Narratives of normality : Finnish prisoners envisioning their future

The ambition of living ‘a normal life’ appears to be common among prisoners prior to release. Besides portraying for the life desired upon release, the notion of a normal life can say something about what the persons aspiring to it thinks of their present life, what they want their life to be like in future, and what they consider attainable. This article explores the subjective and social considerations of prisoners’ desires for normality. Qualitative interviews with prisoners at low-security open prisons in Finland (N = 45) revealed three narratives of normality: (1) nostalgic normality, balancing the disruption caused by imprisonment; (2) imagined normality, envisioning a future life script; (3) challenging views of normality, which is still desired, but whose legal and conventional norms are contested. While prison authorities and prisoners generally idealize normality in terms of conduct, prisoners’ stories reveal that they utilize the notion for a number of reasons. The personal narratives of normality can function as genuine and strategic expressions of conformity or resistance. In their narratives, the prisoners disclose the obstacles to normality that they anticipate, showing the uncertainty behind their simple wish to “just live a normal life.”Peer reviewe

Diakonalt kriminalarbete på svenska i Åbo

Detta examensarbete är en fallstudie kring temat diakonalt kriminalarbete. Syftet med arbetet är att utreda vilka behov det finns av svenskspråkiga diakonala insatser inom kriminalarbetet i Åbo. Fallstudien ingår i projektet ”En diakonal och fostrande församling” vid Yrkeshögskolan Novia i Åbo, ett projekt som under 2010-2011 fungerat i samarbete med Åbo svenska församling. Fallstudien utreder vad diakonalt kriminalarbete är och hur det förverkligas i Åbo. En viktig fråga har varit att ta reda på vilken diakonens roll är i kriminalarbetet, dels i förhållande till fängelsepräst och övriga församlingsanställda, men också i förhållande till samhällets kriminalvård som helhet. Fallstudien har utförts med hjälp av litteraturstudier och intervjuer med kyrkligt anställda som jobbat med kriminalarbete i Åbo. I tillägg till detta består fallstudien av en kvalitativ intervju med en tidigare intern från Åbo fängelse. Slutsatserna av arbetet visar att kyrkans insatser inom kriminalvården är lika aktuella och behövda idag som någonsin. Detta gäller både det själavårdande och diakonala arbetet i fängelser, bland frigivna och anhöriga. Dessutom visar fallstudien att de svenskspråkigas rättigheter inom kriminalvården inte alltid tillvaratas i Finland. Fallstudien avslutas med ett antal utvecklingsförslag för hur det diakonala kriminalarbetet kunde utvecklas. Dessa utvecklingsförslag kommer att ligga till grund för diskussioner om hur kriminalarbetet ska se ut i Åbo svenska församling i framtiden.Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaiselle ruotsinkieliselle diakoniatyölle on tarvetta Turun kriminaalihuollossa. Opinnäytetyössä selvitetään, mitä diakoninen kriminaalityö tarkoittaa ja miten se toteutuu Turussa. Sen lisäksi opinnäytetyö osoittaa, miten seurakunta voi tehdä kriminaalihuollon eri osapuolien kanssa yhteistyötä. Työ on osa ruotsinkielistä projektia ”En diakonal och fostrande församling”, jonka puitteissa Yrkeshögskolan Novia ja Turun ruotsinkielinen seurakunta toimivat yhteistyökumppaneina v. 2010–2011 aikana. Projektin tarkoituksena on kartoittaa, millaisia sosiaalisia haasteita Turussa on ja löytää kehitysmahdollisuuksia diakonityötä varten. Opinnäytetyö on tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, kirkon kriminaalityöntekijöiden haastattelusta ja vapautuneen vangin haastattelusta. Tapaustutkimus osoittaa, että diakonityöhön panostaminen kriminaalityössä on vielä nykyäänkin olennaista ja tärkeää. Kirkon työtä tarvitaan niin vankiloissa kuin vankiloiden ulkopuolella, sekä vankien että heidän läheisten parissa. Tässä tutkimuksessa käy ilmi, että ruotsinkielisten vankien kielioikeuksista ei huolehdita toivotulla tavalla Turun vankilassa ja Suomen rikosseuraamuslaitoksessa.This Thesis is a case study in diaconal care in the correctional system. The purpose of the study is to find out what kind of Pastoral care there is need of among the Swedish speaking clients in the correctional System in Turku. The case study is a part of the Project “The diaconal and nurtured Congregation”, which in 2010 and 2011 is done in co-operation with the Swedish Evangelical Lutheran Congregation in Turku. The aim of the co-operation is to picture and describe the social exposedness in Turku of today and find development strategies for the diaconal work of the congregation. This thesis concentrates on the social exposedness in the field of the Correctional System. The case study is conducted by literature studies, interviews with church workers in the correctional system and by a qualitative analyzed interview with a former prisoner. The results show that diaconal care is needed in the correctional system. Diaconal care has an important role in the prison as well as after the prison release, among prisoners as well as relatives. In addition, this study shows that the Swedish speaking prisoners’ linguistic rights not are taken care of in a tenable way in the prison of Turku today

Work, support and solitude: prisoners’ desistance expectations and self-regulating strategies

