Leverage ratio requirement, credit allocation and bank stability

We study the effects on credit allocation and bank stability of introducing a leverage ratio requirement (LRR) on top of risk-based capital requirements, as in Basel III. For the current 3% LRR, both low-risk and high-risk loan rates and volumes remain essentially unchanged, because banks previously specializing in low-risk lending can adapt by granting both low-risk and high-risk loans. For sufficiently high LRRs, low-risk lending rates would significantly increase and high-risk lending rates would fall. In the presence of severe ‘model risk’ concerning low-risk loans, as happened in the subprime crisis, the current 3% LRR might even reduce bank stability, counter to regulatory intentions. This is because the allocational effect caused by the LRR, which makes bank loan portfolios more alike, may turn beneficial risk spreading into harmful risk contamination. For higher levels of LRR, however, bank stability is likely to be improved even in the presence of model risk.bank regulation; Basel III; capital requirements; credit risk; leverage ratio

Credit allocation, capital requirements and output

We show how banks’ excessive risk-taking, stemming from informational asymmetries in loan markets, can lead to an excessive output loss when a recession starts. Risk-based capital requirements can alleviate the output loss by reducing excessive risk-taking in ‘normal’ times. Model simulations suggest that the differentiation of risk-weights in the Basel framework might be further increased in order to take full advantage of the allocational effects of capital requirements. Our analysis also provides a new rationale for the countercyclical elements of capital requirements.bank regulation; Basel III; capital requirements; credit risk; crises; procyclicality

Matematiikka musiikin oppimisen ja ymmärtämisen välineenä

Opinnäytetyöni aiheena on matematiikka musiikin oppimisen ja ymmärtämisen välineenä. Työn tavoite on ollut tutkia matematiikan ja musiikin välisiä yhtymäkohtia. Työn toinen tavoite on ollut laatia tuntisuunnitelma matematiikkaa ja musiikkia yhdistävästä oppitunnista ja toteuttaa se yhtenäisessä peruskoulussa. Opinnäytetyön tekijä on järjestänyt oppitunnin työsuhteessaan Järvenpään yhteiskoulussa keväällä 2016. Matematiikkaa ja musiikkia integroiva tunti toteutettiin 6. luokka-asteella. Työn toisessa luvussa perehdytään matematiikan ja musiikin välisiin yhteyksiin ja niiden historialliseen taustaan. Matemaattiset käsitteet ovat erottamaton osa musiikkia ja ideat näiden aineiden välillä ovat historian aikana kulkeneet molempiin suuntiin. Toisessa luvussa käsitellään intervallien muodostumista instrumenttikokeilujen avulla. Luvussa esitellään antiikin aikana vaikuttanut Pythagoras, joka teki kokeita eri instrumenteilla. Hän oivalsi, kuinka musiikin perusintervallit muodostuvat kokonaislukusuhteista. Kolmannessa luvussa käsitellään musiikin asteikkojärjestelmän kehitystä. Lisäksi perehdytään yläsävelsarjoihin matematiikan avulla. Musiikin intervallit ilmaistaan luvuilla ja niiden yläsävelsarjaan pohjautuvat suhteet suhdelukujen avulla. Lisäksi tässä luvussa vertaillaan diatonisen ja pythagoralaisen sävelasteikon eroja. Musiikin sisään on upotettuna valtava määrä erilaisia matemaattisia ideoita, joita voi hyödyntää aineiden luonnollisissa yhtymäkohdissa. Tällaisia liitoskohtia ovat esimerkiksi murtoluvut, suhdeluvut, logaritmit ja lukujen monikerrat. Viimeisessä luvussa esitellään tuntisuunnitelma oppitunnista nimeltään ”Musiikkia ilmasta ja vedestä.” Samassa luvussa kerrotaan myös suunnitelman toteutuksesta, oppilailta saadusta palautteesta ja pohdintaan oppitunnin onnistumista palautteen perusteella.The topic of my thesis is mathematics as a tool of understanding and learning music. The first goal was to identify similarities between mathematics and music. The second one was to design a lesson that combines mathematics and music and to implement it in elementary school. I taught the lesson at Järvenpää Elementary School in spring 2016 as part of my teaching duties. The lesson that integrated mathematics and music was carried out with 6th grade students. I examine the connection between mathematics and music and the historical background of both subjects. Mathematical concepts are an inseparable part of music and the ideas have travelled both ways between these two subjects. I also describe the discovery of consonant intervals through various instrument development experiments in Antiquity. I introduce Pythagoras, who was influential during Antiquity and performed numerous experiments with different instruments. He deduced that the basic intervals of music are formed of relations between integers. I also describe the development of the musical scale system and examine the overtone series with mathematics. Musical intervals are represented by numbers and their overtone relations by ratios. Additionally, this chapter compares the differences between diatonic and Pythagorean scales. Music is embedded with a vast amount of mathematical ideas that can be utilized in the learning process, for example, fractions, ratios, logarithms and number multiples. Finally, I introduce a lesson plan entitled “Music from Air and Water” and report on the implementation of the lesson and feedback from the students as well as evaluate the implementation based on the feedback

