Hilkka-information system. The compatibility of different information systems and the Hilkka-system were observed as development objects. The conclusion of this thesis was that the planning of customer care was somewhat different between different information systems. It was also stated that mobile technology could be used more in home care, than what is done today. The thesis suggested that the information systems Hilkka and Pegasos should be more compatible in order to make the nurse’s work easier to organise, and customer-based nursing more smoothe

Digital logic simulator comparison in educational purpose

Abstract. This work is comparing browser-based and computer installed digital logic circuit simulators, which can be used in for learning digital logic. Theory section introduces basics of combinational and sequential logic.Digitaalipiirisimulaattorien vertailu opetuskäytössä. Tiivistelmä. Kandidaatin tutkielmassa verrataan Internet-selaimissa toimivia pohjaisia ja tietokoneelle valmiiksi asennettuja digitaalipiirien logiikkasimulaattoreita opetuskäytössä, huomioiden suorituskyky, helppokäyttöisyys ja eri ominaisuuksia logiikkapiirien kuvaamiseen. Teoriaosiossa esitellään kombinaatio-, sekä sekvenssilogiikan perusteita

Älykkäät koneet suuntautumisvaihtoehdon kehittäminen

Tampereen ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä 2011 uusi suuntautumisvaihtoehto,jonka nimi on älykkäät koneet. Suuntautumisvaihtoehdon kehittämiselle ja aloittamisel- le saatiin vahva tuki Tampereen alueen yrityksistä, joissa tämän opintosuunnan työntekijöitä tarvitaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän. Suuntautuminen on poikkitieteellinen eli siihen valitaan opiskelijoita kone-, auto-, sähkö- ja tietotekniikan opintosuunnilta. Suuntautumisvaihtoehdolla on opiskelijan kannalta kaksi haastetta. Ensiksi heiltä vaaditaan ristikkäisiä opintoja, eli esimerkiksi konepuolen opiskelijat opiskelevat tietyn määrän sähköpuolen perusaineita. Toiseksi opintosuuntaan liittyy suuret projektiopinnot, joissa opiskelijat tekevät yhdessä projekteja samaan tapaan kuin työelämässä on tapana tehdä. Vuonna 2011 aloitti 16 opiskelijan pilottiryhmä ja pääasiassa opiskelut ovat heillä edenneet hyvin. Tässä työssä haastateltiin kirjallisesti kaikki opintosuunnalla olevat opiskelijat. Myös opettajien mielipiteitä kuultiin. Vastauksista laadittiin yhteenveto ja annettiin kehitysehdotuksia suuntautumisvaihtoehdon kehittämiselle. Suurimmat haasteet löytyivät puutteellisista tilaresursseista ja hankaluudesta löytää sopiva lukujärjestys. Lukujärjestyshankaluudet johtuvat suuresta vapaasti valittavien kurssien määrästä. Kehitysehdotuksiksi saatiin tilatarpeen priorisointi ja pienet muutokset kurssitarjontaan. Myös projektitöiden arviointiohjeistusta pitää kehittää ja luoda yhteiset pelisäännöt

"Mitä se sanoi?" - elokuvan dialogin ymmärrettävyydestä

Äänielokuvassa henkilöiden puhe, dialogi, on useimmiten tärkeä tarinankerronnan väline. Jos katsoja ei kuule dialogia selkeästi, elokuvan seuraaminen vaikeutuu ja katsoja turhautuu. Epäselvästä dialogista annetaan paljon palautetta tekijöille. Työni tavoite on eritellä niitä syitä, jotka aiheuttavat epäselvyyttä elokuvan tekoprosessin aikana, sekä tarjota keinoja parantaa dialogin selkeyttä. Dialogin selkeyteen vaikuttavat äänitekniikan lisäksi olennaisesti käsikirjoituksen sanavalinnat, näyttelijäntyön keinot, kuvauspaikkojen akustiset ominaisuudet ja taustamelu sekä monet muut seikat. Olennaisin syy on kuitenkin se, jota kutsun tutun tekstin ongelmaksi. Kun dialogi on käsikirjoituksesta tuttu kaikille tekijöille, ei sen heikko ymmärrettävyys elokuvassa tule vält-tämättä havaituksi. Tämä ongelma voi ilmetä eri tavoin elokuvanteon useissa työvaiheissa. Vaikka tekijät tiedostaisivat, että katsojan on ymmärrettävä dialogi ensikuulemalta, on heidän silti mahdotonta asettua katsojan asemaan. Siksi suosittelen koekatsojien ja -kuulijoiden käyttöä sel-keyden arvioinnissa. Epäselvien repliikkien jälkiäänittäminen on useimmiten mahdollista, ja se tulisi huomioida myös budjetoinnissa. Taitavasti tehtynä jälkiäänitys saadaan huomaamattomaksi. Huolellisesta elokuvanteosta huolimatta tekijöillä ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaisessa ympäristössä tai millaisilla laitteilla elokuva tai tv-ohjelma katsojalle välitetään. Myös äänentoistolla, kuuntelupaikan akustiikalla ja meluisuudella on suuri vaikutus dialogin selkeyteen. Olennaista parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi on kuitenkin ammattitaitoinen äänityöskentely yhteistyössä muiden elokuvan tekijöiden kanssa. On tärkeätä havaita epäselvyys ajoissa, jotta siitä voidaan keskustella ja asia voidaan parhaalla tavalla korjata

UVM järjestelmäpiirien verifioinnissa IP-lohkotasolla

Tiivistelmä. Tässä kandityössä esitellään UVM ja pohditaan sen käyttöä järjestelmäpiirien verifi- oinnissa IP-lohkotasolla. Työ on katsaus UVM:n perusteisiin, RTL-tason verifiointiin, SystemVerilogiin ja olio-ohjelmointiin. Tarkastelu keskittyy syvemmin UVM:n käyttöön järjestelmäpiirin CPU:n väylän ympärille suunniteltavan logiikan verifioinnissa. UVM- komponenteista keskitytään tarkastelemaan pääosin agenttia.UVM in the verification of SoCs at IP block level. Abstract. This Bachelor’s thesis is about UVM and the main focus is on its use in the verification of SoC at IP block level. The work is an overview of the basics of UVM, RTL level verification, SystemVerilog and object-oriented programming. The review focuses more deeply on the use of UVM in the verification of the logic designed around the SoC’s CPU bus. Of the UVM components, the focus is mainly at the agent