Studying the Use of Virtual Reality Learning Environments to Engage School Children in Safe Cycling Education

Background: The promotion of cycling for children is beneficial from a health and environmental perspective, however road safety and awareness amongst this age group remain a considerable issue. As children are developing their cognitive and physical abilities, they are considered a high-risk group for injuries and fatalities on the roads. Virtual learning environments have demonstrated promising ways to engage children in learning about road risks and teach children about safe cycling. Intervention: A web-based Virtual Learning Environment (VLE) and Virtual Reality (VR) environment was designed to offer a platform for schoolchildren to learn about safe cycling and to develop skills for them to better detect hazards in traffic. Both learning environments were used by 455 school children and 20 class teachers. Methods: Fun toolkit methods, specifically designed for child participants were used to assess the design of the technology, and for teachers a qualitative survey to provide evidence around the use of both learning environments. Results: Results suggest both learning environments were appealing for lower school grade participants. For grades five and six a need to review the relevance and user design of the learning content was evident. The VR environment was highly attractive across all school grades, suggesting that VR could be a feasible way to teach road safety and safe cycling for school children. Discussion: Although VLE and VR environment were attractive and fun to use, some users of VR experienced motion sickness. This would need to be considered and further examined before engaging a young learner in a VR learning environment. Several considerations are provided for teachers, practitioners, researchers, and designers seeking means to promote safe cycling for children.Peer reviewe

Opettajankoulutuksen monikulttuurinen horisontti - Kuulumisia-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä järjestettävän Kuulumisia-koulutuksen vaikuttavuutta. Kuulumisia-koulutus on suunnattu maahanmuuttajataustaisille opettajille tai opettajaksi aikoville maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Koulutuksessa koulutetaan opettajan pedagogisia opintoja sekä luokanopettajan monialaisia opintoja, joiden avulla koulutukseen osallistuneet henkilöt voivat saavuttaa muodollisia pätevyyksiä toimia opettajana suomalaisissa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Tutkimuskysymyksenä oli, miten Kuulumisia koulutus / koulutukset ovat vaikuttaneet maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistymiseen ja sijoittumiseen työyhteisössä? Tutkimus oli monimenetelmällinen tutkimus. Aineisto koostui määrällisestä ja laadullisesta aineistosta, joihin käytettiin aineistonanalyysissä taulukointia ja teemoittelua. Tutkimuksen vastaajajoukko koostui 71:stä vastaajasta, jotka olivat suorittaneet Kuulumisia-koulutuksen vuosina 2010 - 2013. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2014, jolloin tutkija toimi Kuulumisia-koulutuksessa tutkimusapulaisena ja koosti koulutuksesta vaikuttavuuden arvioinnin. Syksyllä 2014 koulutuksen vaikuttavuuden arviointi lähetettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöön, joka rahoittaa vastaavia täydennyskoulutuksia erillisellä Specimarahoituksella. Tämä pro gradu -tutkielma on jatkoa aiemmalle vaikuttavuuden arvioinnille. Tutkimus osoitti, että Kuulumisia-koulutuksen jälkeen vastaajajoukon työsuhteet ovat osalla muuttuneet vakituisiksi työsuhteiksi, osa-aikaisuudet vähenivät ja yleisesti työllisyys parani työelämän ulkopuolella olevien määrän puolittuessa. Lisäksi muissa kuin opetusalan tehtävissä työskentelevien määrät vähenivät ja työsuhteissa siirryttiin kohti varsinaisia opettajan töitä. Lisäksi koulutukseen osallistuneet kokivat itse, että koulutuksesta on ollut hyötyä heidän työllistymiseensä, opettajan valmiuksiinsa ja verkostoitumiseensa. Koulutuksesta on ollut apua opettajuuteen kasvamiseen sekä suomen kielen taidon kehittymiseen. Osa vastaajista koki asemansa työnhaussa ja työpaikalla epätasavertaisena. Tutkimuksen tuloksien perusteella on vahvaa näyttöä siitä, että Kuulumisia-koulutuksella on laajaa vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä osana vastaavia täydennyskoulutuksia, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Tutkimuksen tuloksien pohjalta suositellaan, että vastaavia koulutuksia jatketaan ja niille varmistetaan pitkäjohteisempi rahoitusmalli, esimerkiksi osana korkeakoulujen perusrahoitusta. Lisäksi suositellaan, että koulutuksen vaikuttavuuden tutkimusta laajennetaan kouluihin, joissa maahanmuuttajataustaiset opettajat toimivat. Lisäksi suositellaan vastaavan koulutuksen käynnistämistä tai koulutustarpeen kartoittamista oman äidinkielen ja lastentarhanopettajan muodollisiin kelpoisuuksiin johtaviin opintoihin

Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä

Tällä selvityksellä esitetään yleiskuva siitä, millainen on oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja minkälaiset ovat opettajien valmiudet niiden hyödyntämiseen perusasteella. Selvitys toteutettiin verkkopohjaista Opeka-työkalua käyttäen ja saatua aineistoa täydennettiin kohderyhmien haastatteluilla. Kohdennettu haastattelu suoritettiin valituille sivistystoimenjohtajille, rehtoreille ja opettajille. Koulujen digitaalisuudessa ei ole suuria alueellisia eroja eri puolilla Suomea ja opettajat suhtautuvat pääosin (75 %) myönteisesti tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käytön lisäämiseen omassa työssään. Opettajista noin puolet arvioi omaavansa perustason TVT:n käyttötaidot, viidenneksen kokiessa taitojensa olevan perustasoa paremmat. Selvityksen mukaan omien taitojen kehittämistäkin tarvitaan, noin 20 % vastaajista kokee osaamisessaan merkittäviä puutteita. Käytössä olevien laitteistojen tai välineistön määrä koetaan riittämättömäksi ja käytössä olevien laitteistojen laadussa nähdään olevan puutteita (60 %). Puolet vastaajista koki käytössään olevan internetyhteyden riittäväksi. Joka kolmannes vastaajista koki tyytymättömyyttä käytössään olevaan langattomaan verkkoon, osasta kouluja langaton verkko puuttuu edelleen. Uusi teknologia aiheuttaa myös stressiä lähes puolelle opettajista. Joustavat, innovatiiviset täydennyskoulutusratkaisut sekä teknisen ja pedagogisen tuen kehittäminen nousevat esiin tässäkin selvityksessä. Digitaalisuus ei ole itseisarvo, vaan väline kehittää koulutusta ja tarjota lapsille ja nuorille taitoja hyödyntää digitaalisuuden suomia mahdollisuuksia niin opiskelussa, työssä kuin vapaa-ajalla. Tätä raporttia täydentävät liite 1 haastatteluraportti sekä liite 2 raporttiin liittyviä taulukoita ja kuvioita

Roadmap for a precision-medicine initiative in the Nordic region

The Nordic region, comprising primarily Denmark, Estonia, Finland, Iceland, Norway and Sweden, has many of the necessary characteristics for being at the forefront of genome-based precision medicine. These include egalitarian and universal healthcare, expertly curated patient and population registries, biobanks, large population-based prospective cohorts linked to registries and biobanks, and a widely embraced sense of social responsibility that motivates public engagement in biomedical research. However, genome-based precision medicine can be achieved only through coordinated action involving all actors in the healthcare sector. Now is an opportune time to organize scientists in the Nordic region, together with other stakeholders including patient representatives, governments, pharmaceutical companies, academic institutions and funding agencies, to initiate a Nordic Precision Medicine Initiative. We present a roadmap for how this organization can be created. The Initiative should facilitate research, clinical trials and knowledge transfer to meet regional and global health challenges.Non peer reviewe

Opettajankoulutuksen monikulttuurinen horisontti - Kuulumisia-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä järjestettävän Kuulumisia-koulutuksen vaikuttavuutta. Kuulumisia-koulutus on suunnattu maahanmuuttajataustaisille opettajille tai opettajaksi aikoville maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Koulutuksessa koulutetaan opettajan pedagogisia opintoja sekä luokanopettajan monialaisia opintoja, joiden avulla koulutukseen osallistuneet henkilöt voivat saavuttaa muodollisia pätevyyksiä toimia opettajana suomalaisissa kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Tutkimuskysymyksenä oli, miten Kuulumisia koulutus / koulutukset ovat vaikuttaneet maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistymiseen ja sijoittumiseen työyhteisössä? Tutkimus oli monimenetelmällinen tutkimus. Aineisto koostui määrällisestä ja laadullisesta aineistosta, joihin käytettiin aineistonanalyysissä taulukointia ja teemoittelua. Tutkimuksen vastaajajoukko koostui 71:stä vastaajasta, jotka olivat suorittaneet Kuulumisia-koulutuksen vuosina 2010 - 2013. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2014, jolloin tutkija toimi Kuulumisia-koulutuksessa tutkimusapulaisena ja koosti koulutuksesta vaikuttavuuden arvioinnin. Syksyllä 2014 koulutuksen vaikuttavuuden arviointi lähetettiin Opetus- ja kulttuuriministeriöön, joka rahoittaa vastaavia täydennyskoulutuksia erillisellä Specimarahoituksella. Tämä pro gradu -tutkielma on jatkoa aiemmalle vaikuttavuuden arvioinnille. Tutkimus osoitti, että Kuulumisia-koulutuksen jälkeen vastaajajoukon työsuhteet ovat osalla muuttuneet vakituisiksi työsuhteiksi, osa-aikaisuudet vähenivät ja yleisesti työllisyys parani työelämän ulkopuolella olevien määrän puolittuessa. Lisäksi muissa kuin opetusalan tehtävissä työskentelevien määrät vähenivät ja työsuhteissa siirryttiin kohti varsinaisia opettajan töitä. Lisäksi koulutukseen osallistuneet kokivat itse, että koulutuksesta on ollut hyötyä heidän työllistymiseensä, opettajan valmiuksiinsa ja verkostoitumiseensa. Koulutuksesta on ollut apua opettajuuteen kasvamiseen sekä suomen kielen taidon kehittymiseen. Osa vastaajista koki asemansa työnhaussa ja työpaikalla epätasavertaisena. Tutkimuksen tuloksien perusteella on vahvaa näyttöä siitä, että Kuulumisia-koulutuksella on laajaa vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä osana vastaavia täydennyskoulutuksia, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. Tutkimuksen tuloksien pohjalta suositellaan, että vastaavia koulutuksia jatketaan ja niille varmistetaan pitkäjohteisempi rahoitusmalli, esimerkiksi osana korkeakoulujen perusrahoitusta. Lisäksi suositellaan, että koulutuksen vaikuttavuuden tutkimusta laajennetaan kouluihin, joissa maahanmuuttajataustaiset opettajat toimivat. Lisäksi suositellaan vastaavan koulutuksen käynnistämistä tai koulutustarpeen kartoittamista oman äidinkielen ja lastentarhanopettajan muodollisiin kelpoisuuksiin johtaviin opintoihin

Opetus- ja kasvatusalalle suunnattujen interaktiivisten medioiden käyttäjäkokemus ja erityispiirteet

Informaatiotutkimuksen päivät 2018