Tasa-arvotyön tasa-arvot

Hanna Ylöstalon väitöskirjatutkimus Tasa-arvotyön tasa-arvot tarkastelee sukupuolten tasa-arvon sekä sukupuolen määrittelyä työpaikkojen tasa-arvon kehittämistyössä. Tasa-arvolainsäädäntö velvoittaa työpaikat edistämään tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Mutta millaista tasa-arvoa työpaikoilla edistetään? Työpaikoilla tasa-arvo määritellään monin, keskenään ristiriitaisin tavoin. Osa näistä tavoista pikemminkin pitää yllä sukupuolten eriarvoisuutta kuin purkaa sitä. Esimerkiksi tasa-arvon määrittely naisten oikeutena, jopa velvollisuutena tehdä samoja asioita kuin miehet tekee miehisistä toimintatavoista normin, joka naisten tulee saavuttaa. Tasa-arvo voi myös olla ulossulkeva käsite, jos sen kautta voidaan ymmärtää vain naisten ja miesten välinen eriarvoisuus. Silloin esimerkiksi etnisestä taustasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuvaa eriarvoisuutta ei voida lähestyä tasa-arvokysymyksenä. Tasa-arvotyön tasa-arvot on analyysi tasa-arvon ymmärtämisen tavoista työpaikkojen tasa-arvotyössä. Tutkimus kohdistuu kahden työpaikan tasa-arvotyön prosessiin ja siinä tasa-arvolle annettuihin merkityksiin. Tutkimuksessa pohditaan, millaista tasa-arvoa työpaikoilla edistetään, millä tavoin sitä on sallittua edistää, mitkä erot otetaan tasa-arvon edistämistyöhön mukaan ja mitkä suljetaan sen ulkopuolelle. Työpaikkojen tulkinnat tasa-arvosta suhteutetaan ajankohtaiseen tasa-arvopoliittiseen keskusteluun ja feministisessä teoriassa käytyyn keskusteluun tasa-arvosta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei tasa-arvosta ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa. Kaikki tulkinnat sisältävät tärkeitä oivalluksia, mutta myös kehittämistyön vastustamisen mahdollisuuksia. Mikään tulkinta tasa-arvosta ei ole yksinään riittävä. Sen sijaan että juututtaisiin vastakkainasetteluihin, Tasa-arvotyön tasa-arvot ehdottaa tasa-arvojen moniäänisyyden hyväksymistä ja ottamista tasa-arvon kehittämistyön lähtökohdaksi. Pohdinta siitä, mitä erilaisilla tulkinnoilla tasa-arvosta saadaan aikaan ja mitä suljetaan ulkopuolelle voi olla työpaikkojen tasa-arvotyön mahdollisuus ja eteenpäin vievä voima. Tasa-arvon käsitteestä käydyt keskustelut voivat myös tehdä tilaa sukupuolen ja tasa-arvon uudelleenmäärittelyille ja vaikuttaa siihen, millaista tasa-arvoa yhteiskunnassamme edistetään.Equality is an ambiguous concept that has different, even controversial meanings in different contexts. Hanna Ylöstalo s doctoral dissertation Equalities in Gender Equality Development Work is a study of meanings given to gender and equality in gender equality development work in organizations. It focuses on what kinds of negotiations are conducted about the concepts of gender and equality in gender equality development work, how equality is defined, who is included and who is excluded from equality discourse. The study also examines what consequences different definitions given to gender and equality have in the development process. At the same time, it makes the concept of equality open to critical examination. The data consists of the research material collected in two workplaces: offices of the local council and a company operating in the chemical industry. The workplaces went through a research-assisted process of gender equality planning, in which the data was collected. It includes interviews, group discussions, the researchers fieldnotes, minutes of the meetings of the workplace gender equality groups, and the workplace gender equality plans. The data is approached from two perspectives: meanings and agency. Some meanings given to gender and equality are given the status of the truth in the workplaces. By making the meaning making processes visible, as well as the power relations within them, these thruths can be challenged. The study examines also the possibilities for agency in gender equality development work: how do the researchers and the management and personnel of the workplaces have to act and talk about equality to be heard? Gender equality work offers especially women controversial subject positions. On the one hand, becoming equal is seen as a task for all women, and they have to do it by devoting themselves to their work and by demanding equal rights, even aggressively, if that is what it takes. On the other hand, women are expected to put family before work and act peacefully in the workplace, cherishing harmony between women and men. Gender equality work in the workplaces has several voices: it contains various interpretations of gender and equality. According to Ylöstalo s research, there are three major interpretations of equality: equal rights, different but equal, and diversity which approaches equality also through other categories than gender. All these interpretations offer important insights into gender equality work but, at the same time, they also offer opportunities to oppose gender equality. Therefore, no interpretation of equality is sufficient in itself, and all the interpretations are open to critique. In reviewing equalities in gender equality work it is not so essential to figure out which equality is good and which is bad, because all of them will most likely be both. Instead, it is essential to analyse what consequences the different interpretations of equality have in gender equality work. Hearing different voices can thus be considered to have potential for advancing gender equality work, to be the driving force for its development