Credit allocation, capital requirements and procyclicality

Although beneficial allocational effects have been a central motivator for the Basel II capital adequacy reform, the interaction of these effects with Basel II’s procyclical impact has been less discussed. In this paper, we investigate the effect of capital requirements on the allocation of credit and its interaction with procyclicality, and compare Basel I and Basel II type capital requirements. We consider competitive credit markets where entrepreneurs of varying ability can apply for loans for one-period investment projects of two different risk types. The risk of a project further depends on the state of the economy, modelled as a two-state Markov process. In this type of setting, excessive risk taking typically arises because higher-type borrowers cross-subsidize lower-type borrowers via a pricing regime based on average success rates. We find that risk-based capital requirements (such as Basel II) alleviate the cross-subsidization effect and can be chosen so as to implement first-best allocation. This implies that the ensuing reduction in the proportion of high-risk investments may mitigate the procyclical effect of Basel II on economic activity. Moreover, we find that optimal risk-based capital requirements should be set lower in recessions than in normal times. Our simulations show that when measured by either cumulative output or output variation, Basel II type capital requirements may actual be slightly less procyclical than flat capital requirements. The biggest reduction in procyclicality is however achieved with optimal risk-based capital requirements which are considerably higher than Basel II requirements and which are adjusted downwards in recession periods.Basel II; bank regulation; capital requirements; credit risk; procyclicality

Commercial piracy and intellectual property policy

I discuss the competition between a copyright owner and several commercial pirates who sell copies of the same information good to consumers. I view the increased risk of a punishment that offering a pirate copy to a consumer causes as an advertising cost whose value is chosen by the government. The structure of the market for pirate copies is affected also by fixed costs that are caused by punishments or DRM systems. I present a systematic analysis of the effects of these policy variables and the quality of pirate copies on the market for the considered information good

Perussuomalaiset uutiskielessä : Puolueen representaatiota rakentavat nimitykset ja leksikaaliset valinnat uutisdiskurssissa

