Uudistuva ja uusiutuva ainedidaktiikka

Tässä etnografisessa tutkimuksessa haastateltiin kahta peruskoulun fysiikan ja kemian opettajaa sekä seurattiin heidän oppituntejaan. Heidän esimerkillinen opetuksensa oli näkynyt kansallisessa arvioinnissa sekä hyvinä oppimistuloksina että oppilaiden myönteisinä asenteina. Opettajien työtavoista löytyi sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Molempien opetus oli pohtivaa ja tutkimuksellista. Lisäksi molemmat opettajat olivat hyvin tietoisia oman opetuksensa käytänteistä, oppituntien havainnot vastasivat haastatteluja. Opettajat korostivat oppilaiden ja opettajan hyvien suhteiden ensisijaista merkitystä sekä ylläpitivät niitä. Kumpikin opettaja oli myös löytänyt vahvuuksiensa mukaisen lähestymistavan opetukseen. Toisen opettajan tunnit olivat strukturoituja ja hän yhdisti teorian oppilaiden maailmaan monista näkökulmista. Hänellä oli taito selittää asiat selvästi ja mielenkiintoisesti. Toinen opettaja puolestaan antoi oppilaille paljon valinnanvapautta ja tuki itsenäistä työskentelyä. Opettajankoulutuksessa ja kouluissa tulisikin tukea opettajan yksilöllistä kasvua opettajana.</p

Opettajan puhe esimerkillisten fysiikan ja kemian opettajien tunneilla

Tässä etnografisessa tutkimuksessa havainnoitiin ja haastateltiin kahta peruskoulun fysiikan ja kemian opettajaa, joiden opetuksen korkea taso oli näkynyt sekä oppimistuloksissa että oppilaiden myönteisissä asenteissa fysiikan ja kemian opiskelua kohtaan. Molemmat opettajat olivat löytäneet vahvuuksiensa mukaisen lähestymistavan opetukseen. Toinen opettaja tuki aktiivisesti oppilaan itsenäistä työskentelyä kun taas toisen opettajan tunnit olivat strukturoidumpia. Hänellä oli taito selittää asiat selkeästi ja mielenkiintoisesti. Tutkimuksen opettajat ohjasivat kokeellista työskentelyä eri tavoin tekemällä siitä oppilaalle merkityksellisen. Havainnoinnin perusteella opettajan puheen tehtävänä on käsitteiden muodostamisen tukeminen luomalla merkityksellisiä yhteyksiä, oppilaan ymmärryksen tarkistaminen, sekä vuorovaikutuksen rakentaminen. Näistä tehtävistä keskeisin oli vuorovaikutuksen rakentaminen, mikä näkyi keskustelunomaisena puheena oppitunneilla.Peer reviewe

Low MMP-8/TIMP-1 reflects left ventricle impairment in takotsubo cardiomyopathy and high TIM P-1 may help to differentiate it from acute coronary syndrome

Background Matrix metalloproteinase 8 (MMP-8) is the most potent type-I collagen protease. Such collagen mainly constitutes the transient fibrosis in takotsubo cardiomyopathy (TTC) endomyocardial biopsies. High MMP-8 and tissue-inhibitor of matrix metalloproteinase-1 (TIMP-1) levels are implicated in acute coronary syndrome (ACS). We compared MMP-8 and TIM P-1 levels in consecutive TTC and ACS patients, and their association to TTC severity. Methods and results In 45 acute serum samples of TTC, 2072 ACS and 1000 controls, TI MP-1 differed between ACS 146.7ng/mL (115.0-186.3) (median (interquartile range)), TTC 115.7 (94.3-137.7) and controls 80.9 (73.2-90.4), (p Conclusions Even with other differing factors considered, TIMP-1 differentiated TTC from ACS better than TnT. In TTC, the low MMP-8/TIM P-1 molar ratio may reflect decreased proteolysis and increased transient fibrosis, perhaps in part explaining the left-ventricle impairment.Peer reviewe

Projektiopiskelu ja -oppiminen ammattikorkeakoulussa

Projektityöskentely on yksi näkyvä ja yhä laajemmin käytetty pedagoginen ratkaisu koulutuksen ja työelämän yhteistyölle ammattikorkeakoulussa. Projekteilla vastataan työelämän kehittämistarpeisiin. Ne ovat samanaikaisesti opetusmenetelmiä, opiskelumenetelmiä, opiskelun substanssia sekä työelämän ja työelämäyhteistyön kehittämisen välineitä. Pirkko Vesterisen väitöstutkimuksessa on selvitetty projektiopiskelun ongelmia pedagogian (oppiminen ja projektiopiskelun ohjaaminen) sekä osaamisen tuottamisen näkökulmasta. Tutkimuksen päätulos on aineiston pohjalta luotu projektipedagogiikan malli, jonka tarkoitus on jäsentää ja tukea projektiopiskelun oppimis-ohjausprosessia. Mallin avulla projektiopiskelua voidaan toteuttaa tavoitteellisemmin ja strukturoidummin koulutuksen ja työelämän yhteistyöprojekteissa.Tutkimus on Suomessa tiettävästi ensimmäisiä projektioppimista projektiopiskeluprosessin ja kvalifikaatioiden tuottamisen sekä projektiopiskelun ohjauksen näkökulmasta selvittänyt työ.The purpose of the present study was to analyse and describe students' and teachers' conceptions on project- based learning, counselling and the skills generated by project learning. The theoretical backround of the study dealt with the central qualities of project learning on the basis of previous research, the theoretical foundations of project learning as well as on the basis of the central elements of studying. Projects are also seen as a pedagogical solution for polytechnic studies. Another central issue were the skills generated by project studies. This meant sorting out the conceptual basis of the skills needed in working life as well as reflecting on expertise, professional innovation and project skills. The third issue was the counselling of project studies. Counselling was looked at from the point of view of the basic counselling elements and the role of the counsellor. The data used in the study came from the learning diaries written by students (55) who had worked in the project from questionnaires (11) and interviews (15) intended to complement the diaries. In addition, videotaped interviews (19) and theme questionnaires (14) for teachers were used. The data was analysed with the help of the phenomenographic analysing method. According to the results, project studies were a new experience and different from traditional practice and other studies. The learning process proceeded from setting the goals through choosing the methods, acting and finally to the assessment of learning, skills and the attainment of goals. The setting of the goals was described in terms of four main categories which were learning orientation, social orientation, professional orientation and activity orientation. The goal setting was based on the curricular, the project, the client, the team and the student points of view. The project learning methods were described in terms of four main categories: the strategies of knowledge acquisition, strategies of resource management, social strategies and operational strategies. Withregard to learning, the categories were learning styles, social activities, professional operations and the control of activity. The assessment of project learning was done from the points of view of self-assessment, feedback, the goals attainment and of the skills generated by project learning. The entity of working life skills was formed by uniting the categories describing procedural knowledge, so called know-how. The categories describing counselling were based on the different roles of counselling: initiation, motivation, construction of knowledge, substance, organisation, support, reflection and team leadership. The results formed the basis of the instructions for project studies and their pedagogical modelling. On the basis of the results of the study a model of project pedagogy was suggested. The model makes it possible to carry out project studies in a goal-oriented, organised and systematic manner. The model is an example of the implementation of project studies in a polytechnic

Hyvinvoinnin ehdoilla

Kirjallisuusarvostel