Depoliticisation and Repoliticisation of Feminist Knowledge in a Nordic Knowledge Regime: The Case of Gender Budgeting in Finland

Knowledge has a growing role in contemporary politics and policy-making. As a response to new forms of governance and evidence-based policy-making, feminist knowledge has become an important device of gender equality policy. This article analyses the role, form, and producers of feminist knowledge in contemporary policy-making. It focuses on the depoliticizing as well as the repoliticising tendencies in feminist knowledge production. It takes as its focus the recent gender budgeting initiative in Finland. The article shows that the role of feminist knowledge is symbolic; that the preferred form of feminist knowledge is quantified knowledge; and that the credible producers of feminist knowledge are gender experts and economists. All these elements of feminist knowledge production are characterized by a constant movement between depoliticization and repoliticisation

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen puolustushallinnossa

Valtavirtaistaminen on nostettu keskeiseksi tasa-arvopolitiikan tekemisen välineeksi valtionhallinnossa viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Puolustusministeriö on sitoutunut muun valtionhallinnon ohella sukupuolinäkökulman ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen, mikä tarkoittaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen sisällyttämistä kaikkeen hallinnonalan toimintaan. Tutkiakseen ja kehittääkseen valtavirtaistamista ja sen ohjausta puolustusministeriö rahoitti tutkimushankkeen Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen puolustushallinnossa sekä tasa-arvosuunnittelu puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä, joka toteutettiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa keväällä 2012. Tässä raportissa kuvataan hankkeen tulokset

Hyvä numero ja hyvä tarina: kvantifiointi feministisen talousvaikuttamisen käytäntönä

Artikkeli tarkastelee kvantifiointia eli numeroiden tuottamista ja käyttöä feministisen talousvaikuttamisen käytäntönä. Kvantifioinnista on tullut keskeinen yhteiskuntaelämää kuvaava ja tuottava käytäntö, ja sillä on keskeinen rooli myös poliittisessa päätöksenteossa. Artikkeli tutkii kvantifiointia feministisessä talouspoliittisessa vaikuttamisessa, joka pyrkii tuomaan sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se tarkastelee kvantifiointia episteemisenä hallintana, jolla pyritään muutokseen vaikuttamalla käsityksiin taloudesta ja talouspolitiikasta, käsityksiin ihmisistä talouden ja talouspolitiikana osana sekä arvoihin taloudesta ja talouspolitiikasta. Artikkeli osoittaa kvantifioinnin käytäntöjen jännitteisyyden feministisessä talousvaikuttamisessa: kvantifiointi tekee näkyväksi sukupuolittuneita talouden ja yhteiskunnan suhteita mutta suuntaa politiikkaa mitattavuuden logiikan mukaisesti; se lisää joidenkin feminististen äänten kuuluvuutta mutta vahvistaa asiantuntijavaltaa politiikassa; se tuo tunteet ja arvot talouspoliittiseen keskusteluun mutta jättää arvot tiedon tuottamisen taustalla keskustelujen ulkokehälle.The article investigates quantification, the production and communication of numbers, in feminist economic interventions. Quantification has become central practice in contemporary societies, describing and producing social life and policy-making. The article focuses on feminist economic interventions that aim at bringing feminist perspectives to public discussions about economy and economic policies. It approaches quantification as a form of epistemic governance, a way of influencing politics and public opinion by working on perceptions of the economy and economic policy, of actors, and of norms and ideals. The article shows tensions in quantification in feminist economic interventions: quantification makes visible gendered economic inequalities, but mainly if they can be measured; it makes some feminists’ perspectives visible in economic policies, but increases the power of experts; it brings affects, values and experiences to economic policies, but leaves out the politics and values of knowledge-production in evidence-based policy

Tarinoilla tasa-arvoon? Narratiivisten menetelmien mahdollisuuksia kriittisessä toimintatutkimuksessa