Tarkastelen tässä tutkielmassa perussuomalaisten representaatioita ja niiden lingvististä ilmenemistä uutisdiskurssissa, uutisteksteille tyypillisessä kielenkäytössä. Tutkielmassani analysoin perussuomalaisten representaatioita kotimaisissa sanomalehtiuutisissa kriittisen lingvistiikan ja diskurssianalyysin näkökulmasta: nostan esille vuonna 2011 kotimaisissa uutisteksteissä toistuvia perussuomalaisten representaatiotapoja ja esitän, mitkä leksikaaliset valinnat rakentavat representaatiota sekä minkälaisia merkityksiä näihin representaatiotapoihin liitetään. Keskeisenä tutkimuksen kohteena ovat perussuomalaisia nimeävät ja luokittelevat leksikaaliset valinnat, mutta tarkastelen myös muita sanomalehtien uutisteksteissä sanasto- ja lausetasolla ilmeneviä arvottavia kielellisiä valintoja. Tutkimusaineistoni muodostuu puoluetta käsittelevistä, vuonna 2011 Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Satakunnan Kansassa ilmestyneistä uutisteksteistä. Analyysini pohjana on sanomalehdistä keräämääni 42 tekstin aineisto, jonka perusteella rajaan tarkasteluni kolmeen uutisdiskurssissa toistuvaan representaatiotapaan: perussuomalaisten henkilöimiseen puolueen puheenjohtaja Timo Soiniin, perussuomalaisen esittämiseen maahanmuuttokriittisinä sekä puolueen liittämisen protesti- ja populistipuolueiden kategorioihin. Tarkastelemieni representaatiotapojen toistuvuutta ja variaatiota tutkin lehtien verkkoarkistoista avainsanahakujen avulla keräämäni arkistoaineiston avulla. Analyysini perusteella perussuomalaisia voidaan henkilöidä puheenjohtaja Soiniin esittämällä uutisteksteissä Soini keskeisen toimijan roolissa ja samaistamalla puolueen toiminta Soinin toimintaan. Perussuomalaisia voidaan henkilöidä myös possessiivisuutta ilmaisevilla nimityksillä ja rakenteilla, joilla viitataan puolueeseen tai ryhmiin puolueen sisältä. Maahanmuuttokriittisyys voidaan nostaa perussuomalaisten ominaisuudeksi, tai se voidaan esittää perussuomalaisia yhdistävänä tekijänä – yleisempää on liittää maahanmuuttokriittisyys puolueen tiettyyn osaan rajaavalla nimityksellä tai puolueen edustajiin tai heidän näkemyksiinsä ja toimintaansa, esimerkiksi adjektiivimääritteillä. Perussuomalaisten suora nimeäminen tai luonnehtiminen protesti- tai populistipuolueeksi on aineistossani harvinaista – aineistossani nimitykset esiintyvät, kun viitataan sekä perussuomalaisiin että protesti- ja populistipuolueiden yleisiin luokkiin. Protesti ja populismi voidaan liittää myös puolueeseen läheisesti liittyviin tarkoitteisiin, kuten kannatukseen tai toimintaan viittaaviin nomineihin. Populismin lisäksi perussuomalaiset liitetään aineistossani oikeistopopulismin aatesuuntaan ja osaksi Euroopan populistipuolueiden kannatuksen kasvun ilmiötä – tätä ilmiötä voidaan myös evaluoida negatiivisesti esimerkiksi uhkaavuutta ilmentävillä nimityksillä, kuten populistivyöry tai -aalto

Math.fi - www-pohjainen oppimisympäristö matematiikan opiskeluun peruskoulussa

Suomalaiset peruskoululaiset ovat menestyneet PISA-tutkimuksissa matematiikassa. Tulokset on saavutettu opettajajohtoisesti painettua kirjaa ja vihkoa käyttäen. Tieto- ja viestintätekniikkaa on hyödynnetty matematiikan opetuksessa hyvin vähän. Erilaiset merkit uhkaavasta taantumisesta matematiikan osaamisessa ja suomalaisten keskinkertainen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen eurooppalaisessa vertailussa ovat vauhdittamassa kokeiluja parantaa matematiikan opetusta tieto- ja viestintätekniikan avulla. Tässä tutkimuksessa esitellään peruskoulun matematiikan opetukseen ja opiskeluun suunniteltu www-pohjainen oppimisympäristö, math.fi. Järjestelmällä pyritään edistämään oppilasjohtoista ja itsenäistä opiskelua. Suunnittelutieteellisen tutkimusotteen mukaisesti selvitetään toteutuksen taustalla olevia periaatteita sekä esitellään teoreettinen malli, joka kuvaa miten oppimisympäristössä tuetaan itsesäätelyn ja metakognition kehittymistä ja siten oppimaan oppimista. Järjestelmä on toteutettu CakePHP-ohjelmistokehystä ja MySQL-tietokantaa hyödyntäen. Ohjelmistokehys tukee MVC-mallia. Tietokanta-ajuri mahdollistaa järjestelmän tietokantariippumattomuuden sekä vahvistaa tietoturvaa tietokannan osalta. Järjestelmässä sovelletaan useissa kohdissa AJAXia. Sisällöt ovat mm. upotettuja videoita, matemaattisia ongelmia ja niiden ratkaisuesityksiä kuvina sekä ohjelmoituja harjoituksia. Matemaattisessa esittämisessä on hyödynnetty Geogebraa. Asiasanat:oppiminen, suunnittelutieteellinen tutkimusote, oppimisympäristö, matematiikka, peruskoulu, ohjelmistokehys, Geogebra, sulautuva oppiminen, metakognitio, itsesäätel