This article explores how prisoners plan to achieve desistance from crime. In many respects, prisoners have poor prospects upon their release. A prisoner’s chances of reintegration can be hindered by conditions such as structural barriers, lack of social support, and the after-effects of imprisonment. Using qualitative interviews with prisoners (N=45) who were serving at open low-security prisons in Finland, this analysis demonstrates that the majority of the prisoners had optimistic expectations and devised concrete plans for desistance. To achieve this desired change, the prisoners intended to use three self-regulating strategies; to secure employment or another daily routine, to seek help from others, and to shift surroundings. Even if work, support, and solitude are viable strategies for achieving desistance from crime, this article recognizes the risk of these self-regulating strategies failing due to inherent uncertainties and weak implementation intentions.This article explores how prisoners plan to achieve desistance from crime. In many respects, prisoners have poor prospects upon their release. A prisoner’s chances of reintegration can be hindered by conditions such as structural barriers, lack of social support, and the after-effects of imprisonment. Using qualitative interviews with prisoners (N = 45) who were serving at open low-security prisons in Finland, this analysis demonstrates that the majority of the prisoners had optimistic expectations and devised concrete plans for desistance. To achieve this desired change, the prisoners intended to use three self-regulating strategies; to secure employment or another daily routine, to seek help from others, and to shift surroundings. Even if work, support, and solitude are viable strategies for achieving desistance from crime, this article recognizes the risk of these self-regulating strategies failing due to inherent uncertainties and weak implementation intentions.Peer reviewe

Sakari Kainulainen ja Juho Saari: Suomalainen vanki

Bokrecension. Recenserat verk: Suomalainen vanki / Sakari Kainulainen & Juho Saari (toim.). - Tampere : Vastapaino, 2021. 318 s., ISBN 978-951-768-841-3.Non peer reviewe

Finska fångars ambitioner om att upphöra med brott - från optimism till återfall

Non peer reviewe

Nuorten vakavan rikollisuuden ja jengiväkivallan ehkäisy Ruotsissa ja Tanskassa : Katsaus arviointitutkimuksista

Tämä selvitys pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen arvioiduista, Ruotsissa ja Tanskassa parin viime vuosikymmenen aikana toteutetuista toimenpiteistä nuorten jengirikollisuuden tai sen aiheuttamien haittojen torjumiseksi ja rikoskierteestä irrottautumisen tukemiseksi. Kirjallisuuskatsauksessa haettiin selvityksen kannalta relevanttia englannin-, ruotsin- ja tanskankielistä arviointitutkimuskirjallisuutta kansainvälisistä ja kansallisista tietokannoista. Hakustrategian tavoitteena oli tavoittaa tieteellisten julkaisujen lisäksi myös niin sanottu harmaa arviointikirjallisuus. Lopullinen aineisto sisälsi 78 raporttia tai artikkelia. Aineiston perusteella Ruotsissa ja Tanskassa on ollut varsin monipuolisesti erilaisia ehkäiseviä toimia. Arvioidut toimenpiteet luokiteltiin seuraavasti: 1) moniammatilliset ehkäisevät työmuodot, 2) muut ehkäisevät toimenpiteet, 3) poliisin toimenpiteet, 4) exit-ohjelmat 5) kuntoutus ja terapiat sekä 6) rikosseuraamukset. Arviointitutkimusten perusteella ei kuitenkaan hahmotu mitään selkeää yksittäistä toimenpidettä tai toimenpidekokonaisuutta, jota voitaisiin tutkimusnäytön perusteella pitää Suomessa varmasti toimivana. Kriminaalipoliittisesti voikin olla parempi ratkaisu keskittyä suomalaisen järjestelmän ja lainsäädännön vahvuuksiin ottaen vaikutteita muualla tehdystä työstä ja arviointinäytöstä

Early release from prison with electronic monitoring: : hook for or hindrance to change?

In Finland, prisoners can be placed outside prison with electronic monitoring up to 6 months before their regular conditional release. This supervised probationary freedom entails electronic monitoring in one's own home, participation in productive activities (work, education and rehabilitation), and other specified forms of supervision. This article explores prisoners' experiences of early release with electronic monitoring by analysing qualitative interviews with 18 prisoners before and after their release from prison. Using the desistance theory of cognitive transformation, the author argues that while early release with electronic monitoring can function as a 'hook for change', inherent elements of the programme serve to hinder change and desistance from crime. Even if the combination of control and social support characterizing the Finnish regime of early release with electronic monitoring can help to promote social integration, it creates a vast and demanding sentence less successful in integrating prisoners into the labour market.Peer reviewe

Desistance upon release from prison : narratives of tragedy, irony, romance and comedy

Desistance research has largely revolved around the concepts of persistence in and desistance from crime, missing what happens between these two poles. The study uses longitudinal interview data from Finnish people in prison (N = 22) before and after release to elucidate the narrative development between the positions of persistence and desistance. Taking a narrative criminological approach, the article explores how the genres of romance, tragedy, irony and comedy are adopted in accounts of desistance. It challenges a static understanding of desistance, arguing that desistance narratives are more diverse than previously understood: rooted in identity, enduring the unforeseen and restricted by unfavourable realities. The findings suggest that different narrative genres give important insights into how individuals attempting to desist from crime perceive their agency.Peer reviewe