Artikkelimme on teoreettis-metodologinen puheenvuoro kriittisen toimintatutkimuksen menetelmällisestä kehittämisestä työpaikkojen tasa-arvotyössä sekä sukupuolen ja sukupuolten eriarvoisuuden nostamisesta tutkimusmenetelmiä koskevaan keskusteluun. Tuomme esiin kaksi narratiiviseen perinteeseen kuuluvaa menetelmää, joiden avulla voidaan vastata tasa- arvon kehittämistyössä ilmenneisiin haasteisiin, kuten tasa-arvon kehittämistyön vastustamiseen. Nämä menetelmät ovat eläytymismenetelmä sekä valmistava tarina pysäytettynä kertomuksena. Päätelmämme on, että molempien menetelmien avulla voidaan tukea työyhteisöjen tasa-arvotyölle tärkeitä kriittistä itsereflektiota ja emansipatorista tiedostusprosessia sekä vahvistaa vuorovaikutusta, tutkittavien ääntä ja muutoksen nousemista tutkittavista itsestään

Feminism at the Crossroads of Neoliberalism and Neoconservatism: Restructuring Women's Labor in the Context of Family Leave Reform in Finland

This article analyzes the convergences of neoliberalism, neoconservatism, and feminism in the context of Nordic welfare state reform. Using Finland's ongoing family leave reform as an illustrative example, the article shows that neoliberalism, neoconservatism, and feminism find common ground in welfare state reform where workfare policies are intensified and the dismantling of the public provision is coupled with extended private sphere norms. The article unfolds neoliberal and neoconservative feminisms in the public policy context. It demonstrates that neoliberal and neoconservative feminisms contribute to restructuring women's labor by locating women as subjects critical to capitalist growth, competitive economies, national wealth, and balanced state budgets as providers of productive and reproductive labor. Moreover, they associate women's productive and reproductive labor with freedom and emancipation

Informal Practices of Inequality in Recruitment in Finland

In this article, we explore the policies and processes of selection and recruitment from the perspective of equality. Focusing on tacit ideas of the ‘ideal worker,’ ideal recruitment, and selection that direct the recruitment process, we examine the ways in which implicit ideas and recruitmentrelated settings of daily interaction become informal practices of inequality. In this analysis, we rely on the conceptual framework of inequality regimes. The qualitative analysis of the semi-structured interviews focuses on the categories of gender, ethnicity, and age. We identified three categories of informal practices of inequality, which we have named as recruitment by the book, relocation of responsibility, and recruiting by addressing the difference. The findings suggest that although recruiters follow the legislation concerning equal treatment in recruitment, they do so because they want to avoid problems and possible litigation rather than because they are committed to promoting equality as an end in itself. However, equality promotion requires that gender, ethnicity, and age equality is itself the goal. If equality serves other goals, such as avoiding litigation or boosting business, the everyday practices of recruitment may turn into informal practices of inequality

Instagram sukupuolittuneen politiikan alustana

The article examines Instagram as a platform for gendered politics and asks, what politics in Instagram is. It uses as data Sanna Marin’s government’s five key minister’s Instagram pictures from 2021 (N=915) and Instagram stories from April 2022 (N=550). It combines quantifying approach that covers the whole data with close reading of individual pictures. Theoretically it draws from discussions regarding depoliticization and division between private and political, from feminist political theory. The article shows that politicians’ Instagram is strongly built on practices of parliamentary politics, while also drawing from everyday politics that is typical of Instagram. Instagram as a visual social media that avoids conflicts and is based on independent communication lacks political content and dissent. As a gendered platform for politics Instagram diversifies political representation, but lacks concrete content about gender equality policy.Artikkeli tarkastelee Instagramia sukupuolittuneen politiikan alustana ja kysyy, millaista on Instagramin politiikka. Aineistona on Sanna Marinin hallituksen viiden keskeisen naisministerin Instagram-kuvat vuodelta 2021 (N=915) ja Instagram-tarinat huhtikuulta 2022 (N=550). Lukutapa yhdistää määrällistä ja laadullista sisällönanalyysia. Artikkeli analysoi epäpolitisoitumisen ja politisoitumisen käsitteiden avulla Instagramin sukupuolittunutta politiikkaa. Analyysi osoittaa, että Instagramin sukupuolittunut politiikka muotoutuu yksityisen ja julkisen, maskuliinisen ja feminiinisen, poliittisten erojen ja yhteistyön sekä epäpolitisoitumisen ja politisoitumisen jännitteissä. Se rakentuu vahvasti parlamentaarisen, maskuliinisen asiapolitiikan käytäntöjen ympärille, mutta hyödyntää samalla Instagramille tyypillisiä, feminiinisiä arjen politiikan piirteitä. Instagram monipuolistaa politiikan sukupuolittuneita representaatioita, mutta kanavoi vain vähän konkreettisia tasa-arvopoliittisia sisältöjä