Open Source Products as Nonproprietary Innovations in Endogenous Growth Theory

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The licentiate thesis discusses the growth effects of nonproprietary innovations in the context of endogenous growth models. Nonproprietary innovations are exemplified by open source software products, and the discussion of their growth effects is motivated by a recent demonstration by Gilles Saint-Paul that for plausible parameter values they reduce the growth rate in an endogenous growth model. The thesis contains short discussions of the history OS software, the earlier theoretical and empirical literature concerning with the motives of its producers, and some earlier endogenous growth models. After the presentation of this background information, two different ways of implementing nonproprietary innovations into an endogenous growth model are contrasted with each other in it. The first of these is the model which is due to Saint-Paul. In it growth is caused by specialization, and nonproprietary innovations are produced by 'philanthropists' who do not participate in the economy in other ways. However, it is pointed out below that OS software is often produced by employees of the IT sector or IT students, and that currently its producers are mostly not motivated by philanthropy. It is also argued below that it would be more natural to assume that growth was caused by creative destruction than that it is caused by specialization. This motivates the introduction of the other considered model. It is a model of growth through creative destruction, and it can be used for representing not only a situation in which nonproprietary innovations are produced by 'philanthropists' from outside the economy, but also a situation in which employees of the research sector produce nonproprietary innovations as a hobby in their free time, and in which they evaluate the participation in their production positively. An analysis of the latter model shows that the validity of Saint-Paul's result is not affected by the shift to a model of growth through creative destruction. However, it also turns out that when nonproprietary innovations are produced by employees of the research sector, they do promote economic growth for plausible parameter values in the context of the latter model, provided that the research sector is not too capital intensive.Lisensiaattityössä tarkastellaan patentoimattomien keksintöjen kasvuvaikutuksia endogeenisten kasvumallien kontekstissa. Patentoimattomia keksintöjä ovat esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmat, ja niiden kasvuvaikutusten tarkastelua motivoi se, että Gilles Saint-Paul on äskettäin osoittanut että uskottavilla parametrien arvoilla tällaiset keksinnöt alentavat kasvuvauhtia endogeenisessa kasvumallissa. Työssä tarkastellaan lyhyesti avoimen lähdekoodin ohjelmien historiaa, niiden tuottajien motiiveja koskevaa aiempaa empiiristä ja teoreettista kirjallisuutta ja joitakin aiempia endogeenisia kasvumalleja. Näiden taustatietojen esittämisen jälkeen vertaillaan kahta erilaista tapaa, joilla patentoimattomat keksinnöt voidaan liittää endogeeniseen kasvumalliin. Näistä ensimmäinen on Saint-Paulin esittämä malli. Siinä kasvu aiheutuu erikoistumisesta, ja patentoimattomia keksintöjä tuottavat 'filantroopit' jotka eivät osallistu talouden toimintaan muilla tavoin. Seuraavassa kuitenkin huomautetaan, että avoimen lähdekoodin ohjelmia tuottavat usein ATK-alan työntekijät tai opiskelijat ja että nykyään sen tuottajien motiivina ei yleensä ole filantropia. Lisäksi seuraavassa esitetään, että olisi luontevampaa olettaa kasvun johtuvan luovasta tuhoamisesta kuin erikoistumisesta. Tämä motivoi toisen tarkastellun mallin esittämistä. Tämä on luovan tuhoamisen kautta tapahtuvan kasvun malli, ja sen avulla on mahdollista tarkastella sellaisen tilanteen lisäksi, jossa patentoimattomia keksintöjä tuottavat talouden ulkopuoliset 'filantroopit', myös tilannetta, jossa tutkimussektorin työntekijät tuottavat patentoimattomia keksintöjä harrastuksena vapaa-ajallaan ja jossa he kokevat niiden tuottamiseen osallistumisen myönteisenä. Jälkimmäisen mallin analyysi osoittaa, että Saint-Paulin tuloksen pätevyyteen ei vaikuta luovan tuhoamisen kautta tapahtuvan kasvun malliin siirtyminen. Kuitenkin osoittautuu myös, että kun patentoimattomia keksintöjä tuottavat tutkimussektorin työntekijät, ne edistävät taloudellista kasvu parametrien uskottavilla arvoilla jälkimmäisen mallin kontekstissa, jos tutkimussektori ei ole liian pääomavaltainen