Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittäminen 2020–2023 : Ohjausryhmän raportti ja suositukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2020 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli tukea koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta, oppilaiden osallistamista ja opetushenkilöstön valmiuksien lisäämistä koskevien hallitusohjelmakirjausten toimeenpanoa sekä tehdä esityksiä konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tässä raportissa kuvataan ohjausryhmän tehtävät, kokoonpano ja toiminta sekä ohjausryhmän aloitteesta vuosina 2020–2023 toteutetut toimenpiteet demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämiseksi. Toimeenpano tapahtui kansallisen demokratiaohjelman, valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO), Oikeus oppia -kehittämisohjelman ja kansallisen lapsistrategian puitteissa. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen ohjausryhmän yhtenä tehtävänä oli esittää konkreettisia toimenpiteitä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämiseksi. Ohjausryhmä esittää seuraavia suosituksia: 1. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kansallisen kehittämisen koordinointia ja seurantaa tulee vahvistaa. 2. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen liittyvien teemojen käsittelyä opettajankoulutuksessa tulee lisätä. 3. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytäntöjen kehittämistä, kartoittamista ja jalkauttamista tulee jatkaa

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa : Tilannekuva ja suositukset 2023

Tässä raportissa on selvitetty demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kyseiset tavoitteet sisältävät tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia elementtejä sekä toiminnan prosessien mahdollistumista ja toteutumista. Tietoa kerättiin laadullisin ja vuorovaikutuksellisin menetelmin, myös lapsilta, oppilailta ja opiskelijoilta. Näkökulmina raportissa ovat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen yhdenvertainen toteutuminen, yhdenvertaisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten osallistumisoikeuden toteutuminen. Selvityksen perusteella annetaan seuraavat suositukset demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kansalliseksi kehittämiseksi: 1: Kannustetaan korkeakouluja ottamaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatussisältöjä osaksi pakollisia opintoja opettajankoulutuksessa. 2: Määritellään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle kansallisen tason suuntaviivat -ohjelma tavoitetiloineen ja resursoidaan kyseisen ohjelman toteuttamista varten kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kattava koordinointirakenne. 3: Huomioidaan lapset, oppilaat ja opiskelijat subjekteina demokratia- ja ihmisoikeustilanteen ja -kasvatuksen arvioinnissa ja niihin liittyvien kehittämistoimien toteuttamisessa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

China's e-democracy in information age

E-democracy is a new type of democracy in Information Age. At first, the paper discusses the definitions of democracy and e-democracy, and then the paper analyzes the advantages and problems of E-democracy in China. Finally the paper investigates the future of e-democracy in China

Empire, Autochthony, and Identity in Fifth-Century Athens

The fifth-century BCE is a period of Athenian history that is bookended by conflict. It began with the Persian Wars, which established Athens as a major power and gave them claim to their empire. The period ended with the Peloponnesian War, which resulted in the defeat of Athens and the end of their imperial reign. The fifth-century was a period of unprecedented cultural, political, and ideological development, and is one of the most important periods in all of Greek history. Despite the various developments that occurred in the fifth-century, most of the scholarship on fifth-century Athens is concerned with the Athenian political system, demokratia. It is hard to find work on Athens that does not insinuate that the cultural flourishing and development in the fifth-century was inherently a result or expression of democracy. However, when Athenians portrayed themselves in the abstract, democracy was not commonly evoked. Instead, it was their autochthony (ethnic purity), military power, and empire that both the Athenians and others most readily associated with Athens. The ancient cultural expressions that allegedly represent democracy cannot actually be directly connected to the institution, nor did Athenians in the fifth-century say that they would be remembered because of their democracy. When we remove presentist ideas and accept what the sources explicitly say, it becomes clear that rather than their political system, the Athenians believed that it was their autochthony, military power, and empire that led to their successes and defined the identity of Athenians

Työväestö demokratian laajentajana ja haastajana

Demokratia eli kansanvalta on länsimaiden keskeisimpiä poliittisia käsitteitä. Demokratia viittaa sekä periaatteeseen, jolla legitimoidaan poliittista valtaa, että käytännöllisiin hallinnon ja päätöksenteon muotoihin. Vaikka demokratialla on vakiintuneita merkityksiä, kuten kansan harjoittama valta, ja käytännön sovelluksia, kuten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, ovat demokratian periaatteet ja käytännöt myös jatkuvia poliittisen kamppailun kohteita. Kiistat koskevat esimerkiksi sitä, miten kansa voi käytännössä käyttää valtaansa ja tehdä kollektiivisia päätöksiä tai sitä, ketkä kansaan ylipäänsä kuuluvat. Vakiintunut vastaus on kansallisvaltioihin rajattu edustuksellinen demokratia, mutta myös tätä periaatetta on haastettu historian saatossa

Regulatory bottlenecks, transaction costs and corruption: A cross-country investigation

This paper uses recent data on a large cross-section of countries to study the determinants of corrupt activity. The main contribution is to examine the effects of different types and severities of government regulations on corrupt activities. The results show that greater prosperity and democracy lead to less corrupt activity. Variables representing the degree of fractionalization across three dimensions and least developed nations are statistically insignificant. Having more regulation, including number of procedures and time involved across four categories (business startup, licensing, property registration, and taxation), leads to greater corruption. More regulatory procedures, especially for business startups and property registrations, have the most corruption-enhancing effect. Whereas lengthier procedures also generally spur corruption, there are important differences. Finally, higher regulatory transactions costs do not seem to significantly impact corruption. Policy implications are discussed.corruption; business startup; licenses; property; taxes; fractionalization; democracy; prosperity